Kabulin tilanteessa on kiusaus verrata sitä Saigoniin 1975. Tällöin Yhdysvaltojen  kymmenen vuoden sota sai yhden merkkipisteen maan joukkojen poistuessa Saigonista. Viimeiset lähtijät olivat majoittuneena Yhdysvaltojen suurlähetystön muurien taakse. Viimeinen lähtijä oli suurlähettiläs Graham Martin. Joukkojen evakuoinnin tärkein apuväline oli taisteluhelikopterit, jotka ylipäätään mahdollistivat Yhdysvaltojen operaatiot tässä sodassa. Taistelurintamia ei ollut. Toinen merkittävä keino oli Saigonin merialueilla partioivat sota-alukset, joihin helikopterit toivat maasta lähtevät sotilaat. Myös etelävietnamilaisia pääsi mukaan evakuointiin. Sota Vietnamissa vaati Yhdysvalloilta 40000 miehen tappiot. Todelliset tappiot ilman kalustomenetyksiä olivat valtavat. Palatessaan kotimaan miehet olivat traumatisoituneita. Heille ei osoitettu huomiota eikä arvostusta. Kuvaava on, kun laivasta astuva mies istuessaan taksiin, kuljeta saattoi kysyä:    ”Tuletteko kaukaa”.   Yleis...

Eduskunnan keskustelussa joukkojen lähettämisessä Afganistaniin jokainen edustaja totesi asian olevan hyvin kiireellinen. Mutta ei voi välttyä ajatukselta, että eräillä puheenvuoron käyttäjillä kyse oli kiireellisen nopea myöntämisen jälkeen halu poseerata julkisuuteen persoonansa tai  mainostaa puolettaan. Kaiken kokousten äiti on pysyä asiassa. Mitä tekemistä päätöksellä joukkojen lähettämisessä Afganistaniin on Etyj:n kokoontumisella tai EU:n turvajoukoilla.  Ei tässä ole tarvetta haukkua nykyistä joukkojen lähettämistä koskevaa lainsäädäntöä kankeaksi. Kaikki kansaedustat tietävät maamme puolustusvoiman operoinnista turvallisuuden takaajina ympäri maapalloa.  Jokainen puheenvuoron käyttäjä korosti parlamentaarisen päätöksenteon tärkeydestä tällaisesta hankkeesta. Muiden muassa on päätettävä tehtävän rajaamiesta ja joukkojen käytön tarkasta yksityiskohtaisesta kohdentamisesta. Perusuomaliset vetivät voimakkaasti keskusteluun mukaan yleisen maahan muuttopolitiikan. Puol...