Huomasin pankin maksaneen minulle korkoa säästöistäni viime vuodelta 11,31 euroa. Minua ei kiinnosta korko rahat, vaan se, syntyikö tässä uutta rahaa tyhjästä, sillä kukaan tai mikään ei ole tehnyt eikä myynyt mitään korko rahojen syntymiseksi. Kysymys saa suuremmat mittasuhteet, jos maapallon jokainen toimija panisi säästönsä pankkiin. Mistä lähteitä silloin rahat korkojen maksamiseksi löydettäisiin? Olen varma, että tähän löytyy finanssiteoreettinen selitys. Kurssiheilahteluille on on selvät syynsä ja myös korkojen muuttumiselle. Korko rahat maksetaan pankkien voitosta, mutta tämä ei selitä, mistä setelit korko rajoihin de facto tulevat, .

Päivän HS:n taulukon mukaan maailman velka on nelin kertaistunut 20 vuodessa.   Velan ei tarvitse välttämättä olla rahaa, mutta finanssipolitiikan nopeat liikkeet antavat aihetta olettaa valta osan velasta olevan helposti liikuteltavia bittejä tietoverkoisa. Klassisen näkemyksen mukaan uuden rahan syntymisen perusta on lisääntyvä työ ja pääomien tuotto. Jälkimmäinen johtaa automaattisesti yhteen tapaan rahan syntymiselle tyhjästä. Jos minä vuokraan naapurin isännälle 10 eurolla polkupyöräni hänen viina kauppareissulleen ja koko maailman valuuttakanta on sidottu tavalla tai toisella niin, ettei ylimääräistä kymppiä irtoa mistään, kuvitteellisen maailmanpankin on painettava minulle uusi kympin seteli. Käytännössä ei tietenkään näin ole, sillä finanssipolitiikan rahan määrä on kymmeniä prosentteja suurempi kuin reaalitaloudessa pyörivä raha. Suurin koneisto uuden rahan syntymiselle ovat pankit lainatessaan ”raahaa” asiakkailleen niin, ettei setelit näy asiakaan eikä autokauppiaan raha...