1834. Vanhukset laastari otsassa kotiin kuolemaan

     Siinä paikassa moni pehmenee, itsevarma kriisijohtaja mestaroi, mutta siinä paikassa, kun vanha ja raihnainen joutuu tuetun kotihoidon piiriin, pehmenevät kaikki. Tämä saatiin taas kerran kokea lähinaapurissa kahden 90- vuotiaan vanhusten palaessa kotiinsa kuoliaiksi. He asuivat kotonaan, kaatuilivat unohtelivat uunit päälle, söivät vain karkkeja, ruhjoutuivat ja joutuvat päivystykseen, josta heidät lähetetiin laastari otsassa kotiin.  He paloivat samana iltana siellä kuoliaiksi.

     Viimeistään päivystyksessä heidän on täytynyt olla alan ammattilaisten arvioitavana, miten selviytyvät kotoaan. Mutta ei, pisteitä on liian paljon ja keskimäärin tällöin pitäisi selvitä ns tuetun kotihoidon avulla. Byrokratia ja teoreettiset pisteet ohjasivat heidät kuolemaan.

     Kaltoin itsenä kokenut ryhmä löytää aina perustelut huonoon kohteluunsa. Mutta ääntänsä kuuluviin saamattomia ja siten vähiten vastaan panevia ryhmiä, kuten lapset, vammaiset vanhukset, ns hyvinvointivaltio, ei siis yhteiskunta, ampuu suunnitelmallisesti ja pitkään kovilla panoksilla. (http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/)

     Viime hallitus teki linjauksen, että vanhukset asuvat pienin poikkeuksin kuolemaansa saakka kotonaan ja vanhainkoteja lakkautetaan. Hoitajia hoivakodeissa piti olla lähes yksi hoitaja kahta hoidettavaa kohti. Ei ole. Tilannetta seurattaisiin. Kotiasumisen tukea piti olla. Ei ole riittävästi. Ei ole kuulunut luvatusta seuranraporista mitään. Niitä kyllä on, mutta kukaan ei välitä. Asumistukia ja lääkekulujen korvauksista leikattiin. Eläkkeet pienenevät kovaa vauhtia suhteessa palkansaajiin. Eläkeläisten verotus on palkansaajia ankarampi. Eläkeläisiä kehotetaan panemaan vähäisen omaisuutensa rahaksi eli yksityisten kansainvälisten hoivayhtiöiden taseisiin lapset unohtaen (Prof Kangas). ( http://www.hs.fi/kotimaa/aihe/vanhustenhoito/) (http://www.hs.fi/paivanlehti/12022016/a1455166516514)

     Tämä kehitys ei ole sattuma, vaan se kolme ässän poliittinen valinta. Kukin selviytyköön omillaan. 1980-luvulta lähtien on puhuttu hyvinvointiyhteiskunnan hajoamisesta, mutta todella näin on tapahtumassa tarkasteltaessa yksinhuoltajien, lapsiperheiden, vammaisten, opiskelijoiden ja eläkeläisten jatkuva kurittamista. Tämä on järkyttävää, kun on vaihtoehto: kahden miljardin luokan tukiaiset pois, verotus ja indeksit oikeudenmukaisiksi.