Luentojen laiminlyönti kostautui ensimmäisen kerran fysiikan sähkötöissä. Luennoillahan aina kerrottiin, miten harjoitustöitä tehdään, mutta itse olin jäänyt näitä tietoja vaille tämän laiminlyöntini takia. Istuskelin silloin tällöin osakunnan ravintola Manalassa ja tapasin erään samalla kurssilla fysiikkaa opiskelevan nuoren naisen, joka suostui pyyntööni pyysi saada tulla fysiikan laitokselle katsomaan, miten hän teki siellä harjoitustöitään. Oletin selviytyväni töistä matkimalla häntä, ja menetelmä osoittautui pelottavan varmaksi ja myös samalla oppimattomuuden takaavaksi keinoksi. Loput töistä tein hääräämällä laitoksella valvoja-assistentin katseen alla puuhakkaan oloisena ja esittämällä hänelle matkimalla saadut tulokset. Sovelsin kemian töihin samaa periaatetta, minkä vuoksi oli selvää, etteivät tietoni näistä aineista karttuneet. Tämä töiden tekemättömyys kyllä kostautui minulle myöhemmin, koska jouduin myöhemmin opiskelemaan kaikki töiden tekemiseen liittyvät tiedot ja taidot,...

Pitkäjänteisyys liitetään usein positiiviseen ilmaisuun kuvailtaessa henkilön tai miksei myös yrityksen toimintaan. Pitkäjänteisyys henkilön pyrkiessä johonkin päämäärään ei mielellään saisi muuttua pitkäkestoiseksi toiminnaksi, mikä enteilee pahimmillaan paikallaan junnaamista tai jopa näennäistä toimintaa tyydyttämään ympäristön toiveita tai vaatimuksia. Opiskelussa pitkäjänteisyydellä on hyvät ja ja pahat puolensa. Siinä on positiivista, että opiskelija sitkeästi ponnistelee vaihtelevalla intensiivisyydellä kohti tavoitteitaan valmistuakseen. Tällöin jos taloudellisen reunaehtojen puolesta opiskelussa voi omaksua verkkaisen, mutta samana pysyvään tavoitteeseen tähtäävän opiskelurytmin, opiskelusta voi tulla vähemmän stressaava kuin pakkoaikatauluissa eteneminen. Nykyisessä kiivasrytmisessä ympäristössä tällaista akateemista vaputta ei varmaankaan juuri esiinny, vaan ympäristön paine ja käytettävissä olevat resurssit ajavat opiskelijaa nopeaan valmistumiseen. Tämä ei tee hyvää opiske...

Matematiikan osaamisen taso on entisestään laskenut, kirjoitti tänään HS. Tämä on vakava asia, sillä moni nykyajan käytännön työ edellyttää matematiikan osaamista, ei laudatur tasolla, mutta hyvällä tasolla. Ei siinä vielä kaikki, sillä yhteiskunnan menestymisen kannalta matematiikkaan ja sen erityisalan differentiaaliyhtälöihin perustuva keksinnöllisyys on keskeinen tulijalka btk:n kasvattamisessa. Matematiikka on siitä erityinen osaamisalue, ettei sitä voi osasta sinne päin, vaan tietty sovellutus on hallittava virheettömästi. Huonollakin kielitaidolla saa asiat hoidetuksi elekielellä höystettynä, matematiikassa ei. Sinne päin osaamien tuottaa suutta ja sekundaa. Tilanteen tekee entistä hankalammaksi se, että todennäköisesti matematiikan taantuman seurauksensa miellä on myös vanhempien sukupolvi, joka ei osaa neuvoa lapsiaan tässä aineessa. Nyt ei auta muu kuin saada oppilaat harjoittelemaan kotanaan lisä tehtäviä, jos kouluopetus ei riitä. Tämä on satavarma tapa oppia, jopa alan...

En ole nuori, mutta kodissamme pyörii kihertävän mukava joukko alempaa sukupolveeni kuuluvia tyttäriä ja poikia, yleensä päivittäin.  He kertovat luonamme käydessään asioista laidasta laitaan, kuitenkin nuorisolle ominaisella tyylillään ja intonaatiollaan. Puhe nopeus muistuttaa vauhtiin päästyään konekivääripapatusta. En väitä, että tämän perusteella olisin mikään nuorisokulttuurin asiantuntija edes käytännössä. Myös puheen intonaatio eroa huomattavasti minun pohojanmaan puhheista.  Tästä saamastani ja vähän muualtakin tulleen kokemuksen perusteella ja ottamalla pinta kuohunta pois, nuorilla on saman suuntaiset arvot kuin normi aikuisella. Puheet siitä, että nuoriso lähtökohdiltaan olisi jotenkin erilainen kuin aiemmin, tuskin pitää paikansa. Kaverit, musiikki, muoti, puherytmi ja lauseiden sisäinen painotus ovat erilaisia kuin meillä vanhemmilla. Kysyessäni leikkimielellä, tietävätkö he, mitä tarkoittaa omaan nuoruuteni kuuluva hämyt sana, he olivat hämillään, eivätkä tien...

Ihmiset elävä   omalla tavallaan, mutta sitä ei osaa kukaan huomata. Joku menee kevätaamuna ani varhain autollaan virkatyön siasta takakontti maalausvehkeitä pullollaan purjevenettään kunnostamaan. Eräs lady ei ammulla töihin lähtiessään ei tiedä, mistä illalla tulee. Toinen kaveri lähtiessään illalla ei tiedä, ei tiedä aamulla mistä tulee. Eräs partiojohtaja sanoi lähtevänsä kauppaan, mutta löytyi viikon päästä aluesairaalan delirium tremens vapinassa. Naapurin miehellä oli kova taipumus tutkia keväisin joen jään kestävyyttä. Tämä vanhan jäänkoettelijan tapoihin kuului joka keväisenä tapana myös pudota näillä retkillään jäihin ja selvitä piinasta naskaleillaan pinnalle. Hänen avun huutonsa eivät herättäneetkään rannan ihmisissä kiireellisyyttä, koska tämä monen kymmenen vuoden jatkuneen tavan kaikki rantalaiset tiesivät.   Eräänä maaliskuun päivänä renkipojat olivat nihranneet naskaleiden narut kahvan juuresta melkein poikki. Tämä seurauksena jäämies hukkui karmeista a...

     Syrjäytyminen on kuin alitajuinen kuona, joka valuu jälkiä jättämättä toisten ohi ja jopa yli. Tosiin se voi pyyhkäistä vain vaarattoman tahran ja muutamiin se tarttuu kuin takiainen.   Tuskin on ketään niin synnitöntä, etteikö hän syrjäytymisestä olisi pahoja ja syntisiä paikkoja nähnyt.      Syrjäytymisen syitä on tutkittu akateemisella tasolla ja yhdyskuntasuunnittelussa paljon. Siispä onkin helppo luetella syitä ja yleisiä parannuskeinoja siihen (https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000006369202.html). Suurin syy syrjäytymiseen on kuitenkin sattuma.      Tässä yhteydessä pitää huomata, että jossain tilanteissa sattuma on tarkka kuin partaveitsi. Esimerkkinä tästä olkoon piin laskemien satunnaisuuden avulla heittämällä lanttia alustalle, joka on viivoitettu täyteen yhteneviä neliöitä. Lanttia heitetään neliön päälle, jonka sivu on lantin halkaisija.   Neliön kulman päälle osuvien lanttien määrän suhde ei-kulman päälle osu...

     Pitkän linjan matematiikan opettaja Timo Salmi kertoo HS:n kirjoituksessa 25.5 https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000006117803.html että uusien ohjeiden mukaan pitkän matematiikan kirjoittamisesta saa tuplasi pisteitä yliopistoon pyrkimisessä. Tästä seuraa tason lasku, koska heikotkin oppilaat on pakko päästää läpi. Salmelle vastasi 26.5 vuoden matematiikan opettaja Marika Toivola US.fi:ssä (http://mrstoivola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/276564-pitka-matematiikka-ei-ole-vain-harvojen-ja-valittujen-saavutettavissa), ettei taso laske ja että opettajien pitää erikoistua myös matematiikan sisällä ja tätä kautta parantamaan asenteita matematiikka kohtaan.      Ole käynyt läpi kaikki vaikeuksien vaiheet matematiikan opiskelussa. Kansakoulussa kukaan ei ollut kiinnostunut osaamisestani. Keskikoulussa huomattiin, etten osaa edes murtolukuja. Sain ehdot aiheesta joka vuosi huolimatta maksullisista tukikursseista. Jäin lukion toiselle luokalle lukuaineiden keskiarvo...

     On oikein luottaa omiin kykyihinsä ja pistää lapio syvälle maahan. Tällä tavoin on moni pärjännyt elämässään.      Tilanne Euroopassa on kuitenkin muuttumassa niin työttömäksi ja eksyksissä olemiseksi, ettei pelkällä pärjäämisen eetoksella kukaan voi turvata hyvää elämää. Pelkkään kovaan työhön luottamisessa voi piilläkin epäonnistumisriski.      Opiskelu on tarjonnut suomalaisille korvaamattoman keinon sosiaaliseen nousuun. Maksutonta opiskelujärjestelmää korkeakouluineen ja peruskoulu ovat luoneet yhteiskuntaa eheyttäviä elementtejä ja   yhteisöllistä koheesiota.      Riippuu hyvin paljon vanhempien taustoista, kuinka aktiivisia he ovat vaikuttamaan yläkouluvalintaan. Kussakin kunnassa on kaksi tasoa, jotka vaikuttavat ratkaisuun: virallinen taso erilaisine opetuksen painotuksineen eri kouluissa ja epävirallinen taso, joka käytännössä määrittää oppilaaksi oton kriteerit.      Satu ...

     Eikö onnistu! Se on täysin mahdollista, jos pohdit, miten siihen pääset ja sen jälkeen noudatat suunnitelmaasi.      Ensin sinun pitää käydä läpi ne aineet, joiden numerot voit nostaa yhdellä tai kahdella kevääseen mennessä ja joiden numerot eivät saa ainakaan laskea. Tämä edellyttää, että pohdit nämä aiheet yksi kerallaan läpi ja merkitset paperille tai muuten vain muistiisi, mitkä kohdat sinulle on heikot näissä aineissa.      Heikkoja kohtia voi olla runsaasti, mutta valitse tärkeimmät kohdat, jotka estävät numeron parantamista kevääksi. Joudut siis ottamaan huomioon oman käytettävissä olevan lukuaikasi ja koulun aikataulun, jotka yleensä näissä tapauksissa ovat tiukkoja. Joudut siis tekemään valintoja ja karsimaan pois epäselvyyksiä, joita sinulle aiheessa on, mutta et ehdi hoitaa niitä kuntoon.      Tämä on rankka päätös, mutta voi parhaassa tapauksessa käydä nii...

      Käänteentekevänä asiana elämässäni oli pyrkiminen yliopistoon. Yliopiston päärakennuksessa oleva suuri luentosali oli täynnä matemaatikoiksi pyrkijöitä, ja pääsykokeita valvova pääjehu alkoi kierrellä salia jokaista pyrkijää kasvoihin tiirailleen ja papereita selaillen.      Aluksi luulin kyseessä olevan todistusten tarkistus, mutta sitten käsitin miehen tarkistavan henkilöllisyyspaperit. Huomasin, että minulta puuttuivat kaikki paperit, jopa junalittera Ouluun. Nousin ylös puolikaljun miehen edessä ja, kun tämä tivasi, eikö minulla ollut edes teinikorttia, kerroin niin jämäkästi kuin osasin, ettei mukanani ollut henkilöllisyyteni osoittavia papereita. Miehen kysymys teinikortista hymyilytti, sillä Haapajärvellä ei tunnettu teini-sanaa.      Mies tuijotti pitkän aikaa rähinäremmiäni harmaat silmät viirussa punniten, puhuinko totta syntymäajastani, palveluspaikastani ja komppanianpäällikkyydestäni. Lopulta hän s...

     Omituinen Hitchcock sanoi aikoinaan että,  jos halutat tehdä jotain, tee se oikein. Hän teki yleensä oikein ja samalla elokuvan historiaa.  Historia,  ja miksei nykyaikakin, onkin on pullollaan sankarikertomuksia erityislahjakkuuteen perustuvista menestystarinoista. Näin ei tarvitse aina olla.      Hitchcock poltti pajoissaan kilometreittäin filminauhaa ennen, kuin onnistu tekemään Psykon.  Hän ei tunnistanut sitä, mutta vaimo näki ja  tiesi, että  mies opetteli työn tekemistä vuosikaudet.      Itse asiassa Hitchcock ei pelkästään harjoitellut aiemmilla elokuvillaan, vaan hän teki toistoja. Jos opiskelussa ei tee toistoja niin kauan, että ymmärtää käsillä olevan asian, ei kannata rynnätä eteen päin. Jatko-oppimien muuttuu e pävarmaksi. Selvimmin tämä tulee ilmi soittamisen opiskelussa. Siinä pitää toistaa samaa kappaletta niin kauan, että se sujuu. Tämä voi olla ik...

