Kesä 1940 oli hyvin lämmin Euroopassa. Muutoin koko kesän ilmapiiri oli kuin Albert Camus kirjassa Rutto. Siinä koko kaupunki odotti pelokkaana, milloin surmaa iskee. Fasistisen Italian Duce oli hyökännyt 1935 Etiopiaan ja vallannut Abessinian. Espanjan fasisti Fraco oli päättämässä veristä sisällissotaa, joka oli saanut kansanvälisiä piirteitä Hitlerin ja Stalin aseistaessa sodan eri osa puolia. Hitlerin riehunta oli lähtökuopissaan Euroopan valloittamiseksi.      Englannin ja eteenkin Lontoon pommitukset olivat jo alkaneet. Himmler teki kuitenkin vakavan virheen Luftwaffenin siirtyessä pommittamaan Lontoota lentokenttien sijasta, jolloin Englannin lentokonepula helpottui brittien kyetessä suojaamaan lentokenttiä ja niillä varustautumassa olevia koneita. Brittien uudella Spitfire lentokoneilla oli suurempi suorituskyky kuin saksalasten Messerschmitt 109:llä. Tällä oli suuri merkitys brittien selviytymisessä Blitzsistä (Lontoon pommitus).    ...

     Euroopan kuohunnassa on hyvä katoa taakse päin, vaikkei siitä muuta opikaan kuin sen, että vaikeita aikoja on ollut aiemminkin. Ensimmäinen maailman sota syttyi militaristisen Saksan keisari Wilhelm II:n ja Itävalta-Unkarin fasistisesta vihanpuuskasta. Hitlerin mielipuolinen hulluus elintilasta johti vääjäämättä Euroopan toiseen maailmansotaan ja katastrofiin.      Kummankin sodan takana jylläsi nationalismi ja fasismi. Feodaaliset ja kruunuistuinten voimat purskahtivat ulos jättäen jälkeensä elinoloistaan kipuilevat valtiot, jolle luotiin rajat    Jaltan sopimuksessa 1945.  Siinä luvattiin NL:n läntisille satelliittivaltiolle vapaat vaalit. Toisin kävi. Rautaesirippu pystytettiin ja Berliini jaettiin. ja satelliittivaltiot joutuivat NL:n etupiiriin.       Eurooppa ei ole joutunut totaalisen sodan kurimukseen toisen maailmansodan  jälkeen, vaikka NL teki interventiot Unkariin ja Tsekkoslovakiaan ja piir...

Taisteluni kirjan oikusta Euroopassa tapahtui samankaltainen kansan joukkojen fasismiin kiihottaminen. kuin Japanissa 1920-luvulla. Fasismin sisään ajajana oli Italian Mussolini. Hitler piti Mussolinia oppi-isänään. Hitler kunnioitti ja ihaili Mussolinia niin suuresti, että pelasti miehen  hengen kaksi kertaa. Ensin 1940 Italian skandaalimaisen huonosti johdetussa sodassa Kreikassa ja myöhemmin 1944 liittoutuneiden kynistä. Mussolini hirtettiin 1944 Onneksi Euroopassa fasismi ei saa eikä näytä saavaankaan kannatusta. Nykyään se toimii vaatimattomassa muodossa Pohjoismainen vastarintaliikkeen nimellä. Suomessa ei ole vuosikymmeniin ollut 1920-luvun Paavo Talvelan ajamaa Suur-Suomi hörhötystä. Hyvä niin. Kannattaa kuitenkin katsoa ripaus taakse päin, niin pysyy etulasi sulana ja kirkkaana. Versailles’n rauhansopimuksessa 1919 Japani koki tulleensa nöyryytetyksi jo kalsean kohtelun ja oudon kielensä ja tapojensa takia. Versailles’n tanssivasta konferenssista Japani oli seinäruusuna....

Intian ääri narsistinen johtaja Modi rakentaa maata fasismi sävytteiseksi omatunto puhtaana. Epä hän ei ole sitä laajemmin käyttänyt. Hän kehuskelee itseään rintakehänsä rottingilla ja maan tarunhohtoista hindu perintettä. Kumpikin voidaan kyseenalaistaa. Kuulostaako tutulta? Moodi on tämän päivän Hitler mystisine rituaaleineen. Modi on kirkastanut maan talouden kulun ääripisteeseen, sillä taloudella ei ole hänelle mitään merkitystä. Sama kirkastaminen laajenee koskemaan myös väestön ajattelutavan puhdistamista. Jooga ja Himalajan ylätasangoilla istuskelu puhdistavat miehen mieltä pisteeseen, joka lopulta pakottaa ryhtymään toimenpiteisin vähemmistöjä vastaan ja kansaa tyytymään kohtaloonsa. Niinpä muslimi perinne tukahdutettiin ja sen kannattajat pahoinpidellään, vangitaan tai surmataan. Putipuhdas hindurotu on kohta valmis. Kosto britti kolonialismin vallan käytöstä ja nöyryyttämisestä on täytetty. Modi on toiminut häikäilemättömästi konflikti herkällä Intian ja Pakistanin välisell...

