Siirry pääsisältöön


520. Kuka ohjaa keskustelujen suunnan

Tietenkin niiden pitäisi sanansa sanoa, joilla on yhteiskunnallisesti merkittää viestimistä. Presidentti uudenvuoden puhe oli sellainen. Katainen floppasi puheessaan. Ei ole mitään merkkejä hänen korostamastaan henkisestä murrosta yksilöllisyyteen. Puhe oli sisällötön.

Suomessa on kolmatta kymmentä yliopistoa ja korkeakulua. Missä viipyy näiden painavat puheenvuorot? Eivät näy yliopistot johtamassa tärkeistä teemoista keskustelemista. Päin vastoin hiljaista on. Professori Matti Wiberg kaipaisi parempia laskelmia poliittiseen päätöksentekoon. Hyvä havainto. Monessa käytännön tilanteessa on tullut ilmi, ettei yliopistomaailma pysty antamaan ad-hoc käyttökelpoista informaatiota jonkun budjettihankkeen suunniteluun. Jos halutaan yliopistotietoa pitää organisoida hanke. Tämä on osin ymmärrettävää. Ei korkeakouluista noin vain noudeta ratkaisuja. Tuntuu kummalliselta, ettei yliopistoilla  ole mitään merkittävää kerrottavaa yhteiskunnalisesti merkittävistä tukimustuloksista.

Hallituspuolueiden ministereitä ei juuri heru suuria linjauksia. Näyttää siltä, että SITRA on ottamassa tässä ministereille  kuuluvan roolin. Filosofeista vain Himanen on saanut sanansa läpi. Ansaitsemaansa keskustelua hänen ja kumppaneiden raportti ei ole saanut. Miksi?

Börn Wahlroos laukoo viisauksiaan  joko huvikseen tai muuten vain. Ne elävät päivän tai kaksi.
Muutamat sanomalehdet  pitävät yllä kannattamaansa teemaa, kuten HS kestävää kehitystä.

Yksi aihe on nyt kohonnut tärkeäksi keskustelun kohteeksi. Sen nosti esille viimeksi Juhana Vartiainen ja nyt työnantajajärjestöt ja valtiovarainministeriö: työperäisen maahanmuuton lisääminen. Lisäämistä puoltavat faktat ovat selkeät. Keskustelua ja sen jälkeen päätökset

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *