Siirry pääsisältöön


520. Kuka ohjaa keskustelujen suunnan

Tietenkin niiden pitäisi sanansa sanoa, joilla on yhteiskunnallisesti merkittää viestimistä. Presidentti uudenvuoden puhe oli sellainen. Katainen floppasi puheessaan. Ei ole mitään merkkejä hänen korostamastaan henkisestä murrosta yksilöllisyyteen. Puhe oli sisällötön.

Suomessa on kolmatta kymmentä yliopistoa ja korkeakulua. Missä viipyy näiden painavat puheenvuorot? Eivät näy yliopistot johtamassa tärkeistä teemoista keskustelemista. Päin vastoin hiljaista on. Professori Matti Wiberg kaipaisi parempia laskelmia poliittiseen päätöksentekoon. Hyvä havainto. Monessa käytännön tilanteessa on tullut ilmi, ettei yliopistomaailma pysty antamaan ad-hoc käyttökelpoista informaatiota jonkun budjettihankkeen suunniteluun. Jos halutaan yliopistotietoa pitää organisoida hanke. Tämä on osin ymmärrettävää. Ei korkeakouluista noin vain noudeta ratkaisuja. Tuntuu kummalliselta, ettei yliopistoilla  ole mitään merkittävää kerrottavaa yhteiskunnalisesti merkittävistä tukimustuloksista.

Hallituspuolueiden ministereitä ei juuri heru suuria linjauksia. Näyttää siltä, että SITRA on ottamassa tässä ministereille  kuuluvan roolin. Filosofeista vain Himanen on saanut sanansa läpi. Ansaitsemaansa keskustelua hänen ja kumppaneiden raportti ei ole saanut. Miksi?

Börn Wahlroos laukoo viisauksiaan  joko huvikseen tai muuten vain. Ne elävät päivän tai kaksi.
Muutamat sanomalehdet  pitävät yllä kannattamaansa teemaa, kuten HS kestävää kehitystä.

Yksi aihe on nyt kohonnut tärkeäksi keskustelun kohteeksi. Sen nosti esille viimeksi Juhana Vartiainen ja nyt työnantajajärjestöt ja valtiovarainministeriö: työperäisen maahanmuuton lisääminen. Lisäämistä puoltavat faktat ovat selkeät. Keskustelua ja sen jälkeen päätökset

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *