Siirry pääsisältöön


1832. Miksi perintöguru Kangas käskee vanhuksia myymään kamansa

     Perintöoikeuden professori Kankaan mukaan HS:ssä 11.2 vanhusten ei tarvitse jättää mitään perinnöksi lapsille, vaan käyttää se omaan kulutukseen oman kuolemaansa mennessä. Viimeisen sarakkeen, sydän käyrän ja pankkitilin pitää näyttää nollaa ennen kuolemaa http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/

     Kankaan päässä näyttää hyrisevän niin somasti minä-minä- periaatetta: kaikki mitä olen vanhemmiltani saanut, itselleni heiltä kerjännyt ja onnistunut hankkimaan, se on vain minua varten.
      Yrjö Larmola esitti toisenlaisen näkökulman päivän Helsingin. Sanomissa (http://www.hs.fi/paivanlehti/12022016/a1455166516514) Hänen sanomansa oli, että olemme vastuussa vauvoistamme ja lapsukaisistamme täydellisesti. Vaikeina aikoina vanhemmat avustavat aikuislapsiaan kylyjensä mukaan, jos tarvetta on. Larmolan käsitys vastaa suurimman osan suomalisten ajatuksenkulkua.

     Jostain syytä Kangas saa näille ajatuksilleen medianäkyvyyttä säännöllisin väliajoin. Tässä on jotain kummallista. Ihminenhän on inhimillinen olento, joka ei vain hääri raatokasan päällä huolta huomisesta. Hänelle luoja on luonut kyvyn hahmotella monipuolisesti tulevaisuutta ja kantaa siitä myös vastuuta.
     Kangas kääntää asiat päälailleen. Ihmiset tuhlatkoon kaikki omansa, viis huomisesta. Kylmät organisaatiot sen sijaan koettavat huolehtia parhaansa muukaan kestävästä tulevaisuudesta, kuten  ilmastomuutoksesta ja eläkepommista, jota ei edes tule, samalla kun vanhuksien on pantava ranttaliksi grogi- tai viinilasi edessään.

     Kankaan ajatteluun saattaa sisältyä vaarallisia piirteitä, vanhojen ihmisten myydessä perintötilansa ja muuttaessa sen jälkeen itse etelän maille. Tällöin jää moni lapsenlapsi kouluttamatta kulutuksen ja pääoma siirtyessä ulkomaille.

     Käytännön tapaukset osoittavat, että monessa sukuhaarassa varallisuutta on siirtynyt sukupolvelta toiselle tarjoten mahdollisuuksia ja tuottaen hyötyä jo sadoille jälkeläisille. Tämä on eteenkin nyt ajankohtaista nuorten pelätessä eläkkeidensä puolesta. Turha tätä on kammoksua eläkekassojen ollessa nyt 183 miljardia ja korkotuoton 11 miljardia euroa vuodessa.        

     Kankaan teoriaa voidaan testata pienellä tosi tapauksessa. Vanhukisilla on mukava tilava kesäasunto, jossa he eivät enää juuri vietä aikaansa. Sukuhaarassa on sovittu, että se on lasten ja lastenlasten käytössä kunhan osallistuvat kukin tavallaan asunnon pieniin kunnossapitopuuhiin. Vanhukset maksavat suurimmat investoinnit. Kyynikko voisi sanoa, että riitojahan tästä vain tulee. Ei ole tullut.  On tullut vain normaalit säpinät, jotka vian lisäävät suvun tervettä kiinteyttä. Kankaan oppien mukaan kesäasunto pitää myydä pois.

     Miksi kangas pitää yllä tällaista agendaa? Ettei vain toimisi uusliberalismin apupoikana?

 

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *