Shakki pelin paradoksi antaa kuvaa, mitä voi tapahtua digitalisoitumisessa. 1970-luvulla Big Blue tietokone pantiin pelaamaan pelin taituria vastan. Kone voitti, muttei pysynyt asettamaan nappuloita oikeille paikoille.  Digitalisaation ansiosta sisätyö siirtyy  johtavassa asemassa oleville johtohenkilöille ja ikävät työt suoritustasolle. Yleensä työn polarisoituminen ei tapahdu hetkessä, vaan siirtymä on liukuva ja kestää jopa vuosia. Suuri kysymys kuluu: mihin joutuu keskiluokka ja tyytykö alaluokka hanttihommiin? Vaarana on, että jossain maassa jonain ajan kohtana toimeton keskiluokka nousee kapinaan. Yhdysvallat on ollut mediassa esillä tässä asiaviitteessä. Jokaisessa yhteiskunnissa polarisaatio tapahtuu maalle ominaisella tavalla. Meillä pankkien digitalisoimisen ansiosta vapautunut konttori henkilökunta adaptoitui melko jouhevasti yhteiskuntaan 1990-luvun alussa. Tämä kuitenkin avasi portit työkäsitteen vähittäiseen muuttumiseen. Korona ja etätyö antoivat pontta muuto...

Petteri Järvinen kysyi 22.10 HS:n mielipideosioissa, kuinka moni suomalinen lähtisi asekädessä puolustamaan rajojamme tietäen, että moni joutuu hengenvaarallisiin tilanteisiin ja voi kohdata kuoleman. Hän päätyy lopputuloksen, ettei maamme tarvitse nykyisen kaltaista asevelvollisuutta ja jalkaväki armeijaa asejärjestelmineen (240,000 sotilasta). Hän perustelee kantaansa mm. nykynuorten vahvaa minä minä asenteella. . Vanhan sotilasopin mukaan maa on vallattu, kun maajoukot ovat ottaneet sen haltuunsa. Tämä ei ole yksiselitteinen määritelmä. Niinpä ei kannata heti tyrmätä Petterin mielipidettä ilman perusteluja. Jos uhkaava sota käydään kybersotana, silloin Suomella olisi ehkä mahdollisuuksia. Koska kukaan ei vielä tiedä, millainen totaalinen digisota on, pitää tyytyä tunnettujen digisovellusten avulla arvailemaan tällaista sotaa. Digisodassa  Suomi voi aiheuttaa häiriöitä ja jopa tuhoja vastustajan sodan kannalta elin tärkeisiin kohteisiin Näitä ovat mm. vastustajan signaalitiedus...

Jos vakuutusyhtiöön soittaa , kuuluu reippaasti : ”Heippa meillä on meno päällä, soitathan uudestaan.” ”Heippa meillä on meno päällä, soitathan uudestaan.”   Lopuksi tulee kommentti, että huomasithan, että meillä voi asioida sähköisesti. Sitten vaan kirjautumaan   pankkitunnuksilla,   jos sellaiset vain ovat.   Jos ovat, kysymysralli jatkuu rastiruutuun periaatteella: kuka olet, misä asut, missä tapahtui, mitä, miten, oletko liikuntarajoitteinen, todistajat, olitko humalassa, korvaako joku muu taho,   selosta tapahtuma, lisää kuva, jne. Jos joku kohta jää täyttämättä, hakemukseen tulee bumerangi, eli asia ei mene eteenpäin koneella, koska joku aiempi kohta on virheellisesti täytetty. Valokuvan puutteessa vanhus menee kuvaamaan vahinkoa.   Utopiaa, millä kuvaa, no kännykällä, jos on ja osaamista, tai hankkii jonkin, joka osaa. Kuva tulee sähköpostissa, jos sellainen on, muutoin kuvaa ei tule. Jos on s-posti niin, miten saada se hakemuksen liitteeksi? ...

     Oppikirjoista ja niiden kustannuksista käydään taas syksyllä keskustelua. Periaate näyttää olevan, että joka vuosi kirjat muuttuvat sen verran, että seuraavilta oppilailta edellytetään uusia. Tämä on yksi hälyttävä merkki. Toinen oppilaita ja vanhempia hämmentävä ja kiukuttava tekijä on, ettei digikirja ole   juuri yhtään halvempi kuin perinteinen kirja (https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005332707.html).      Oppikirjojen pitää tietenkin vastata kulloiseenkin oppimisen tarpeeseen ja muuttua ja kehittyä, jos oppiaine sitä edellyttää. Valtaosa oppiaineista on kuitenkin sellaisia, että jopa usean vuoden takaiset kirjat kelpaavat. Ammattikorkeakouluun saakka matematiikka ei ole ei ole muuttunut lainkaan 30 vuoteen, joten siinä kelpaavat jopa 20 vuoden takaiset kirjat. Kielissä on tilanne lähes sama, jos opettaja vaivautuu kirjan ulkopuolella päivittämään tarvittavat uuskielimuutokset. Todennäköisesti kaikissa muissakin aineissa on sama...

