Minulle jonkin asteisen harmaan asian tai sen tilan muodostavat saamelaiset, vaikka joka päivä tulee televisoista katsomani saamenkieliset uutiset ja muutakin uutisvirta.
Olen ymmärtänyt, että Suomen lapissa puhutaan kolmea erilaista saamenkieltä,
vai pitäisikö sanoa murteita. Norjan Ruotisin ja Venäjän saamelaisilla alueilla
puhuttanee vielä lisää saamenkielisiä murteita.
Voinko minun harmaa alueeni johtua liian vähäisestä yleistietämyksestä? Vai
johtuuko se kiinnostuksen puutteesta taikka laiskuudesta?
Joskus on vaikeaa tietää, mitä tuntee, ajattelee tai sanoo jostain mediassa
usein esillä olevasta, käsitellystä tai muutoksen kohteena olevasta asiasta tai
asiantilasta tai ongelmasta. Toisinaan tämä asiantila tutuu olevan itselleni selvä,
mutta seuraavana päivänä se ei olekaan selvä tai muuttuu aivan toisesi.
Kuuluuko minun tietämykseni saamelaisuudesta tähän ryhmään?
YK on julistanut saamelaiset alkuperäiskansaksi. Porotalous lienee heidän
pääelinkeinonsa ja sivuelinkeinona makailu. Heillä ilmeisesti on nautintaoikeutenaan
ikivanhat alueet. En tiedä, mistä rajat menevät.
Mediassa ja erityisesti TV-uutisissa käsitellään usein saamelaisten asioita
niin, että paikallinen edusmies- tai nainen tai yksittäinen saamelainen kertoo,
miten heidän etujaan loukataan tai elämänpataansa uhataan. Tämän kaltainen
uutisointi on lähes ainut uutisvirta, joka heiltä tai heitä koskien tulee
julkisuuteen.
Minun pikku ongelmani on, miksei sieltä tule hiukan enemmän positiivisia
uutisia. Myönnän, että niitä kyllä tulee, mutta yllättävän vähän. Täytyy todeta,
että tämä voi olla harhaluulo, mutta kun ei ole verrokkikohdetta, tällaiseen
käsitykseen voi tulla.
Saamelaisten tilannetta voidaan kuitenkin etäisesti verrata Amerikan
alkuperäiskansojen tilanteeseen. Näille kansoille annettiin oikeus ylläpitää ja
harjoitta kasinotaloutta elinkeinonaan. Ilmeisesti kaikki kokemukset tästä
eivät ole myönteisiä.
Meille lähempi verrokki kohde on karjalaisten pakkomuutto Suomen. He olivat
muuttaessaan täysvaltaisia Suomen kansalaisia ja ovat edelleen. Valtio antoi
heille maata viljeltäväksi ja metsää raakapuuksi. Karjalaisilla on omat yhdistyksenä
ja kulttuuritalonsa. Vaikuttaa, että he ovat sopeutuneet vuosi kymmenien aikana
tiloilleen kovan työntekonsa ansiosta.
Kaikella kunnioituksella ja ystävällisesti
Kommentit
Lähetä kommentti