Siirry pääsisältöön


554. Seminaarien hyödyt

Aamun tv 1:n  Jälkiviisaat ohjelmassa kritisointiin hallituksen seminaari-intoa. Niiden annin epäiltiin olevan mitätön.

Julkisella sektorilla seminaareissa kulkeminen on huomattavasti laantunut seminaarien tultua maksullisiksi, markkinahintaisiksi. Tämä on tervetullut muutos, koska se pakottaa harkitsemaan, mihin rahoja käytetään. Ei tyhjästä kannata maksaa.

Onko seminaareista hyötyä? Päivän seminaareista ei ole siinä muodossa, jossa suuret johtajat käyvät vuoronperään esittämässä strategisia ajatuksia suurista kysymyksistä, ei juuri ole hyötyä.

Onnistuakseen puheenvuorot pitäisi nivoa etukäteen yhteen aiotun teeman ympärille ja sitä syventäen. Esiintyjien asemien ollessa korkeat tämä jää tekemättä. Puheenvuorot ovat irrallisia ja epäyhtenäisiä, jopa teemaan liittymättömiä. Ylensä kuulijat asemansa perusteella ovat kuulleet samat puheet muodossa tai toisessa moneen kertaan. Uskon vahvistusta jotkut kuulijat voivat saada johonkin yksityiskohtaan.

Suurimman osan sekä puhujista että kuulujoista tuntiessa  toisensa, ainakin jossain määrin, uusien tuttavuuksien solmiminen jää vähäiseksi. Pidemmillä seminaareilla tämä on osoittautunut merkittävimmäksi hyödyksi.

Jos seminaari ole faktaseminaari, suuri vaaraa on, ettei siitä muutaman viikon päästä kukaan muista mitään erikoista, mikä olisi hyödyttänyt heitä työssään. On vain yleismuistot mukavasta tapahtumasta. Jos seminaareista olisi todella  suurta hyötyä, siellä istuisi puolet porukasta aina. Ei organisaation saaminen menestymään niin helppoa kuitenkaan ole.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *