Näin otsakoi Anu Vallinkoski juttunsa Helsingin yliopiston tiedelehdessä 4/2011. Professori Minna Huotilainen on vahvasti sitä mieltä, että noin kymmen vuotiaana aloitetulla musiikin soittamisella on hyviä vaikutuksia aivojen muovautumiseen. Sehän tiedetään, että aivot alkavat saada ulkopuolisia virkkeitä jo äidin kohdussa.
Soiton harjoittaminen lapsena, vaikka tunti kerran viikossa, lisää myös käden ja silmähavaintojen koordinaatiota. Huotilainen mukaan vähäinenkin harrastus on eduksi. Se auttaa äidinkielen hahmottamista ja keskittymiskykyä sekä myös vieraan kielen lausumista.
Hoitolaitoksissa musiikin on todettu lieventävän kipua ja auttavan muistisairaita
Jutussa ei oteta kantaa, millaista musiikkia olisi edullista itse soittaa tai kuunnella. Subjektiivisena näkemyksenä, voidaan esittää, että melodinen musiikki on luonnonmukaista ja siksi edullista. Jos epämelodinen musiikkiesitys on ahdettu täyteen instrumentteja, siinä ei erota sävelkulkuja ja rakenteita. Sillä voi olla päinvastoin negatiivisia vaikutuksia. Muitakin mielipiteitä voi olla.
Soiton harjoittaminen lapsena, vaikka tunti kerran viikossa, lisää myös käden ja silmähavaintojen koordinaatiota. Huotilainen mukaan vähäinenkin harrastus on eduksi. Se auttaa äidinkielen hahmottamista ja keskittymiskykyä sekä myös vieraan kielen lausumista.
Hoitolaitoksissa musiikin on todettu lieventävän kipua ja auttavan muistisairaita
Jutussa ei oteta kantaa, millaista musiikkia olisi edullista itse soittaa tai kuunnella. Subjektiivisena näkemyksenä, voidaan esittää, että melodinen musiikki on luonnonmukaista ja siksi edullista. Jos epämelodinen musiikkiesitys on ahdettu täyteen instrumentteja, siinä ei erota sävelkulkuja ja rakenteita. Sillä voi olla päinvastoin negatiivisia vaikutuksia. Muitakin mielipiteitä voi olla.
Kommentit
Lähetä kommentti