Viime vuosisadalla Eurooppa oli nyt suurelta yleisöltä jo unohtuneita diktaattoreita pullollaan. Stalin kuoli 1952 unohdettuna sairautensa kanssa yksin lattialle valuneeseen virtsalätäkköönsä. Ei kovin sankarilista. Kukan eri uskaltanut tulla päivä kausiin katomaan, missä johtaja viipyi, sillä ensi katsojaa saattoi uhata hirttotuomio. Mussolini hirtettiin Rooman torille, vaikka Hitler oli jo miehen kerran pelastanut iskujoukolla vuorilinnakkeesta.   Romanian Nicolae Ceausescu luuli 1989 vilkuttavansa parvekkeelta hurraavalle yleisölle, kunnes tajusi edessään vellovan väkijoukon vaativan hänen eroaan. Suora tv-lähetys kuvasi, kuinka hän joutui ammutuksi kadulle ennen pakoaan helikopterilla tuntemattomaan paikkaan.  Hitlerin kohtalona hulluuden lisäksi oli omakätinen pistoolin laukaus kalloon. Toisen maailman sodan aloittanutta Japanin Hiroshitta ei jumalana teloitettu, vaan hän sai pitää arvonsa ja päänsä. Ehkä kaikkein neuvokkain oman etunsa ja henkensä puolustaja oli Espanjan...

Aloitetaan kaikkein onnekkaimmalta Espanja Francosta. Hän toimi 1930-luvulla Marokon heimotaistelujen sankarina vaihtaen puolta sen mukaan, mistä hän kulloinkin hyötyi eniten. Joskus hyödyn tavoittelussa oli tyydyttävä vain oman henkikullan säästämiseen. Espanjan sisällissodassa hän oli kohonnut melko korkeaan asemaan maan ylimystöä mairitellen ja sen määräämien henkilöiden likvidointien ansiosata. Näin hänestä tuli ylimystön käsikassara elintilan raivaamiseksi yhä harventumalle yläluokan vallan käyttäjille. Lopulta hän oli se, joka säästyi surmaamiselta. Hän osui kultasuoneen Yhdysvaltojen halutessa lentotukikohdan maasta. Tähän Franco tieteinkin suostui saaden vastalahjaksii ruoka apua nälänhädässä olevalle kansalle. Tosiasiassa ruoka meni suoraan mustaan pörssiin, jonka suurin hyödyn saaja oli itse Franco. Hän hallitsi jo vähän rauhoittuneena surmauttaen kuitenkin noin puolimiljoonaa kansalaista kuolinvuoteensa 1975 saakka. Tänä päivänäkin kansalaisten etsivät läheistensä ruumiita...

     Diktaattorista monelle tulee ensimmäisenä mieleen mahtavasti kullatussa tuolissaan pullisteleva hymytön tyyppi. Hän esiintyy lähes poikkeuksetta kimaltelevassa uniformussa tai torilla kansanpuvussa  korostaakseen maanläheisiä alkujuuriaan, mutta toistellee ympäristölleen, että pitää nuolaista ennen kuin tipahtaa. Kotidiktaattori on kevyempi ja myös yleisempi versio tappajadiktaattorista.      Tappaja diktaattoria on usein kiusattu lapsuudessaan, mihin hän vastannut väkivallalla. Siitä on tullut hänelle yhä raivokkaampi käyttäytymiskoodi, jota hän myös käyttää diktaattoriksi nousemisessa että valtansa yllä pidossa. Ennen nousuaan valtaan hän taistellut tai ainakin kertoo taistelleensa sankarillisesti jotain pahaa vastaan, mihin kansa voi saamaistua. Siitä alkaa hänen myyttinen tarinansa.      Siitä alkaa myös diktaattorin eläminen. Viisas diktaattori sen jälkeen hän on eliminoinut vastustajansa ja esipelotellut eliitin, hän käynnis...

      Monen maan menneisyyttä leimaavat vuosisataiset väkivaltaisuudet ja mitä raaimmat eri väestön  osiin kohdistuvat julmuudet ja terrori. Espanjalla on kuitenkin näiden lisäksi paholaisen porteille ulottuvat eliitin kunniamerkeillä koristellut portaat.      Kaikki lähti siitä. kun Yhdysvallat hääti Espanjan laivaston Kuuban meriltä, minkä seurauksen Espanja menetti laivastonsa ja siirtomaavalta-asemansa ja näin koki tulleensa katkerasti nöyryytetyksi. Maata silloin hallinneet laivastoupseeristo ja maa-aatelisto etsivät kuumeisesti keinoja nostaa merisodassa lyttyyn lyötyä ylevyyttään ja arvoaan toistensa silmissä ja myös kansan keskuudessa. Tähän tarjosi kirjaimellisesti maaperää silloinen Espanjan alusmaa Marokko. Erityisen innokkaana mukaan lähti perheensä hylkimä ja juopon isänsä hylkäämä Franco.      Hän kunnostautui Marokon heimosodissa osittamalla erityistä raakuutta. Kun erä sotilas heitti ruokapakkinsa maahan huonoon ruokaan...

     Päivän HS:ssä (https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005754740.html) oli Saska Saarikosken mainio haastattelu MIT:n professorilta  nobelistiBengt Holmströmiltä. Se sisälsi paljon työelämässä ja politiikassa varteen otettavia huomioita ja ajatuksia. Pari näkökulmaa pisti erityisesti silmään. Erityisesti opiskelussa hän korosti priorisoinnin tärkeyttä ja liiallista avoimuutta politiikassa.      Hän varoitti sinne tänne opiskelemista, jossa kaikkea on vähän, mutta ydin puuttui. Hyvä pointti.      Toinen huomion arvoinen seikka koski politiikkaa. Hän näyttää antavan tukensa vahvalle karismaattiselle johtajalle, joka toiminta tavoissaan lähentelee diktatuuria. Kuten hän itse toteaa, hän toistaa samaa, mitä presidentti Niinistön seminaarissa, liiallista avoimuutta. Esimerkkinä on esittää sote valmistelun ja antaa ymmärtää, että sen sotkut johtuvat sen saamasta kauhesta julkisuudesta.      Holmströmin teemoihin voisi argume...