Siirry pääsisältöön


562. Säästäkää edes lapset



Kilpailua on hyviin kouluihin, työpaikkoihin ja  vanhainkotiin. Elämme kilpailua kehdosta hautaan. Ainakin alkupäästä voisi vähän hellittää.

Mennessään peruskoulun lapsi ei menee sinne kilpailemaan, vaan elämään muiden kanssa, oppimaan olemaan yhdessä.  Kyse on siitä, miten lapsi oppii siellä suhtatumaan muihin ihmisiin  ja sitä kautta tuntemaan itseään ja lisäämään itsetuntoaan. Ei ole takoa päämäärätietoisuuden ja pitkäjänteisyyden pakkoa pieniin päihin.  Ei ole merkitystä tulevien opintojen kannalta, vaikka lapsi on aivan tavallinen oppilas muiden joukossa. Tavallisesta lapsesta voi ajan mittaan kehittyä huippu, jos halua.

Lahjakkuus ja koulussa menestyminen ovat eri asioita. Tutkimuksen mukaan ylioppilaskirjoituksissa eniten hyvä avosanojaa saavien vanhemmat kuuluvat yleensä korkeaan yhteiskuntaluokkaan, sivistyneistöön. Piristävä poikkeuksen oli perhe, joka juhli kahdeksan laudaturia kirjoittanutta katselemalla Speden Speljä nauhalta.

Luovuus ja lahjakkuus viriävät  vain oikeassa kasvualustalla. Siihen riittää hyvin vähäinen, mutta oikea ravinne. Kodin turva ja lämpö. Siinä missä vanhemmat voisivat auttaa opettaja, on lapsen piilevien kykyjen esiintuominen ja esille nosto.

Lapsuus on mysteerioita täynnä. Yksi on, miten suloisesti voivat mennä ristiin lapsen koulumenestys ja myöhempi pärjääminen työelämässä

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

4011. Miksi maahanmuuttaja raiskaa

Lyhyt vastaus on, että siksi kuin suomalainenkin. Mutta miksi maahanmuuttaja raiskaa kantaväestöön kuuluvaa useammin, vaatii tarkempaa selitystä?  Asiaan otti kantaa Yle Novosti-tv:ssä rikosoikeuden taannoin professori emerita Terttu Utriainen. Hänen mukaansa joka neljäs tai viides raiskaus on ulkomaalaistaustaisen tekemä. Määrä on häkellyttävän suuri yliedustus tältä tyhmältä. Ulkomaalaistaustasinen raiskaa keskimäärin kahdeksan kertaa useammin kuin suomalainen Utriainen esitti syyksi yllättävän silottelevan tekijän: tällaista sattuu, kun samaan aikaan suuri joukko jouten olevia nuoria miehiä on läjä päin kasassa. Ylen a-studiossa väestöliiton Nina Zardkarami ja kansanedustaja Nasima Razmyar selittävät eroa kulttuuritekijöillä. Esimerkiksi Irakissa mies voi lähteä seuraamaan kiinnostuksensa kohteena olevaa naista kotiovelle osoitteen selville saamiseksi. Suomessa tällainen on vainoamista, siis rikos. Samassa ohjemassa esitettiin OPTUPA:n vuoden 2020 tilasto, jossa ilmeni esimerkik...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *