Hän opetti meille kirjoituksissaan, että eliökunnan perimään keskeisimmin vaikuttavat tekijät ovat ympäristö, luonnon valinta ja mutaatiot. Vapaasti tulkiten hänen sanomansa tarkoittanee sitä, että kun ympäristö muuttuu, siitä parhaiten selviytyvät ne, jotka perimässään ovat saanet muita paremmat kyvyt selviytyä tästä muutoksesta. Nämä pitkällä aikavälillä selviytyvät ja muut kuihtuvat pois. Onnekkaan mutaation sattuessa kehitys voi mennä tiikerin loikalla eteen päin. Kahdessa tuhannessa vuodessa ihmisen elinympäristö on muuttunut huomattavasti, kahdessa sadassa rajusti ja    kahdessa kymmenessä valtavasti. Ja ihminen olisi sama.   Mikä on syynä, kun Darwinin laki ei näytä toimivan? Erään teoriaan mukaan ihmisen aivot eivät    ole muuttuneet sitten kivikauden. Teorian kannattajat sanovat: jos kivikauden vastasyntynyt lapsi voitaisiin siirtää meidän aikaamme ja ympäristöömme, hänestä kasvaisi normaali kiireinen ja stressaantunut ihminen...

Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.  Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.  Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta Psykoterapeutti Anneli Liitovaaraa  suositteli pitämään kiitollisuuskirjaa tai lähettämään kiitollisu...

Ruokatunnilla kuljeskelin usein täpötaydellä Hietanimen torilla, jossa ajatukset eivät juuri painaneet tinkiessäni maljakoiden hintoja ja tutkiessani vanhojen taulujen merimaisemia. Venäläisiä ja virolaisia turisteja oli kaupittelemassa torin laidalla – ties mitä. Salven kapakka seisoi vieressä ja Wärtsilän telakka takoi vimmatusti amerikkalaisille Fantasy-risteilijää.   Loppukesällä ministeri Vennamo nimitti minut valtion ravitsemiskeskuksen tilintarkastajaksi, ja toisena tilintarkastajana toimi vanhempi herrasmies Aarne Hynönen valtiontalouden tarkastusvirastosta. Valtiovarainministeriön Jaakko Kuusela opasti käymään edellisen tilintarkastajan Reijo Marjasen luona Leonia-pankissa, jossa tämä toimi henkilöstöjohtajana ja johdon kouluttajana. Fabianinkadun työhuoneessaan Reijo kyyniseen sävyyn kertoi ravitsemuskeskuksen tilasta, mutta ryhtyessään luennoimaan johtamisesta hänen ääneensä tuli innostava sävy. Luennoituaan motivaation merkityksestä jonkin aikaa lehtiötaulun edessä ja h...

 Narsistien esimies on aina oikeassa, tietää kaiken, sanoo aina viimeisen sanan, ei siedä kritiikkiä eikä näytä aitoja tunteita milloinkaan. Hän ei tunne empatiaa. Suu kyllä käy, mutta sanat ovat tyhjää täynnä. Tällainen henkilö ei anna tunnusta, vaikka toinen olisi onnistunut kuinka hyvin. Ei voi olla liikaa painottamatta narsismin aiheuttamaa tuhoavaa vaikutusta johtamiselle ja esimiestyölle. Havaintojen mukaan tästä vaivasta kärsii suurin osa johtajista. Tätä persoonallisuushäiriötä kantavat eivät itse tietenkään tunne vaivasta mitään takkaa olallaan, päinvastoin. Narsismin tekee hankalaksi se, että sitä on vaikeaa tunnistaa. Vaarana on tulkita narsistin itsekeskeisyys hyväksi itsetunnoksi ja kaiken tietäminen pätevyydeksi. Lääketieteellistä diagnoosia on lähes mahdoton saada. Ei olekaan ihme, jos uusi työntekijä ei pitkään aikaa huomaa narsistipomonsa tautia. Pomo voi onnistua olemaan lähes normaali esimies, kunnes villojen alta paljastuu tavalla tai toisella kar...

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta. Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuusjarru päälle. Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään. Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta.      Jotkin psykologit suosittelevat pitämään kiitollisuuskirja tai lähettämään kiitolli...

      Ajan myötä oli kuitenkin taivuttava siihen, että kaikilla aloilla ei ole luonnontieteellistä varmuutta ja arjen havainnot olivat usein hyviä osviittoja siihen, mikä oli hyvää ja mikä huonoa käytäntöä. Management by objectivies oli lähtökohtamme ja Ackoffin ja Ansoffin opit esikuviamme. Emme kuitenkaan silloin tienneet, kuinka pitkä ja ankea matka siitä tulisi.      Omaksuimme itse kukin omaan tahtiin sieltä täältä onkien tavoitejohtamisen periaatteita ja välineitä. Jotkut pidättäytyivät tilipuitteisiin toisten mennessä johtamisen perimmäisiin kysymyksiin. Minua kompaktisointimiehenä häiritsi oppien hatara teoriaperusta.      Uskoimme vakaasti, että laskentatoimen esille nostama kustannustietoisuus sai johtavat virkamiehet tosissaan tavoitteleman tehokkaampaa ja parempaa hallintoa. Saimme kuitenkin karvaasti kokea, että harva oli kiinnostunut kustannuksista, kunhan rahat riittivät. Joku umpiviisas talouspäällikkö ...

     Ruokatunnilla kuljeskelin usein täpötaydellä Hietanimen torilla, jossa ajatukset eivät juuri painaneet tinkiessäni maljakoiden hintoja ja tutkiessani vanhojen taulujen merimaisemia. Venäläisiä ja virolaisia turisteja oli kaupittelemassa torin laidalla – ties mitä. Salven kapakka seisoi vieressä ja Wärtsilän telakka takoi vimmatusti amerikkalaisille Fantasy-risteilijää.      Loppukesällä ministeri Vennamo nimitti minut valtion ravitsemiskeskuksen tilintarkastajaksi, ja toisena tilintarkastajana toimi vanhempi herrasmies Aarne Hynönen valtiontalouden tarkastusvirastosta. Valtiovarainministeriön Jaakko Kuusela opasti käymään edellisen tilintarkastajan Reijo Marjasen luona Leonia-pankissa, jossa tämä toimi henkilöstöjohtajana ja johdon kouluttajana. Fabianinkadun työhuoneessaan Reijo kyyniseen sävyyn kertoi ravitsemuskeskuksen tilasta, mutta ryhtyessään luennoimaan johtamisesta hänen ääneensä tuli innostava sävy. Luennoituaan motivaation merkity...

     Eräs tehokas isä väitti pystyvänsä keskittymään moneen tehtävään saman aikaisesti ja jopa tekemään osaan niitä. Valvotussa koetilanteessa hän epäonnistui kurjasti.          Samaa luulo iske moneen meistä yrittäessämme vapaa-aikaa katkomalla tehdä kotona työtehtäviä. Eteenkin juuri ennen nukkumaan menoa tapahtuva sähköpostinen lukeminen on vireydelle ja terveydelle vaarallista. Tallainen tapa ei tee muuta kuin   korkeintaan tyydyttää uteliaisuutta.      Läppäri, älypuhelin, pöytäkone antavat mahdollisuuden olla aina tavoitettavissa ja tekemään työtä vuorokauden ajasta riippumaata. Se on trendikästä ja sillä jopa ylpeillään.      Maltillinen ja tietoisesti valittu ja suunniteltu työtapa kotona vapaa-ajalla voi olla hyvä ratkaisu eräissä tapauksissa. Aamulla ennen muun perheen heräämistä tehty kuntolenkki ja sen jälkeen tunti työtä voi olla hyvin tuottavaa häiritsemättä muuta perhettä. Työrupeama ...

     Eläkää yhdessä kuin veljet ja tehkää kauppaa kuin vieraat, toteaa vanha arabialaien sananlasku. Tähän sopisi vielä toinenkin sanalasku ennen pääasiaa: "Älä varasta  -  sillä keinolla et menesty liike-elämäsä. Petkuta (Beadelaire)".      Nämä sanalaskut tulevat mieleen seuratessa TTIP-neuvottelujen (USA:n ja EU:n kauppaneuvottelut) etenemistä ja niiden synnyttämää keskustelua. Muutama päivä sitten ylen ajankohtaisessa ohjelmassa aiheesta debatoivat ulkomaankauppaministeri  Lenita Toivakka ja professori Martti Koskenniemi. Edellinen puolusti ja jälkimmäinen vastusti.      Puolustajat ovat vahvaoilla. Tavallisen kansalaisenkin järkeen uppoa, että tullimuodollisuuksien vähentämien, tullauksen sujuvoittamien, tuote- ja menetelmästandardit ja vientilupien karsinta tehostavat ja tuovat säästöjä kummankin osapuolen viejille ja tuojille. Kauppa vilkastuu ja tehostuu.    ...

     Ihmisen esihistoria suosi ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettumien paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta.      Syntyi siis miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      Tästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vai negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään.      Joku pessimistien luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta  ...

 Ampujahiihtäjä pyrkii penkalla eliminoimaan kaikki ajatuksensa nollaan ja keskittymään vain seuraavaan laukaukseen. Vasta maalissa näytetään, miltä tuntuu.    

     Yleinen käsitys on, että koulutus kannattaa aina. On siitä poikkeuksiakin. Ammatillinen koulutus ei kuulu näihin poikkeuksiin, sillä se kannattaa aina. Ehkä suurin ohilaukaus on antaa yleistä johtamiskoulutusta ilman selvää muutosvaatimusta, nimenomaan ilman vaatimusta muuttua. Tällaista yleistä hyvää tarkoittavaa koulutusta on annettu ja annetaan vieläkin sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.      Kuuluisa sote näyttää nilkuttavan tavalla tai toisella maaliin. Sen peruslinjaukset on tehty. Ei ole syytä epäillä, etteikö se pitkällä aikavälillä onnistuisi.      Kun kyseessä on pitkäkestoien hanke, jota joudutaan hiomomaan vuosikausia ennen toimivien käytäntöjen löytymistä, tähän  on elintärkeää apua siitä, että soten eri tasoilla toimivilla johtajilla on mahdollisimman yhtenäinen käsitys, miten osat ja kokonaisuus saadaan toimimaan parhaiten. Toisaalta sote kokonaisuudessaan muodostaa is...

     Harvoin taloustieteellä on osoittaa yhtä selvää näyttöä teorian pitävyydestä kuin työn tarjonnan lisäämisellä talouskasvun kohoamiseen. Tämä on tiedetty sodan käynnissä jo pitkään, tosin myös sen haitat: kun joukkojen määrää lisätään, voittoja saavutetaan, mutta myös tappiot kasvavat.      Joka tapauksessa näyttää siltä, että Juhana Vartiaisen tuputtama työehtojen joustavoittamista on tavalla tai toisella kokeiltava myös Suomessa. Tämä ei johdu siitä, vaikka siltä näyttää, että kun kaikki keinot on käytetty, tämä jää jäljelle, vaan reaalilähtöistä työmarkkinapoliittisista syitä. Kuhan ensin on annettu STTK:n Antti Palolan antaa päässä liiat ensi-innostuksen höyty päästään, eiköhän tässä asiassa päästä eteen päin.      Työntekijäpuolen blokkiinnuttua yhtä iso järjestöä kohti se johtanee myös nykyistä runsaammin työpaikkaisiin sopimuksiin. Se myös avaisi portteja uuden tyyppisten t...

     Kuvaavaa on, että kela korvasi viime vuonna puolella miljardilla eurolla haja-asutusalueen taksimaksuaja. Tämä oli hyvä panostus palveluihin, mutta riippuen laskutavasta, se oli pois kilpailukykyresursseista. 

     Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilän esittämä 3-5 miljardin euron teollisuusrahasto, sijoitusrahasto noussee kevään vaalikeskusteluun. Rahastolla tuettaisiin markkinaehtoisesti lähinnä startup-yrityksiä. Sipilän esittäessä rahastonsa, kuinka loogisesti ja bisnesmäisesti tahansa, siinä kulkee mukana poliittinen juoni.      Stubb ja Vapaavuori näkevät Sipilän rahastossa valtion astuvan Finnveran ja Teollisuussijoituksen varpaille. Näin onkin. Asiaintuntijat katsovat myös, että Sipilän rahastomallissa valtio lähtee mukaan, ainakin jossain määrin, keinotteluluonteiseen sijoitustoimintaan ja liian riskialttiisiin hankkeisiin. Epäonnistumiset pistettäisiin veronmaksajien piikkiin.     Suuri kysymys on myös, miten rahastoa hallinnoidaan. Siellä pitää työskennellä huippuanalyytikkoja samaan tapaan, kuin missä tahansa tämän tyyppisessä rahoitus yksikössä. Siellä jos missä, ...

     Jääkylmät väreet puraisivat niskaani äänen sanoessa puhelimessa nimensä. Minun oli pakko uskoa siihen kuuluisaan silmän räpäyksen, jossa monta  elämää soljahtaa silmien ohi  kuin kirkkaat salamat. Nyt se oli tapahtunut minulle.      Olin muutama vuosi aiemmin joutunut jättämään valitsematta erään nuoren ja ronskisti pyrkyrilippa heiluttelevan oikeustieteiden kandidaattin suunnitteluyksiön virkaan, lupasi palata asiaan. Nainen oli kuulemma päässyt nyt tähän eduskunnan yksikköön.  Ääni oli yhtä vaativa kuin silloin.       Mitä pidemmälle naisen eteni asiansa lyhyessä esittelyssä, sitä helpottuneemmaksi tulin. Nainen oli eri henkilö, keneksi häntä luulin, eikä toimistossa ollut ollutkaan sen nimistä henkilöä, mitä epäilin. Järkenekin ryhtyi vähitellen pelaamaan tajutessani, että eihän minulla ollut mitään pelättävää, vaikka...

      Tunnin päästä huoneeseeni tuli sovitun mukaisesti käräjäoikeuden neljä käräjätuomaria kertomaan, miten he ymmärsivät tilanteen. Keskusteluissa ei tullut mitään uutta, mutta käsitin heidän käyneen ministerin Sauli Niinistön  luona kertomassa tilanteesta.      Tuomarit jättivät ennen lähtöään vakavan vetoomuksen tulla kouluttamaan henkilökuntaa siitä, miten sen kaltaisessa työyhteisössä asioita tulisi hoitaa. Aloin vertailla mielessäni yhdistysrekisterin ja käräjäoikeuden tilaa keskenään. Yhdistysrekisterissä henkilösuhteet olivat kunnossa ja työnjakoa parantamalla asiat saataisiin luistamaan. Käräjäoikeudessa johtamistapa ja muutaman henkilön huonot välit myrkyttivät työilmapiirin ja heikensivät motivaatiota. Ilman osastosihteerin rautakouraa työnteko ei siellä luistaisi lainkaan

  

     Marko Eerolan kirja ”Kirottu kaivos” (Talentum) ottaa reippaasti kantaa Talvivaara-tarinaan. Kaivoksen kohtalo riipaisee syvästi kymmeniä tuhansia piensijoittajia.      On hyvä, että Eerolan tapainen sinnikäs ja taitava kirjoittaja on jaksanut perehtyä kokonaisvaltaisesti tähän syvään pohjoisen traumaan ja esittää siitä näkemyksensä. Hän otti itsekin riskin sijoittamalla työpanoksensa kirjoittamiseen. Toivotaan onnistumista! Kaivos meni tunnetusti konkurssiin ennen kirjan julkaisemista.      Eerola ei ehtinyt ottaa kantaa siihen, miksi valtiolla on oma suunnitelma ja konkurssipesällä ja Perällä omansa viedä Talvivaaraa eteenpäin. Tätä sopii kyllä ihmetellä nyt.     Eerola pitää Laakajärven ja Jormasjärven sulfaattipitoisuuksien määriä liioitteluna.  Oulun juomavedessä on saman luokan sulfaattipitoisuus. Vesistöjen saastumisesta pohjoisen ja Savon suuntaan ei ole näyttöjä. Miksi sa...

    Päivän Helsingin Sanomissa oli hyvä artikkeli sote-uudistuksesta. Kymmenen vuotta sitten olisi olut vaikeaa kuvitella, että yhteiskunnallisesti suuret ongelmat johtavat lopulta maakuntahallituksiin ehkä myös alueiden verotusoikeuteen. Hallintorakenteiden tehottomuus ja kansalaisten epätasa-arvo palveluissa ovat lopulta pakottaneet poliitikot suuriin korjaustoimenpiteisiin.     Nykyiset 18 maakuntien liittoa jäävät tulevassa kehityksessä kummajaisiski. Ne ovat liian pieniä kyetäkseen hoitamaan alueelliset tehtävät vaaleihin ja omaan verotukseen perustuen. Kaavaillut sote-alueet pystyvät tähän. Ely-keskukset ja  ja aluehallintovirastot on jossain vaiheessa tavalla tai toisella integroitava maakuntahallitusten kehitykseen.      On vain ajan kysymys, kuinka kauan tässä kehityksessä poliitikot pitävät uudistuksissa mukana nykyistä kuntajärjestelmää. Todennäköisesti kunnille jää joku symbolinen tehtäv...