!970-luvulle tultaessa joidenkin virkamiesten mieleen juolahti ajatus saada selville, mitä kukin toiminto maksaa ja mitä rahoilla on saatu aikaan. Tätä ennen seuratiin vain riittääkö momentilla rahat.  Keskeinen ajuri kustannusseurannalle oli valtiovarainministeriön suunnittelusihteeristö, joka lähti ajamaan virastojen ja laitosten sisäistä laskentaa vuoden 1970 alussa. Sillä on tarkoitus seurata, mitä kukin toiminto maksaa.  Vähän myöhemmin havahduttiin huomaamaan, että laskentatoimi ei riitä kattamaan johtamisen vaatimuksia, vaan tarvitaan staattisen johtamisen sijasta kustannustieoista ja henkilöstöjohtamiseen purettavaa esimiestyötä sekä sisäistä laskentaa laaja-alaisempaa johtamisen malleja. Oltiin siirrytty kustannustietoisuudesta organisaation kokonaisvaltaisempiin johtamiskäsitteisiin ja johtamisen eri elementtien käyttöön.  Tällöin alettiin puhua ja osin toteaa toimia-ajatuksen, päämäärien ja eri tavoitetasojen merkityksistä virastoissa ja laitoksissa sekä jo...

Tietenkin niiden pitäisi sanansa sanoa, joilla on yhteiskunnallisesti merkittää viestimistä. Presidentti uudenvuoden puhe oli sellainen. Katainen floppasi puheessaan. Ei ole mitään merkkejä hänen korostamastaan henkisestä murrosta yksilöllisyyteen. Puhe oli sisällötön. Suomessa on kolmatta kymmentä yliopistoa ja korkeakulua. Missä viipyy näiden painavat puheenvuorot? Eivät näy yliopistot johtamassa tärkeistä teemoista keskustelemista. Päin vastoin hiljaista on. Professori Matti Wiberg kaipaisi parempia laskelmia poliittiseen päätöksentekoon. Hyvä havainto. Monessa käytännön tilanteessa on tullut ilmi, ettei yliopistomaailma pysty antamaan ad-hoc käyttökelpoista informaatiota jonkun budjettihankkeen suunniteluun. Jos halutaan yliopistotietoa pitää organisoida hanke. Tämä on osin ymmärrettävää. Ei korkeakouluista noin vain noudeta ratkaisuja. Tuntuu kummalliselta, ettei yliopistoilla  ole mitään merkittävää kerrottavaa yhteiskunnalisesti merkittävistä tukimustuloksista. Hall...