Kaikki haluamme olla onnellisia. Jos tähän pyrkii kannattaa ajatella rahan osuutta siinä vähän tarkemmin ja kysyä tekeekö se rikkaus onnelliseksi. Tutkimukset vahvistavat, että yksi edellytys onnellisuuteen on myönteinen mielenlaatu ja ennakkoluuloton suhde kanssaihmisiin. Myönteisen mielenlaadun uhka on ahdistuksen kokeminen, jota tutkimusten mukaa tuntee noin 90 prosenttia ihmisistä. Se saattaa tuntua fyysisinä oireina kuten vatsakipuina, hermostuneisuutena ja mitättömyyden tunteina. Ahdistus perustuu ihmisen alkuhistoriaan, jolloin ihmisen piti olla varuillaan ulkopuolisia uhkia vastaan. Kuitenkin akuutti stressi saattaa olla hyödyksi, sillä silloin ihminen kerää kapasiteettinsä ongelman ratkaisemiseksi tai uhkan torjumiseksi. Jos stressi jatkuu pitkään, aivojen etuosassa neuroneja voi kuolee, jolloin aivot rapputuvat. Tällöin rationaalinen päätöksenteko heikkenee ja empatiaan tunne laskee., joka puolestaan heikentää onnellisuuden tunnetta. On myös tototta, että kohtuuton onnellisuu...

Enempää en jaksanut katsella ja kuunnella, koska näitä asioita on hoettu jo 40 vuotta. Luulen myös, että nuoripolvi tietää tasan tarkkaan, miten päivän työstä selviää. Todennäköisesti edelleen pitää paikkansa, että mitä mielenkiintoisempi työ, sitä nopeammin aika kuluu. Ehkä viimemainitussa johtuu suurimmat työssä viihtymisen ja viihtymättömyyden syyt. Ylen Aamu TV:n kaksi työhyvinvointi asiantuntijaa kävi kertomassa, miten jaksaa korona aikana suoriutua päivän työtehtävistä. Ergonomia nostettiin esille samoin tauottaminen. Voi nousta puolentunnin välin ylös kävelemään. Se rentoutta lihaksia ja aivoja. Jos mahdollista niin kahvikupposen kanssa voi nauttia vaikka raastetta.

      Ihmisen esihistoria suosii ihmistä muistelmaan ja olemaan kiitollisia tapahtumista, joista ihminen selviytyi hengissä, voitti vihollisen tai sai runsaan saalin jaettavaksi. Siis etupäässä ikäviä asioita. Evoluution edetessä tapahtui myös positiivia kehitysaskelia, kuten viljellyn kehittyminen ja asettuminen paikoilleen liikkuvasta keräilytaloudesta. Syntyi miellyttäviä asioita muistella, kiitollisuutta.      T ästä historiasta meille useille on kuitenkin jäänyt kiitollisuuskäsijarru päälle.  Muistelemme vain negatiivisia asioita positiivisten sijaan. Emme ole hevin kiitollisia mistään ja kenellekään.      Joku pessimistinen luonne voi kokea, että hänen ei tarvitse olla kiitollinen mistään. Hän on itse saavuttanut kaiken omalla työllään ja loputtomilla ponnistuksillaan tai joku on pettänyt häntä elämässä. Tällainen asenne  on masentavaa suhtautumista elämään. Se voi itse aiheuttaa masennusta. ...

      Päivän päätteeksi sovittiin, että haastattelisin kaikki henkilöt. Se oli melkoinen urakka, jos kymmenenkin prosenttia aiemmin kuulusta piti paikkansa. Tunnetta tuntui olevan niin paljon mukana, ettei kyselytutkimus toisi riittävästi esille syvissä pohjavirroissa piileskelevää todellisuutta.      Haastattelujen anti yllätti, sillä työntekijät puhuivat avoimesti henkeäsalpaavia tarinoita työyhteisön ihmeellisyyksistä. Äänenpainot olivat provosoivan suoria. Puheista päätellen virasto oli varsinainen riitojen temmellyskenttä. Käydessäni yksityiskohtaisesti henkilö henkilöltä läpi tuloksia, ne olevat karmeita:      ”Arkisto kuin pommi, henkinen panos kova, uhkailua, pelon ilmapiiri, stressi, mikään ei ole turvallisesti hallinnassa, S ja R suosikkeja, miksi täytyy olla näin, yksi ihminen on opetellut uutta 50 vuotta, tulee kirottua, luottamuspula, jne”.      Parin viikon kuluttua sain kyselyjen alus...

     Saa ja ei saa. Ampujahiihtäjä pyrkii penkalla eliminoimaan kaikki ajatuksensa nollaan ja keskittymään vain seuraavaan laukaukseen. Vasta maalissa näytetään, miltä tuntuu.      Näin se on suurin piirtein myös työelämässä.      Esimies on jossain määrin eri asemassa tunteidensa näyttämisessä kuin muut työyhteisön jäsenet. Tämä koskee esimiehen hänelle luontaista ja siihen kokemuksensa ja oppimisensa avulla kehittynyttä johtamistyyliä. Johtamistyylin ja siihen sisältyvän tunnekomponentin ei tulisi kovin paljon vaihdella päivittäin.      Jos näin tapahtuu, niin alaiset ovat varuillaan. Tilanne voi jopa kehittyä niin pitkälle, että aamulla sihteeri kertoo, kannattaako tänä päivänä mennä olenkaan päällikön puheille, voi olla huono päivä.      Esimiehen tulisi pystyä säilyttämään suhteellisen tasaisena johtamistyylinsä riippumatta päivästä ja tilanteesta. Toki tällöinkin ti...

      Tuoreen OECD-tutkimuksen mukaan olemme yksi maailman onnellisimmista kansoista. Optimisti voi sanoa tämän olevan luonnollista, koska meillä on toimiva yhteiskunta ja sen palvelut pelaavat, koulutus on maailmankuulu laadustaan ja tuloksistaan, luonto on puhdasta ja kaunista ja juuri ilmestyneen selvityksen mukaan meillä ollaan tyytyväisiä asumisen tasoon.       Jokin on kutenkin pielessä tarkasteltaessa yksinäisiksi itsensä tuntevien määrää. Heitä on 400 tuhatta aikuisiässä olevaa.      Tämä koskee etenkin vanhempia naisia. Selityksenä on esitetty heidän miehiä pidempi elinikä ja leskeydestä ja toimintarajoitteisuudesta johtuva elämänpiirin kapeutuminen. Vanhusten vaietut itsemurhaluvut hätkähdyttävät. Niitä tapahtuu noin 180 vuodessa.     Toinen yksinäisten ryhmä on aikuiset nuoret. Kilpailu, työttömyys, koulunkäyntipaineet, osattomuuden tunne, masennus ja kaver...

      Johtaja joutuu seisomaan rajalla: Hänen täytyy olla suurimmaksi osaksi organisaation ja sen ympäristön reunalla. Kummalekaan puolelle ei saa pudota ja eikä huudella mitä sattuu.

     Deiteillä kannattaa muistaa vanha sääntö: miehet valehtelevat tulonsa, naiset ikänsä. Pitipä sääntö paikkansa tai ei, yhteiskunta on muuttunut yksilöllisyyttä korostavaksi, missä halutaan erottua muista paljastamatta sisimmästään mitään. Ehkä tässä pelätään itseään. Mark Twainin mukaillen syvimmällä sisimmässään itsekunnioitus pelaa huonosti.      Väestöliiton parisuhdeyksikön johtaja Heli Vaaranen puhui Ylen aamu tv-ohjelmassa sinkun 0-ajasta tarkoittaen, ettei sinkuilla ole aikaa tavata uusia tyyppejä.   Työstressi rasittaa, halutaan elää lähiystävien kanssa, viihteen maailmassa ja kotoilla. Pelätään asettaa itsensä torjuttavaksi ja torujaan toinen lähes heti. Itsetunto joutuu koetukselle. Kohtaamiset ovat pyyhkäisyjä.      Vaaranen kaipaili onnistuneen parisuhteen löytymisen kaavaa. Ei ole vielä kuulema löytänyt. Sitä on varmaan vaikea löytääkin, sillä eihän elämä ole yhtä suurta laskusääntöä.      Eh...

Koulutus ei leikin asia. Se ei ole pisa-tutkimusta varten. Koulutus voi olla yhteiskunnassa kiinni pysymisen ehto. Stressi on paha tauti. Pitkäkestoinen stressi on myrkkyä, se tiedetään. Sitä ei yleisesti tiedetä, että lapsen pitkäkestoinen stressi aiheuttaa aivoissa urautumia, jotka johtavat muistin kyvyn heikkenemiseen pysyvästi. Tätä ei pysty korvaamaan mikään  virikkeellisyys, ei palapelit, leikekirjat, kännykät, it-vempaimet, musiikki, lukeminen, seuranpito.  Siksi lapsen pitkäaikainen stressi on kirjaimellisesti lapsen tulevaisuuden eväiden syömistä. Se tiedetään, että köyhyys ei välttämättä aiheuttaa huonoa lapsuutta. Tärkein tekijä hyvään lapsuuteen on lämpö ja läheisyys. Köyhillä lapsiperheillä, joita riivaa jatkuva alkoholin liika käyttö, huumeet ja väkivalta, lapsilla on vaara joutua jännittämään päivästä päivään, miten kukin viikko menee. Näillä lapsilla menee myös koulussa huonosti, stressi urauttaa aivot, kapasiteetti laskee, ulos päin näkyvää kipuilua tulee p...