Pohjolan Voimalla on suuri intressi ja valmius rakentaa Kollajan allas. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus puoltaa lausunnossaan hanketta. Hankkeen totetutamiselle on myös rationaalisia perusteita runsastuvien tuulivoimaloiden sähkön tuotannon tasaajana.
Talvivaaran toiminnan jatkon ollessa epävarmaa siellä on uhattuna tuhannet työpaikat. Dragon Mining Oy:n Kuusamon kaivoshanke on jäissä. Soklin kaivos on epävarmaa ja vaatinee miljardi radan – Mumanskiinko? Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee.
Samaan aikaan Pohjois-Norjan16000 avointa työpaikkaa on osoittautunut ankaksi. Kuusi sataa paikka on, mutta niihin vaaditan kielitaitoa, ruotsi, norja, tanska. Suomalaisten pääsy käsiksi arktisten alueiden kaasu-, öljy-, terminaali- ja infrahankkeisiin on kiven ja tuskan takana. Matkailu on kehittyvä bisnesalue, muttei senkään rahkeet kaikkeen ulotu.
Vaikka Kollaja rakentaminen edellyttää koskien suojelulain muuttamista ja vapaamielistä tulkintaa Natura 2000 suojelun rajoituksissa, hanke pitäisi toteuttaa Pohjois-Suomen vaikeassa työllisyystilanteessa. Se loisi 5-6 vuodeksi jopa tuhansia työpaikkoja. Sillä olisi muutoinkin positiivisia vaikutuksia alueen ja sen asukkaiden talouksiin.
Selvä on että, jos hallitus ajaa hanketta nopealla aikataululla, vihreät lähtevät hallituksesta. Hallituksen kannattaa ottaa tämä riski, sillä Kollaja on energiataloudellisesti ja työvoimapoliittisesti järkevä investointi. Sen ymmärtävät äänestäjät. Se olisi konkreettinen teko.
Vesivoimarakentaminen ei toisi alueelle yhtään pysyvää työpaikkaa vaan veisi entisetkin kun Iijoki kuivattaisiin 40 kilometrin matkalta. Samallahan muun muassa Iijoen lohikanta tapettaisiin sukupuuttoon. Tekoaltaiden rakentaminen ei tuo alueelle yhtään ainutta pysyvää työpaikkaa vaan tuhoaa entisetkin. Jos tätä epäilee niin kannattaa käydä vaikka Lokan tekoaltaalla Sodankylässä katsomassa miten se Euroopan suurin tekoallas työllistää. Sehän ei työllistä yhtään ainutta ihmistä ja Sodankylän vesivoimaloitakin ajetaan kaukosäädöllä Kemijoki Oy:n konttorilta Rovaniemeltä. Vertailun vuoksi voi käydä katsomassa vaikka Kuusamossa ja Kittilän Levillä miten ne vapaana säilytetyt kosket ja raiskaamaton luonto työllistää matkailun kautta.
VastaaPoistaKollajan tekoaltaan ja voimalan rakentaminen vaatisi noin 10 vuoden prosessin ennen kuin asiasta olisi lainvoimainen lupa. Tämäkin edellyttäisi sitä että tiellä olevat lait muutettaisiin perustuslainsäätämisjärjestyksessä. Voi olla haastavaa löytää sen vaatimaa 4/5 osan enemmistöä eduskunnassa sen taakse kun 90 prosenttia suomalaisista vastustaa tutkimusten mukaan Suomessa jäljellä vielä olevien koskien tuhoamista.
Kymmenen vuottahan se Vuotoksen tapauksessakin vei siitä hallituksen myönteisestä periaatepäätöksestä sen rakentamisesta siihen että sen lupa kaatui vuonna 2002 vesilakiin Korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Silloin ei tarvinnut edes yhtään ainoaa lakia muuttaa.
Kollajan tekoaltaan ja voimalan investointi olisi alle sata miljoonaa euroa. Tästä suurimman osan veisi voimalan rakentaminen ja sen koneistot. Voimaloiden turbiineita ja koneistoja ei taatusti Pudasjärvellä valmisteta vaan nekin ostettaisiin valmiina ulkomailta esimerkiksi General Electric firmalta. Voimalan kirvesmiestyötkin teetettäisiin jollakin itäeurooppalaisella parakeihin majoitettavalla kirvesmiesporukalla. Tästähän on kokemusta ihan viime vuosilta kun PVO:n tytäryhtiö TVO on rakentanut Olkiluoto kolmosta. Sekään ei montaa suomalaista työllistä vaikka sen investoinnin suuruus on kymmenen miljardia euroa eli sata kertaa suurempi mitä Kollajan tekoaltaalla ja voimalalla olisi.
Pari kymmentä kaivinkonetta ja maansiirto-rekkaa hanke työllistäisi kenties viideksi vuodeksi paikkakunnalta. Mahdollisesti ne maansiirtotyötkin teetettäisiin jollakin venäläisellä firmalla ja porukalla kun Suomesta ei löydy sen kokoluokan maansiirtokalustoa mitä sellainen vaatisi.
Väite jopa tuhansista työpaikoista viideksi vuodeksi on kyllä täydellistä soopaa. Jos työpaikan kustannuksiksi lasketaan 100.000 euroa per vuosi, niin 1000 kertaa 0,1 miljoonaa €/v kertaa viisi vuotta tekee 500 miljoonaa euroa eli moninkertaisesti heti sen hankkeen koko budjetin. Eli kyllä tuohon laskelmaan on noin pari nollaa tullut liikaa siihen mitä se työllistäisi. Lähempänä totuutta olisi se, että hanke työllistäisi jopa yli kymmenen paikakuntalaista jopa viideksi vuodeksi.
Kiitos Hanna Virtanen perusteellisesta kommentistasi
VastaaPoistaTyöllisyysvaikutuksien arvioinnissani oli todella virhe. Pätevämmät arviot löytyvät varmaankin aiemmista hankesuunnitelmista, ehkä sata henkilö vuodessa. Pysyvistä työpaikosta en maininnut mitään.
Asuin Kalajoen rannalla Hautaperän altaan vieressä. Sen rakentaminen todella vilkastutti seudun elinkeinoelämää ja työllisti paikallisia.
Mainitsit, että 90 prosenttia Suomessa vastustaa vielä jäljellä olvien koskien tuhoamista. Luulisin, että vastustus tuhoamiseen on 100 prosenttia.
Mahdollinen luparumba voi kestää pitkään, kuten mainitsit. Sipilä on kyllä moneen otteeseen huomauttanut, että lupien saamista ylipäätään pitää nopeuttaa huomattavasti. Hän puhui jopa vuodesta. En usko siihen. Oikeustuvan pitää säilyä kaikissa olosuhteissa.
On hyvä, että aihe nousi nyt keskusteluun. Uusi vuoden päästä valittava eduskunta ja muodostettava hallitus ovat tietenkin avainasemassa tässä asiassa.
Olen käsitellyt aihetta myös jutussani 524.