Sanokoot mumisevat länsirannan tutkijat mitä tahansa byrokratia on rakastettumme. Se kaavojen mukaan meidät kastetaan, vihitään ja haudataan. Yhdeksän kymmentä prosenttia siitä muodostaa hyvinvointi- ja oikeusvaltiomme perustan.     Byrokratia on kuin taikina. Kun siihen pistää sormensa, sinne uppoaa. Kun siitä vetää, se venyy. Kun sitä leipoo tarpeeksi, saa mitä vain. Se on kuitenkin välttämätön joka päiväsen leivän aines.      Nyt valtakunnassa on menossa suuri väärinkäsitys, jota media tukee ja levittää. Byrokratia on suuri syyllinen rahoitusvajeeseemme. Sen kimppuun hyökkäsi Stubbin hallitus ja erityisesti ministeri Räty, joka jo ennen virkaan astumistaan käynnisti toimialallaan rajun hyökkäyksen tätä vihollista vastaan. Eipä ole kuulunut mitään.      Sipilän hallitus kävi oman taistelunsa normeja vastaan, mies uupui. Nyt koko puoluekenttä käy kymmenettä taisteluaan ja talkoitaan tätä peikkolaumaa vastaan, mutta byrokrat...

      Sipilän hallituksella on 26 kärkihanketta. Suurin osa niistä on sellaisia, että soisi niiden toteutuvan, sillä Suomi on saatava nousuun.      Arvioitaessa kärkihankkeiden toteuttamisen vaikeutta ja haasteellisuutta kannattaa jättää tarkastelun   ulkopuolelle ne hankkeet, joissa kyse on lähinnä rahan jakamisesta, leikkaamisesta ja yksittäisten verolakien muuttamisesta.   Nämä ovat melko rutiininomaisia tehtäviä.   Koulutuksen ja tutkimuksen miljardien eurojen leikkauksista on enää turha räkyttää.       Sen sijaan siihen mitä hallitus on päättänyt tehdä digitalisaatiossa, toimintatapojen modernisoinnissa, normien purussa, aluehallinnossa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisessa, pitää kiinnittää huomiota hallituksen itsensä ja median.      Nämä uudistukset vaativat päteviä johtajia, kokonaisuuksien ymmärtämistä, vahvaa substanssiosaamista ja koordinaatiota ...

     Eräässä keskusvirastossa on yleiskirjejärjestelmä, jonka kirjeillä keskushallinto ohjaa paikallishallintoa ja antaa sen asiakkaille pakottavia normeja. Uusia kirjeitä annetaan jopa useita kuukaudessa. Niillä lähes aina viitataan joihinkin jo annettuihin kirjeisiin, joskus kumotaan vanhoja ja harvoin ne ovat täysin itsenäisiä. Järjestelmä sisältää noin 2000 kirjettä.      Säännöllisin väliajoin kokoelma on keskustelun aiheena johdon neuvottelupäivillä vakaana tarkoituksena uudista se kokonaan. Yhtä monta kertaa se on jäänyt vain aikomukseksi. Siksi se onkin paisunut viidakoksi, jossa vain alkuperäien asukas osaa kulkea. Kun alkuperäisiä asukkeja ei enää ole, kukaan hallitse sitä ja tunne omakseen, siihen tulee päällekäisiä ja ristiriitaisia määräyksiä. Viidakko vain pahenee seuraavien sukupovien tehtyä siihen omat puumerkkinsä. Lopulta sen on kaikille osapuolille pelkkää pakkopulla, jota on vain syötävä.      Yllä kerrottu kuvaa...

       Kun pääministeri totesi arvionitikeskuksen jo aloittaneen normien ja lupien uudistamisen tai lopettamisen vaikutusten selvittämisen, se kuulosti siinä kontekstissa luonnolliselta lupaukselta kaivaa hyvyys esille ilman välihuutoja. -Tärkeimmät normit perataan ensin, koska ne vievät aina eniten aikaa ja aiheuttavat vastustusta. -Koko kenttä saatetaan sujuvuuden tilaan, koska silloin alkaa tapahtua onnistumisia niiden palkitessa ja yllyttäessä toisiaan sekä viranomaisia yhteistyöhön.      Kaksi kymmentä neljä vuotta sitten 6.6.1991 oli alkanut edellinen yritys, jossa ensimmäiset yhteistoimintapisteet organisoivat palvelunsa toimimaan. Eri viranomaisten toimivaltakysymykset pyrittiin ratkaisemaan, lupia karsitiin ja yksi suuri ja välttämätön prosessi, ympäristölupamenettely toteutettiin. Aluksi se tuntui raskaalta ja hyödyttömältä. Apteekki- ja lääkäriluvat säilyivät.      Matka oli hidasta, mutta se oli kuitenkin alkanut. S...

Siirtyessäni valtion kehittämiskeskuksen konsulttiyksikön vetäjäksi hallinnossa oli menossa suuri murros. Tämä oli alkanut Kokoomuksen tultua hallitukseen 1980-luvun puolivälissä. Sen mielestä keskusvirastot olivat demarien vallan tukikohtia. Asiassa oli perää, sillä Kokoomus oli ollut pitkään oppositiossa ja demarit ja Keskusta olivat tällä välin miehittäneet keskusvirastojen tärkeät virat. Keskusvirastoilla oli ollut norminanto-oikeus kunnille ja aluehallintoon. Tällöin ne olivat voineet muutamissa asioissa yksityiskohtaisesti määrätä, miten tehtäviä tuli hoitaa. Lakkauttamisen ensimmäisessä aallossa lähtöpassit olivat saaneet Lääkintöhallitus, Ammattikasvatushallitus ja vähän myöhemmin Elinkeinohallitus. Nyt purkamalla normit ja ict:n hajauttamisella vauhditettiin keskusjohtoisuudesta irti pääsyä ja väljennettiin kuntien toimivaltaa päättää itse palvelujen tuottamisesta.  Budjettiuudistus oli osa tätä kehitystä. Päätösvallan hajautukselle oli myös painavat, puoluepolitiikas...

Hallituksen paketti kestävyysvajeen täyttämiseksi ja luottolukittajien rauhoittamiseksi on myös tarkoitettu   torjunta-aseeksi oppositiota vastaan tulevissa   EU- ja eduskuntavaaleissa. Konkreettisia leikkauksia ei tehdä, vaan ne on verhottu tehokkaampien toimintatapojen varaan, joita on tarkoitus toteuttaa tulevaisuudessa. Se on kuin apajille heitetty pyydys, jonka saalis on sattumanvarainen. Hyvää paketissa on kuntien saaminen valtion kehysohjaukseen ja valtionosuukisen nykyistä parempaan ennakointiin. Kuntia ohjaavia normeja kuitenknin löysätään tehokkuuden nimissä. Ihme ja kumma tässä syhteydessä sotesta ja kuntauudistuksesta ei puhuta juuri mitään, vain 50 miljoonan säästöjen verran. Tämä on merkittävä linjaus, sillä   jos nykyiselle kuntakentälle, jossa on satoja eri suuruisia kuntia, ja sotejärjestelmälle, annetaan vapaus tuottaa palveluja lähes täyisin oman harkintansa mukaan, kansalaisten eriarvoisuus kasvaa entisestään. Juuri nyt poreilevassa Paat...