Siirry pääsisältöön


2692. Kykenevä armeijamme ei ole pelote, vaan matematiikkaa

Petteri Järvinen kysyi 22.10 HS:n mielipideosioissa, kuinka moni suomalinen lähtisi asekädessä puolustamaan rajojamme tietäen, että moni joutuu hengenvaarallisiin tilanteisiin ja voi kohdata kuoleman. Hän päätyy lopputuloksen, ettei maamme tarvitse nykyisen kaltaista asevelvollisuutta ja jalkaväki armeijaa asejärjestelmineen (240,000 sotilasta). Hän perustelee kantaansa mm. nykynuorten vahvaa minä minä asenteella. .

Vanhan sotilasopin mukaan maa on vallattu, kun maajoukot ovat ottaneet sen haltuunsa. Tämä ei ole yksiselitteinen määritelmä. Niinpä ei kannata heti tyrmätä Petterin mielipidettä ilman perusteluja.

Jos uhkaava sota käydään kybersotana, silloin Suomella olisi ehkä mahdollisuuksia. Koska kukaan ei vielä tiedä, millainen totaalinen digisota on, pitää tyytyä tunnettujen digisovellusten avulla arvailemaan tällaista sotaa. Digisodassa Suomi voi aiheuttaa häiriöitä ja jopa tuhoja vastustajan sodan kannalta elin tärkeisiin kohteisiin Näitä ovat mm. vastustajan signaalitiedustelu järjestelmät, hävittäjien, ohjusten, maajoukkojen, lennostojen ja laivaston johtokeskusten digijärjestelmät. Olisi varmaankin suotavaa, että Nato avustaisi Suomen näissä tehtävissä. Myös maalle tärkeinden instituutioille niiden jäjestelmien kaatamien voi aiheuttaa vakavia häiriöitä.

On hyvin todennäköistä, että minkään maan ei kannata hyökätä kimppumme digisodan välineillä, sillä se antaisi aikaa puolustusvoimillemme ryhmittää kaikki aselajimme meille edullisella tavalla, vaikkakin digijärjestemistä osa on vahingoitettusi tai tuhoutuisi. Etenkin kun meillä on vielä muistissa sodan tarvitsemat manuaaliset komentotjut. 

Toiseksi jos maatamme uhkaa suuri interventio, se todennäköisesti alkaa rajoitetulla miehittämisiskuilla vastusajan kannalta otollisiin kohteisiin. Näitä ovat perinteiset alueet Kannaksella, Sallassa ja käsivarressa. Jos näissä kohteissa vastustaja kykenee laajentamaan aluettaan, tarvitaan kykenevää ja riittävää maajoukkoja tukenaan muut aselajit. Iskun sattuessa aivan pohjoisessa  Nato toimii tavalla tai toisella  hyökkäysesteenä.

Jos sota ei ala pienillä interventioilla, sota on jo aiemmin alkanut laajamittaisena jossain päin muualla Eurooppaa. Tällöinkin meillä on aikaa ryhmittää puolustuksemme.

Se että Suomella ei olisi omaa puolustuskykyiistä armeijaa, on leikkimistä tulella. Mikään maan ei tule auttamaan meitä. Oma vahva armeijamme ei ole perinteisessä mielessä pelote, vaan matematiikkaa. Minkään maan ei kannata maksaa kova hintaa maamme valloittamisesta.

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *