Siirry pääsisältöön


2668. Elämässä tulee hetkiä, että kohta tietää, mitä alkaa tapahtua

Satuin katselemaan Jälkiviisaita 3.7.2009 ryyditettynä Soile Suonojalla, Kalle Isokalliolla ja Veera Luoma-aholla. Siinä minulle yllätyksenä tuli esille tuore avioliitto Jari Sarasojan ja Virpi Kuitusen välillä. Sarasoja oli kimpaantunut Seutulan hallin valokuvaajien aggressiivisille kuvausyrityksille, kun parin oli aloittamassa merkkimatkaansa lomapaikkaansa.

Aiemmin viikolla 3.7.2009 kovasananen kansanedustaja Ukkonen Oulusta oli haukkunut Sarasojan pölkkypääksi, mitä mielestäni Jari ei ole. Silloiset Jälkiviisaat oli pannut vilkkaasti lentokenttä aulassa toimivat valokuvaajat ja videokameroiden käyttäjät Jarin huomiotalouden piikkiin.

On kulunut 11 vuotta, kun huomiotaloutta käsiteltiin Jälkiviisaissa. Voidaan pohtia, onko huomiotaloutta edes ollut, se on ollut, mutta se on muuttunut joksi toiseksi, mutta millaiseksi. On selvää, että tuotteiden näkyvyys kanavat kuluttajalle ovat lisääntyneet digimedian ja somen ansioista. Tuotteita on sijoitettu jo digi iltalehtien uutisten väliin. Oikeastaan joka paikkaan, sillä kun avaat jonkin hyöty sovellutuksen, kuten kannan tai Maisan, silmiin osuu ensimmäisenä mainoksia. Mainostalous on ainakin kasvanut ja monipuolistunut.

Mainostalous ei kuitenkaan ole samaa kaliperiä kuin huomiotalous. Voidaan kysyä, kuuluuko somenäkyvyys mainoksineen huomiotalouteen. Jos näin on, niin huomiotalous ottaa liukuja sometalouden sisään. Tässä tietenkin on todettava, että some on vain alusta eri ansaintomuodoille.

Kymmenen vuoden jakso 2009 - 2012 näyttäisi sulattavan huomiotalouden dig-talouden ja sometalouden yhdeksi osaksi nopeatempoista kaupankäyntiä ja apupojaksi kaupan ja teollisuudessa oleellisten materiaalivirtojen hallinnassa. Some sinänsä ilman käyttäjän tekemiä modifiointeja on ilmeisen käyttökelvoton ansainta muotona.

Huomiotalous voidaan ymmärtää erilaisten tuotteiden esittelyvirtojen jatkuvaa menemisen korviemme ja silloisen ajatus virityksemme yli ja ohi, kuitenkin niin, että ne jättävät silloin tällöin jostain tuotteesta kyteviä ja pian sammuvia pesäkkeitä tajuntaamme. Näin huomiotalous voidaan irrottaa some alustataloudesta erilliseksi taloudeksi, joka kuitenkin on tälle liian raflaava nimi. Eikö tyydytä vain virikeostoihin.


Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *