1837. 2000- luvun Suomi ja fasismi

      Meitä suomalisia on paljon vielä muistamassa välähdyksiä ja tunnusmerkkejä natsiarmeijasta, vaikkei itse osallistunut sotaan. Silloin näkyi ja kuului marsseja ja hakaristilippuja ja oli Signal- lehteä tuvan nurkissa rottien jyrsittävänä. Sen ajan fasismia ei kuitenkaan voi verrata tämän päivän väitettyyn fasismiin.

     Jos pitäydytään historioitsija Oulua Silvennoisen määrittelyyn, että fasismi on väkivaltaan valmista kansallismielisyyttä (http://www.hs.fi/kulttuuri/a1455080203896) ollaan liian kapealla pohjalla eikä tiedemiehen tästä pelkistyksestä voida vetää johtopäätöksiä, onko meillä fasistista toimintaa vai ei.

     Sen sijaan, onko vastakkain asettelu lisääntynyt vai ei, on toinen kysymys.

     Kelan professori Heikki Hiilamo kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosiossa 14.2 muiden muassa näin:

      ”Nyt muukalaisvastaisuutta ruokkii se, ettei työtä riitä kaikille. Jakomäki-ilmiö eli toivottomuuden, näköalattomuuden ja työttömyyden kolmiyhteys on laajentunut ja levinnyt. Köyhät on pantu kiistelemään rikkailta jääneistä muruista.

     Vaikeassa asemassa elävät kokevat ulkomaalaiset herkemmin uhaksi hyvinvoinnilleen kuin hyväosaiset, joille maahanmuuttajista saattaa olla helposti osoitettavaa hyötyä. Lyhyellä aikavälillä kyse voi olla myös aidosta reviirikilpailusta”. (http://www.hs.fi/mielipide/a1455508799434)

     Hiilamon logiikka on johdonmukaista sen teorian kanssa, että kun leipää vähennetään, siitä alkaa kilpailua, jossa käytetään kyynärpäitä ja kuhmuja syntyy.

     Suuremmassa mittakaavassa Euroopassa tapahtuu vastakkain asettelua uuden ja vieraan kammon ja yhteiseksi koetun uhan takia. Visegrad maita (Puola, Unkari, Tsekki, Slovakia) on ajanut yhteen samankaltainen pitäytyminen menneisyyteen Venäjän naapurina ja euroskeptisyys. Nämä ilmiöt eivät saa vastakaikua oikeusvaltiota ja demokratiaa sekä integraatiota korostavien EU-maiden tahoilta. Saman tyyppistä blokkiintumista monessa suunnassa tapahtuu nyt läpi EU:n. (http://yle.fi/uutiset/tutkija_euroskeptisyys_ja_muukalaiskammo_yhdistavat_ita-eurooppaa_venaja-suhde_erottaa/8675850?ref=leiki-uup).

     Stubb pelkää unionin puolesta (http://www.hs.fi/kotimaa/a1455423919822).

     Rajavartiolaitoksen johtaja Ilkka Laitinen oli tänään ylen uutisissa huolissaan mahdollisuudesta, että nyt Turkin ja Kreikan kautta tuleva pakolaisvirta voi kääntyä itä rajallemme.

     Kansainvaellukset hajotti Rooman valtakunnan. Käykö Europan Unionille samoin?

     Asia ei kuitenkaan ole näin pessimistinen, sillä Hiilamon maalailema muukalaisvastaisuus ja luokkaerojen jyrkentyminen pelaavat myös toisin päin. Kun talous ja toimeliaisuus alkavat kasvaa, se lisää luottamusta naapureihin ja yhteistyötä kansakuntien välillä.