Siirry pääsisältöön

3262. Euroopan vallassa oleva hallitsija diktaattorina viimeisimmillään

Viime vuosisadalla Eurooppa oli nyt suurelta yleisöltä jo unohtuneita diktaattoreita pullollaan. Stalin kuoli 1952 unohdettuna sairautensa kanssa yksin lattialle valuneeseen virtsalätäkköönsä. Ei kovin sankarilista. Kukan eri uskaltanut tulla päivä kausiin katomaan, missä johtaja viipyi, sillä ensi katsojaa saattoi uhata hirttotuomio. Mussolini hirtettiin Rooman torille, vaikka Hitler oli jo miehen kerran pelastanut iskujoukolla vuorilinnakkeesta.  Romanian Nicolae Ceausescu luuli 1989 vilkuttavansa parvekkeelta hurraavalle yleisölle, kunnes tajusi edessään vellovan väkijoukon vaativan hänen eroaan. Suora tv-lähetys kuvasi, kuinka hän joutui ammutuksi kadulle ennen pakoaan helikopterilla tuntemattomaan paikkaan. Hitlerin kohtalona hulluuden lisäksi oli omakätinen pistoolin laukaus kalloon. Toisen maailman sodan aloittanutta Japanin Hiroshitta ei jumalana teloitettu, vaan hän sai pitää arvonsa ja päänsä. Ehkä kaikkein neuvokkain oman etunsa ja henkensä puolustaja oli Espanjan diktaattori Franco, joka murhautettuaan miljoonia kansallisia ja vielä vallasta luovuttuaankin sai elää ylhäistä elämää. Ehkä tähän oli syynä Yhdysvalloille luvatut ja luovutetut lentotukikohteet Lounais- Espanjassa. Saman tyylinen, mutta pienempi kaliiberinen herra diktaattori Salazar, joka vaikutti viereisessä Portugalissa ja hän sai myös pitää henkensä. Enver Hoxha hallitsi Albaniaa kuolemaansa vuoteen 1985 saakka kaunis puoliso Nexhmije rinnallaan.

Jos joku näistä tyypeistä vaikuttavin pitäisi mainita, hän voisi olla Mussolini, sillä hän toi kadulle musta paidat, joiden innoittaman Hitler ryyditti SA miesten katuväkivallan ryöstelyksi ja myöhemmin fanaattiseksi koko Eurooppa järkyttäväksi aatteeksi.

Nyt meidän itäpuolella vaikuttaa diktaattori, jonka päivät ovat luetut kuten muillakin aikansa yksinvaltiailla. 

Kaikkein ihannoiduin diktaattori oli kuinekin Charles Chaplinin elokuva Diktaattori.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

2976. Nuoret rumpujen taistelujen uhreina

Nuorten ahdistuksen ja työelämässä paikan löytämisen yhdistelmä voi olla monelle nuorelle haastava yhdistelmä. Heillä on kuitenkin yksi lyömätön etu verrattuna 60 prosenttiin muusta työvoimasta. He ovat nuoria. Nuorilla on dynaamisuutta, joka toisilla on aina pinnalla, tosilla pirskahdellen ja toisilla tarpeen mukaan. Ammun TV:ssa tietokirjailijat Toivanen ja Hagert antoivat kelpo ohjeita muille nuorille. Pitää kuunnella omaa sisintään, mihin ammattiin sen kompassi neula osoittaa ja sen perusteella harkita, mihin kouluttautuu ja missä ammatissa haluaa toimia tulevaisuudessa. On ymmärrettävä, että kotoa voi saada työntöapua ammatinvalintaan. Monet vanhemmat toivovat lapsiensa toimivan samanlaisissa tai sanantyppisissä ammateissa, kuin he itse toimivat. Tämä sisältää hyvää ja pahaa. Jos on perinyt vanhemmiltaan jonkin erityisen lahjakkuus alueen, on selvä, että nuoren tulisi harkita tätä uraa. Jos nuori kuitenkin kirkkaasti näkee, mihin hän tähtää ammatin vallinnassaan, niin se tulee sal...

2291. Presidenttiehdokkaiden Eurooppa- ja turvallisuuspolitiikka

     Toista kymmentä käytyä presidenttivaalikeskustelua on antanut niiden seuraajille hyvää pohjatietoa EU:sta, sen toimintamekanismeista sekä kehittämislinjaukista, kunhan muista harrastaa lähdekritiikkiä. Joka tapauksessa keskustelujen perusteella katselija saa aineksia muodosta omat käsityksensä, mitä EU:ta vaivaa ja millaisiin haasteeseen se joutuu vastaamaan ja miten se tämä tekee.      Päällimmäinen ja tärkein havainto ehdokkaista on, että Suomi on sitoutunut EU:n ja maamme saa moniulotteista joskin myös merkitykseltään vaihtelevaa tukea EU:lta ja EU:sta. Tämä tuki ei tule passiivisella mukana ololla, vaan aktiivisella toimimisella eri pöydissä. Maan hallitus ei kyllä nyt kauttaaltaan näin toimi, vaan on tarkkailijan roolissa. Tämä johtuu pitkälle Suomen EU-ministerin lausunnosta, että Suomen pitää pyrkiä eroamaan EU:sta hallituskauden jälkeen.      Maahaanmuutto on suuri ja ajankohtainen haaste, jota vaikeuttaa lisää Afrikan maiden n...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *