Tulli on laaja ja tehtävänsä luonteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla kauan hyvin ilman jatkuvasti reagoivaa pääjohtaja, koska sillä on dokumentoidut ja jatkuvasti päivitettävät toiminta- ja menettelytapaohjeet. Mutta vähitellen Tulli menettää kehittämissuuntansa ja sen henkilöstö turhautuu. Tätä osoittaa myös selvitys ( http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 ).       Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta, vaikka saisi kuinka hyvät pisteet johtamistesteissä. Tästä kyllä useimmat selviävät kokemuksen karttuessa, mutta Hartikainen ei, koska ei näytä oppivan ja eikä ota opikseen saamistaan varotuksista ja huomautuksista.       Valtionvarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2015 helmikuussa (...

En kerro tätä itseni tähden, vaan niiden vuoksi, jotka vaikeroivat, että heiltä on puuttunut lämminhenkinen koti, ja sen tähän aikuisena ahdistaa. Hyvän kodinhan on katsottu takavan hyvät edellytykset onnelliselle lapsuudelle, ja varmaan se osin totta onkin. Ensimmäiset vuodet 0-2 asuin Kärsämäen ulkorakennuksen yläkerrassa, johon mentiin ulkoseinään kiinnittelyjen portaiden kautta. Minulla on siitä hämärä mielikuva, koska suurta hätäännystä aiheutti ryömintäni portaita alas jäiselle pihalle. Noin kaksivuotiaana minut kuskattiin häkäpönttölinjurilla Haapajärvelle isäni kotitaloon. Isää ei siellä näkynyt, koska mies kuulemani mukaan oli sodassa jatkuvasti myös välirauhan aikaan jatkamassa sotilaspiiri tehtäviänsä Raahessa. Hän oli myös tavi- ja jatkosodassa sekä Lapin sodassa, joiden päätyttyä isä häipyi Helsinkiin. Minä jäin äitini itkujen kanssa isoisäni Kallen taloon jonkinlaiseksi elätiksi. Elättikauttani kesti 18 vuotta, jona aikana kaikkien ihmetykseksi keplottelin itseni yliopp...

Nimityspullia leivotaan jatkuvasti ja niitä tipahtelee mehevinä uunista luonnontieteellisellä varmuudella. Poliittiset virkanimitykset koeteen Kokoomuksessa kerta kaikkiaan niin tärkeiksi, että nimityspätsin on palettava yötä päivää, ettei vain mikään avautuva tai avoin paikka livahda puoluepomojen ohi. Näille poliittisia sotureita nimittäville voidaan esittää kaksi kysymystä. Luulevatko he nimitettävän poliittisen soturin palvelevan puoleen etua tulevassa virantoimituksessaan? Jos vastaus on ei, miksi poliittisia lehmänkauppoja tehdään. Toiseksi, jos he eivät odota soturilta palveluja, miksei valita pätevintä.

Hallitusohjelmat vannovat keksinnöllisyyden puolesta. Yksittäisen keksijän kannalta patentin saaminen idealleen ei ole yksinkertainen juttu. PRH:n tai ELY-keskuksen patenttiasiamies antavat kyllä hyviä neuvoja, mutta piirustusten laatiminen ja muiden patenttia edellyttämien dokumenttien laatiminen vaatii asiantuntemusta, jota keksijällä harvoin on. Jo sen selvittäminen, onko asiasta jo voimassa olevaa patenttia, on melkoinen ponnistus, sillä vaikka aiheesta on jo patentti, aiottu patentti voi silti täydentää olemassa olevaa tai tuoda siihen lisä elementtejä, jolloin patentti voidaan myöntää. Vaadittavien piirustusten saaminen keksijän omin voimin on lähes mahdotonta ellei ole itse alan asiantuntija. Usein keksijä voi olettaa, että mallikappaleen esittäminen ja mukaan liittäminen edistää asian käsittelyä, mutta se voi myös hankaloittaa sitä, koska sen pitää olla mukana kaikissa käsittelyprosessissa ja se voi vahingoittua tai peräti kadota jossain vaiheessa. Yksittäisen keksijän, jos hän...

Vasta silloin kun faktat saavat merkityksen johtajan päässä, hän pystyy faktojen ja omien kokemustietojensa yhdistelmänä muodostamaan näkemyksen, miten on parasta toimintaa kussakin tilanteessa. Faktojen merkitys yhdistettynä oman kokemukseen muodostavat näkemyksellisen johtamistavan. Tarvitaan siis laajaa tietopohjaa ja näkemystä. Sitä validimmaksi näkemys tulee, mitä monialatietoisempi ja yleissivistyneempi johtaja on. Tämä on kokemusta.