Kansallistunto käsitettynä omasta maasta sen kulttuurin, perinteiden ja saavutusten kunnioittamisena ja pitämisenä ovat kanasakunnalle hyvä asia. Tämä ei tietenkään saa johtaa toisten maiden ylen katselemiseen tai jopa halveksumiseen. Valta osa maista käsittää asian tällä tavalla. Historia, se menneisyyden ruoska, voi kääntää maan yleisen ilmapiirin ja elämän tavat pysyvästi vihaaman ja jatkuvaan sotaiseen tunnelmaan naapurimaata kohtaan. Meidän historiamme Ruotsin osana aina vuoteen 1809 saakka on virittänyt vuosikymmenien kuluessa eri asteisia tunteita ja arjen puhekielen ilmaisuja ja vivahteita naapurimaatamme kohtaan. Kaikille ehkä on tuttu hurri sana. Nyt se ei kuitenkin  ilmaise vihaa eikä katkeruutta maata kohtaan, vaan häivähdyksen tappion tunnelmasta jääkiekko-ottelussa. Vaikkei Ruotsi juuri avustanut maatamme sodissa materiaalisesi, sieltä tuli noin kolme tuhatta vapaaehtoista miestä sotimaan puolestamme. Se oli valtavan hyvä käden ojennus meille. Kun ajattelemme fasi...

      Monen maan menneisyyttä leimaavat vuosisataiset väkivaltaisuudet ja mitä raaimmat eri väestön  osiin kohdistuvat julmuudet ja terrori. Espanjalla on kuitenkin näiden lisäksi paholaisen porteille ulottuvat eliitin kunniamerkeillä koristellut portaat.      Kaikki lähti siitä. kun Yhdysvallat hääti Espanjan laivaston Kuuban meriltä, minkä seurauksen Espanja menetti laivastonsa ja siirtomaavalta-asemansa ja näin koki tulleensa katkerasti nöyryytetyksi. Maata silloin hallinneet laivastoupseeristo ja maa-aatelisto etsivät kuumeisesti keinoja nostaa merisodassa lyttyyn lyötyä ylevyyttään ja arvoaan toistensa silmissä ja myös kansan keskuudessa. Tähän tarjosi kirjaimellisesti maaperää silloinen Espanjan alusmaa Marokko. Erityisen innokkaana mukaan lähti perheensä hylkimä ja juopon isänsä hylkäämä Franco.      Hän kunnostautui Marokon heimosodissa osittamalla erityistä raakuutta. Kun erä sotilas heitti ruokapakkinsa maahan huonoon ruokaan...

      Euroopan kuohunnassa on hyvä katoa taakse päin, vaikkei siitä muuta opikaan kuin sen, että vaikeita aikoja on ollut aiemminkin. Ensimmäinen maailman sota syttyi militaristisen Saksan keisari Wilhelm II:n ja Itävalta-Unkarin fasistisesta vihanpuuskasta. Hitlerin mielipuolinen hulluus elintilasta johti Euroopan toiseen maailmansotaan ja katastrofiin.      Kummankin sodan takana jylläsi nationalismi ja fasismi. Feodaaliset ja kruunuistuinten voimat purskahtivat ulos jättäen jälkeensä elinoloistaan kipuilevat valtiot, jolle luotiin rajat   Jaltan sopimuksessa 1945. Rautaesirippu pystytettiin ja Berliini jaettiin.      Eurooppa ei ole joutunut totaalisen sodan kurimukseen sen jälkeen, vaikka NL teki interventiot Unkariin ja Tsekkoslovakiaan ja piiritti panssareilla Berliinin yönä, jolloin sinne rakennettiin muuri 1961. Nyt Balkanin kuohunta 1990-luvulla pystyttiin pitämään paikallisena. NL:n 1990-luvun sortuminen...

      Meitä suomalisia on paljon vielä muistamassa välähdyksiä ja tunnusmerkkejä natsiarmeijasta, vaikkei itse osallistunut sotaan. Silloin näkyi ja kuului marsseja ja hakaristilippuja ja oli Signal- lehteä tuvan nurkissa rottien jyrsittävänä. Sen ajan fasismia ei kuitenkaan voi verrata tämän päivän väitettyyn fasismiin.      Jos pitäydytään historioitsija Oulua Silvennoisen määrittelyyn, että fasismi on väkivaltaan valmista kansallismielisyyttä ( http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455080203896 ) ollaan liian kapealla pohjalla eikä tiedemiehen tästä pelkistyksestä voida vetää johtopäätöksiä, onko meillä fasistista toimintaa vai ei.      Sen sijaan, onko vastakkain asettelu lisääntynyt vai ei, on toinen kysymys.      Kelan professori Heikki Hiilamo kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosiossa 14.2 muiden muassa näin:       ”Nyt muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työ...