      Ei tarvitse uskoa, mitä Davosin foorumi on todennut Suomen loistavista mahdollisuuksista käyttää hyväkseen hyvinvoinnin lumisessa ihmisten korkeaa koulutustasoa ja digitalisaatiota, vaan tämän itsestään selvyyden näkee läheltä ja kaukaa.      Suuri ongelma on, että maan hallitus näkee asiat toisella tavalla. Koulutuksesta leikataan ja puheista huolimatta digitalisaatio on heitteillä.      Koulutuksesta leikkaamisen turmiollisuutta ei tarvitse perustella, koska se havaitsee jo maapallon toisellta puolelta olevan hölmöläisten hommaa.      Suomi on pari vuotta sitten aikonut mennä ict:ssa Viron mallin mukaiselle X-road tielle. Suomen pyrkimysten etenemisetä ei vain julkisuudessa kuulu mitään. Päinvastoin terveydenhoidon uusi malli eristää alueet kehittämään omat sovellutuksensa, pääkaupunkiseudulla kiistanalaisen Abotin. Kukin maakuntahallitus tulee takomaan omat julkishallinnon sovellut...

      Sipilän hallituksella on 26 kärkihanketta. Suurin osa niistä on sellaisia, että soisi niiden toteutuvan, sillä Suomi on saatava nousuun.      Arvioitaessa kärkihankkeiden toteuttamisen vaikeutta ja haasteellisuutta kannattaa jättää tarkastelun   ulkopuolelle ne hankkeet, joissa kyse on lähinnä rahan jakamisesta, leikkaamisesta ja yksittäisten verolakien muuttamisesta.   Nämä ovat melko rutiininomaisia tehtäviä.   Koulutuksen ja tutkimuksen miljardien eurojen leikkauksista on enää turha räkyttää.       Sen sijaan siihen mitä hallitus on päättänyt tehdä digitalisaatiossa, toimintatapojen modernisoinnissa, normien purussa, aluehallinnossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa, pitää kiinnittää huomiota hallituksen itsensä ja median.      Nämä uudistukset vaativat päteviä johtajia, kokonaisuuksien ymmärtämistä, vahvaa substanssiosaamista ja koordinaatiota ...

      Siellä missä on mahdollisuuksia, kasvua ja kannustumia, robotiikka ja automaatio marssivat kuin Darwinin evoluutio.      Monet tutkijat pitävät tätä kolmantena teollisena vallankumouksena digitalisaation ohella. Kehitysaaltoja voi tulevaisuudessa olla paljon enemmän, sillä tiede ja sovellutukset menevät harppoen eteenpäin.      Yhtenä esimerkkinä siitä voi olla oman kehomme toimintojen jatkuva tarkkailumahdollisuus digitaalisten sovellutusten avulla. Eräät jopa pakastavat säännöllisesti ulostenäytteensä myöhempiä analysointeja varten.      Aineeton internet huolto tunkee jätesäiliöihimme kertoman, mikä on koostumus ja milloin kannattaa tulla tyhjentämään ja mitä reittiä pitkin.      Todennäköisesti ollaan ylös päin kiintyvästi kaareutuvalla kehityskäyrällä, jossa on pikku juttu opettaa ict-sovellus alan julkaisuista diagnostisoimaan sa...

     Talouselämässä 44/2014 Lauri Ojala kirjoitti Suomen digitalisoinnin ontumisesta. Aivan syystä. Esimerkkinä hän käytti hallituksen esitystä energiatehokkuuslaiksi. Siinä hänen mukaansa ei ole huomioitu uusimman digiteollisuuden tarjoamia mahdollisuuksia. Sipilän hallitus on ottanut agendalleen sähköälyverkot, mutta mitään ulos päin näkyvää ei ole tapahtunut asian etenemisessä.     Yhtä huolestuttavampaa myös on, että Suomi on pudonnut kelkasta myös digitalisoinnin hyödyntämisestä julkisen sektorin tuottavuuden parantamisessa, vaikka tämä oli nimenomaan Sipilän tavoite.       Tämä näkyy muiden muassa siinä, että jokainen sote-alue ja todennäköisesti myös keskustan jokainen itsehallinnollinen alue kehittävät omia ict-sovellutuksiaan toisistaan tietämättä ja toisiaan kuuntelematta.     Murheellisin esimerkki on pääkaupunkikuntien ristiriitoja täynnä oleva 450 000000 euron budjetin potil...

     Professori J. Stiglitz luki taas kerran madonluvut kuripolitiikkaa harjoittaville Suomen kaltaisille maille. Erityisen höykytyksen koki kokoomuksen Juhana Vartiaisen työntarjonnan lisäämisen politiikka. Tätähän hallitus nyt ajaa pakkolailla, pätkätöillä, työttömyysturvan heikentämisillä ja jo solmuun menneellä päivähoito-oikeuden heikennyksillä.      Työntarjonnan lisääminen tuntuu hölmöläisten hommalta tilanteessa, jossa maassa on 400 tuhatta työtöntä ja maahan tulee joka päivää satoja työkykyisä pakolaisia.      Professorin mukaan hallituksen pitää ennen kaikkea pitää huolta bruttokansantuotteen ja ihmisten hyvinvoinnin kasvattamisesta ja toissijaisesti velan hoidosta. Eihän valtio ole velanhoitoa varten.      Se että luottoluokittaja juuri säilytti maamme luottokelpoisuuden nykyisellään, kertoo tämän olleen Stiglitzin linjoilla.   Kuvaavaa on myös, että valtiovarainministeriön asiantuntijat päivittele...