Siirry pääsisältöön


3262. Euroopan vallassa oleva hallitsija diktaattorina viimeisimmillään

Viime vuosisadalla Eurooppa oli nyt suurelta yleisöltä jo unohtuneita diktaattoreita pullollaan. Stalin kuoli 1952 unohdettuna sairautensa kanssa yksin lattialle valuneeseen virtsalätäkköönsä. Ei kovin sankarilista. Kukan eri uskaltanut tulla päivä kausiin katomaan, missä johtaja viipyi, sillä ensi katsojaa saattoi uhata hirttotuomio. Mussolini hirtettiin Rooman torille, vaikka Hitler oli jo miehen kerran pelastanut iskujoukolla vuorilinnakkeesta.  Romanian Nicolae Ceausescu luuli 1989 vilkuttavansa parvekkeelta hurraavalle yleisölle, kunnes tajusi edessään vellovan väkijoukon vaativan hänen eroaan. Suora tv-lähetys kuvasi, kuinka hän joutui ammutuksi kadulle ennen pakoaan helikopterilla tuntemattomaan paikkaan. Hitlerin kohtalona hulluuden lisäksi oli omakätinen pistoolin laukaus kalloon. Toisen maailman sodan aloittanutta Japanin Hiroshitta ei jumalana teloitettu, vaan hän sai pitää arvonsa ja päänsä. Ehkä kaikkein neuvokkain oman etunsa ja henkensä puolustaja oli Espanjan diktaattori Franco, joka murhautettuaan miljoonia kansallisia ja vielä vallasta luovuttuaankin sai elää ylhäistä elämää. Ehkä tähän oli syynä Yhdysvalloille luvatut ja luovutetut lentotukikohteet Lounais- Espanjassa. Saman tyylinen, mutta pienempi kaliiberinen herra diktaattori Salazar, joka vaikutti viereisessä Portugalissa ja hän sai myös pitää henkensä. Enver Hoxha hallitsi Albaniaa kuolemaansa vuoteen 1985 saakka kaunis puoliso Nexhmije rinnallaan.

Jos joku näistä tyypeistä vaikuttavin pitäisi mainita, hän voisi olla Mussolini, sillä hän toi kadulle musta paidat, joiden innoittaman Hitler ryyditti SA miesten katuväkivallan ryöstelyksi ja myöhemmin fanaattiseksi koko Eurooppa järkyttäväksi aatteeksi.

Nyt meidän itäpuolella vaikuttaa diktaattori, jonka päivät ovat luetut kuten muillakin aikansa yksinvaltiailla. 

Kaikkein ihannoiduin diktaattori oli kuinekin Charles Chaplinin elokuva Diktaattori.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *