Taistelun keskiössä olivat Ranskan Leibniz ja Iso-Britannian Newton. Herrat olivat perin erilaisia personoiltaan. Leibniz oli keskellä päivää heräilevä hulttio, joka emännöitsijän mukaan ajatteli päivät pitkät vuoteellaan, mutta joka todellisuudessa istuskeli kapakoissa erilaisissa naisseurueissa. Newton syvästi uskonnollinen vaatimattomuus, joka lueskeli raamattua ja rukoili.. Sota ei kaameaa ollut, vaan sattuma pisti ilkeästi sormensa kummakin osapuolen sisimpään. Tämä johtui, siitä että molemmat toisistaan riippumatta keksivät samanaikaisesti mullistavan differentiaali- ja integraalilaskennan. Tämä on todella merkittävä saavutus, sillä nykyisenlaista teknologiaa ei olisi ilman sitä olisi ollut mahdollista puhumattakaan nykyisestä elintasosta.  Newton tarvitsi differentiaali yhtälöitä muiden muassa taivaan kappaleiden liikeratojen laskemiseksi ja tietysti siihen, miksi omena putoaa puusta alaspäin eikä ylös. Leibniz käytti kykyjään uhkapeliin ja jos kapakkakiireiltään ehti filoso...