Seuratessa rokotevastaisten keskusteluja mieleen tulee Nietzschen yli-ihmiset, jotka ilman tieteellisiä argumentteja pitävät itseään muita parempina luomuksina, jopa kuolemattomina. Luulisi, että näistä käsityksistä on päästy eroon, mutta ne jylläävät uskon lahkon tavoin tietyillä seutukunnilla. Yksi totta oleva peruste rokotevastaisuuteen on epäluottamus hallintoon, mikä maassamme tarkoittaisi hallitusta ja rokotuksista vastaavia virkahenkilöitä. Todennäköisesti Suomessa ei näin ole, vaan vastustus voi perustua uskomuksiin tai se voi muistuttaa perusteluja, miten ja miksi henkilö kuuluu jonkin lahkoon. Itse elin nuoruudessani ympäristössä, johon liittyi läheisesti lestadiolainen uskoon tuleminen ja tavalla tai toisella siinä elämiseen. Herätys saattoi tapahtua spontaanisesti seuroissa, kun ihminen nousi ylös tunnustaen syntinsä (valikoivasti) ja vaipui itkun sekaiseen hurmokseen. Rokotevastaisuus tuskin pöllähtää päälle luokkakokouksessa tai partio jotoksella. En usko rokotevastai...

     Sitran hallitus ottaa laitoksen johtajanimityksessä aikalisän. Vahvimmat ehdokkaat ovat komisario ja entinen pääministeri Jyrki Katainen ja tulevaisuustutkimuksen professori Markku Wilenius ( https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006235478.html ).      Kun johtavaa tai ylipäätään mitään työpaikkaa täytetään, nimittäjän tärkein arvosteluperuste on nimitettävien työhistoriaa. Virkanimityksissä hakijan poliittinen profiili ei saa olla mitenkään ratkaisevaa. Koska Sitra on erityisesti Suomen kansan laitos, poliittisen profiilin ei saisi vaikuttaa nimitykseen lainkaan. Tämä siksi, että suomalaisista vain alle kymmen prosenttia kuuluu poliittisiin puolueisiin, joten pääjohtajan leimautuminen jokin poliittisen puolueen kannattajaksi vähentää kaikkien suomalaisten omistamassa laitoksessa johtamisen uskottavuutta.      Politiikka on joskus määritelty mahdollisuuksien taiteeksi eikä se ainakaan ole tiedettä, enemmänkin luottamusta. Politiikassa kes...

      Ihmisen esihistoria suosii ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettuminen paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      T ästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vain negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään ja kenellekään.      Joku pessimistinen luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan tai joku on pettänyt häntä elämässä. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta. ...

    Organisaation menestyksen kannalta yksi merkittävä tekijä on tehdä oikeita rekrytointeja. Tämä koskee jokaista tehtävätasoa, mutta ennen kaikkea johtajien kyvyt taidot yksikön elinvoimaisuuden edellytysten luomisessa ja elinvoimaisuuden saavuttamisessa ovat keskeisessä asemassa henkilövalinnassa.      Rekrytointitilanteen merkitys on koettu maailmanlaajuisesti organisaation onnistumisen mahdollisuutena, minkä tähdellisyys ymmärretään globaalisti. Siksi siitä on myös kirjoitettu lukuisia oppikirjoja ja pidetty lukemattomia seminaareja ja puheita. Tieto siis on ja sitä myös käytetään. Useat kansainväliset ja kansalliset rekrytointipalveluyritykset auttavat yrityksiä, virastoja ja laitoksia sekä kolmannen sektorin organisaatioita saamaan parhaan mahdollisen henkilöt avautuvaan virkaan tai toimeen.      Lyhyesti esitettynä valituksi tulevan henkilön tärkeitä ominaisuuksia ja vaatimuksia ovat mm yleinen kokemus työelämässä, toimialan kokemus, toi...

     Arvostan suuresi Tero J. Kauppisen ajatuksia johtamisesta. Minulla oli ilo olla Hotelli Tornissa   Pro Economica tilaisuudessa, jossa julkistettiin paras johtamiskirja 1996. Sillä kertaa voiton vei Soinninmäen kirja.      HS:n jutussa ( http://www.hs.fi/ura/art-2000005310100.html ) Kauppinen kertoi, miten hän 68-vuotiaana pystyy luomaan uutta ja lanseeraaman ajatuksiaan maailman laajuisessa kysynnässä. Tieto ja uuden tiedon hankinta ovat siinä avain tekijöinä.      Hänen mottonsa, että johtamisessa on kyse elämän johtamisesta, on hätkähdyttävä tiivistys.      Tämä lähestymistapa on monessa suhteessa hedelmällinen henkilölle, joka aikoo heittäytyä johtamisen kehittäjänä  ja konsultin uralle.      Elämä on arkipäivää. Ensiksi sen voi elää laadukkaasti sen kummemmin ajattelematta sen nyansseja ja sisältöä. Se rullaa kuin itsestään, kun palikat on kohdallaan ja tervettä järkeä on päässä. Toise...

     Tulli on laaja ja tehtävänsä luonteen takia moneen lokeroon jakautunut organisaatio. Se pystyy toimimaan käytännön tasolla kauan hyvin ilman jatkuvasti reagoivaa pääjohtaja, koska sillä on dokumentoidut ja jatkuvasti päivitettävät toiminta- ja menettelytapaohjeet. Mutta vähitellen Tulli menettää kehittämissuuntansa ja sen henkilöstö turhautuu. Tätä osoittaa myös selvitys ( http://www.hs.fi/paivanlehti/27052016/a1464239609357 ).      Hartikaisen tapaus näyttää kuuluvan siihen sarjaan, jossa henkilö astuessaan pääjohtajan virkaan joutuu liian kauaksi vaadittavasta sisältö-, menettelytapa- ja johtamisosaamisesta, vaikka saisi kuinka hyvät pisteet johtamistesteissä. Tästä kyllä useimmat selviävät kokemuksen karttuessa, mutta Hartikainen ei, koska ei näytä oppivan ja eikä ota opikseen saamistaan varotuksista ja huomautuksista.      Valtionvarainministeriö antoi Hartikaiselle vakavan huomautuksen ja toimintaohjeen vuoden 2...

     Harva pystyy toimimaan johtajana uskottavasti ilman näyttöjä. Se voi hetken onnistua, mutta bluffit paljastuvat. Näyttöjä ei ole taas ilman kokemusta. Tässä on nuoren johtajan dilemma. Ratkaisuna tähän on tuttu ja turvallinen portaittain uralla eteneminen, ei tiikerin loikat.      Rutkasti keski-iän ylittäneellä henkilöllä on kokemusta siitä, miltä asiat näyttävät nuoren ja vanhemman ihmisen näkökulmasta. Nuorella ei tienkään ole kokemusta kuin oman elämänsä mitalla. Kokemus on siitä pulmallinen, ettei sitä voi saada lukemalla kuten tietoa.      Tästä myös seuraa, että kokemattomuuden suuri ongelma tietämisen vähyyden lisäksi on aikakäsityksen vinoutuma. Tämä näkyy muiden muassa siinä, että kehittämistyön aikajänne ja muutosten viemä aika arvioidaan liian optimistisesti. Tehdään hätiköityjä toimenpiteitä, otetaan harkitsemattomia kannanottoja ja annetaan kiireisiä lausuntoja.      Uskottavuudella on ...

       Toimistopäällikkönä oli poliittisen kiistelyn tuloksena virkaan nimitetty pikku pomo, jolta ei vihamiehiä tästä syystä ministeriöstä puuttunut. Hän oli täydellisesti omille tottumuksilleen omistautunut mies, paitsi että hän rakennuttaisi valtion rahoilla säännöstelyaltaan vaikka Pohjanmaan lakeuksille.      Toimiston tapoihin kuului jokaisen työtekijän saapuminen kello kolmetoista kahville pomon sihteerin huoneeseen hänen lukiessa Ilta-Sanomien kysymyksiä pöydän päässä. Vähitellen opin tuntemaan, millainen arvojärjestys toimistossa välillä vallitsi. Ensin tulivat diplomi-insinöörit ja teekkarit, ja pitkän matkan jälkeen opistoinsinöörit, rakennusmestarit ja toimistosihteerit.  Viimeksi mainittuihin jokaisen silmäätekevän tuli olla hyvissä väleissä, sillä muutoin ei asiat eivät luistaneet tai ainakin ne saattoivat kummallisesti mutkistua.      Minut pantiin joukon hännille mihinkään ryhmään sopimat...

     Ylen Ykkösaamussa 5.9. Seija Raution haastattelemana pääministeri Sipilä kertoi sijoittavansa pakolaisia Kempeleen kakkosasuntoonsa. Siitä tuli maailmanluokan uutinen, joka noteerattiin monissa länsimaisissa vaikutusvaltaisissa lehdissä. Nousi jopa pienoinen kohu.      Sipilän ilmoituksen jälkeen tuhannet pakolaiset ilmoittivat suosikkikohteekseen Suomen, viimeksi eilen Unkarin rajalla pakolaisten toistivat: Suomi on hyvä maa. Monet ruotsalaiset lehdet hehkuttivat Suomen nousseen kärkeen pakolaisten kohdemaana. Ruotsin rautateillä matkustaakin virtanaan maan avittamina pakolaisia Haaparantaan päämäärä Suomi ja sen etelän kaupungit.      Suomea on tähän asti pidetty kylmänä ja kaukaisena maana, joka suhtautuu nuivasti pakolaisiin. Nyt maankuva on muuttunut muutamassa viikossa nuivasta hyväksi maaksi ja suomalaiset lähes mykistä suulaiksi persooniksi.      Tämä on yksi esimerkki Sipilän kokemattomuudesta, mitä ...

     Juuri päättynyt eduskuntakeskustelu Venäjä-polittikasta antaa realistisen kuvan Suomen asemasta ja mahdollisuuksista Venäjä-kriisissä.      Laajasti oltiin samaa mieltä siitä, että Venäjä on muuttanut suurvaltadoktriiniaan aggressiiviseksi sotilasmahdiksi, joka tarpeen mukaan loukkaa muiden maiden suvereniteettia, Ukraina viimeisimpänä.      Kriisin ollessa pitkä, syvä ja moniulotteinen Suomi on katsonut parhaaksi toimia konfliktissa sekä EU:n että kahden välisten neuvottelujen kautta. Stubb korosti erityisesti aktiivista EU-linjaa.      Kriisin vaikuttaessa maahamme monella negatiivisella tavalla Suomen pitää panostaa nykyistä enemmän kahden väliseen neuvottelulinjaan. Venäjään pätee sama totuus kuin kaloihin ja lintuihin: ne eivät tee mitään turhaan. Syyt saa selville vain menemällä metsään. Toisaalta vaikka Suomi on kahlittu suureen EU-hakaan kuin hevoslauma, aina jokin heppa hyppää muita korkeammalle ...

Puheet siitä, että olisimme ilon pilaajia ja yleisiä ankeuttajia, ei pidä paikkaansa. Tutkitusti kuulumme maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon. Samaan ryhmään kuin Itä-Afrikan maasait. Heillä on ruokaa, katto pään päällä eikä diktaattorin ies paina. Kuulumme myös siihen keskiryhmään, jossa on noin puolet on optimisteja ja puolet pessimistejä. Pessimismi on perhe- ja  kaksostutkimusten mukaan  jokin verran periytyvää. Myönteisen elämän asenteen on havaittu vähentävän ennen aikaista kuolemista. Tähän sanoisi pessimisti, että niinpä tietenkin. Väärä luulo, miksi meitä pidetään ankeuttajina, johtuu kulttuuristamme. Siinä ei pröystäillä omilla teoilla ja suhtaudutaan nöyryydellä elämään. Tämä ei kuitenkaan ole pessimismiä. Suomessa ihminen voi olla hyvin vähällä onnellinen, kun on oikeat asiat ovat kunnossa, terveys, ruoka, katto. Jolla on paljon, on myös murhe paljouden säilymisestä ja suru, siitä kun yhden ihmisen rajat nauttia paljoudesta ovat niin pienet, kuin ovat. Voiko ...

Nyt tunnustetaan ja ymmärretään yhä laajemmin, että ulkopuolisella konsultilla on mahdollisuus tuoda lisäarvoa organisaaton kehittämisen ja uusien bisnesaulueiden jäsentämiseen ja löytämiseen. Kaikkea osaamista ei organisaation ei ole järkevää pitää yllä omilla resusseilla. Sitä kannattata ostaa. Konsulttivitsit eläkööt omaa maailmaansa. Miten konsultiksi tullaan? Kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Hyviksi koettuja reittejä on siirtymien koulutus- tai asiantuntiatehtävistä konsultiksi tai sisäisestä asiantuntijasta konsulttiyrittäjäksi. Yleistä on, että konsultti kerää tarvittavaa tietoa palkollisena jossain organisaatiossa, ja kun tietoa ja taitoa on riittaväsäti, hän astuu ulos markkinoille. Asiantuntijan siirtyminen koulutustehtävistä konsultointiin edellyttää yleensa laajaa kokemusta organisaation menestymisen elementistä ja niiden suhteista tai hän on yhden alan ekspertti, jolloin koulustaustalla on tärkeä merkitys. Muutoin konsultin koulutuspohjavoi olla melkein m...