     Syksy meni nopeasti ihmetellessäni ja kulkiessani muiden mukana luentosalista toiseen ja opetellessani kulkemaan Helsingissä. Kielitaitoni oli lähes olematon, ja siksi ajattelin suorittaa vain sellaisia kursseja, joihin ei tarvinnut lukea vieraskielisiä kirjoja. Onnistuin ilmoittautumaan lokakuun puolivälissä fysiikan approbaturkurssille ja differentiaali- ja integraalilaskennan ykkösen kurssille. Jouluun mennessä suoritin trigonometrian tentin. Muutamassa kuukaudessa huomasin, etteivät luennot sopineet taidoilleni, koska ne vaativat jatkuvaa muistiinkirjoittamista.      Luentojen laiminlyönti kostautui ensimmäisen kerran fysiikan sähkötöissä. Luennoillahan aina kerrottiin, miten harjoitustöitä tehdään, mutta itse olin jäänyt näitä tietoja vaille. Oletin selviytyväni töistä matkimalla, mutta menetelmä osoittautui pelottavan varmaksi ja oppimattomuuden takaavaksi keinoksi.      Konsultin muistelmat, Pekka Huttunen, 2012...

     Pisa-tutkimuksien mukaan suomalaisen koululaisten ja opiskelijoin  kiinnostus matematiikkaan näyttää hyytyvän. Samaa osoittaa päivän mediakeskustelut. Tämä on huolestuttava suuntaus.      Yhteiskunta ja sen ilmiöt ja toimintatavat muuttuvat yhä monimutaisemmiksi. Tähän kuvaa ei oikein sovi fraasi "lyhyen matematiikkani mukaan".      Käytännössä ei ole pitkä ei lyhyttä matikkaa. On vain tarve jäsentää kokonaisuutta, sen elementtejä  ja näiden riippuvuussuhteita. Monelle arkijärkeily näyttää riittävän tähän, mutta tunteet voivat hulmauttaa virhepäätelmiin, bisnesidea voi mennä pieleen.      Matematiikan perusteet, kuten prosentti- ja  murtolukulaskemien, yhtälön muodostaminen ja ratkaisemien sekä kohtuullinen päässälaskutaito, pitäisivät olla ainakin  joten kuten kunnossa.      Toisaalta tavallisen matematiikan tason hallin...

Uutisten mukaan ensi kesänä avautuu noin 110 tuhatta kesätyöpaikkaa. Se on hieno juttu. Ainakaan työpaikka ei siihen tyssää siihen, että on liian vähän alan saitteja netissä.  Google-haulla ”kesätyöpaikka 2014” löytyy kymmeniä osoitteita, joista etsiä. Palvelun laatu näyttää poikkeavan melkoisesti. Siis koettu tapa käyttöön: vanhat luotettavat ja tutut saitit. Facebook toimii myös. Kannattaa olla yhteydessä kuntaan ja käyttää omat kontaktit hyväksi.. Monille opiskelijalle kesätyön ansiot ovat hyvä lisä opintojen rahoittamiseen. Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta totesi  tv 3:n illan pääuutisissa, että  nykyinen opintotukijärjestelmä tukee pitkiä epätehokkaita opiskeluaikoja. Tämä on hieman krouvisti tulkittu. Aikana, jolloin opintotukea ei saanut, opinnot saattavat pitkittyä rahapulan vuoksikausia. Täytyi pyytää dekaanilta vuosi kerrallaan opintovapaata ja mennä töihin. Jos vanhemmat pystyivät rahoittamaan, se tietenkin oli hyvää takuulappu. Suurella osalla oli tyyt...

Tänään HS:ssä matematiikan dosennti Timo Tossavainen ostui naulan kantaa kirjoituksellaan matamtiikan opiskelusta, vanhat kostit tepsivät ja tietokniikka ei ole ratkaisu. Matematiikka poikkeaa moinin tavoin muista aineista. Yksi sen ominaisuus on yksinäisyys. Tämä ei tietenkään tarkoita eristäytymistä muista ihmisistä tai yhteiskunnasta. Yksinäisyys käytännön tasolla merkitsee Tossavasien mainitsemaa keskittymistä. Matematiikka ei avaudu, jollei se hätkähdytä itseä   huomaamaan, että näinhän asiat etenevät ja pulma ratkeaa. Tällaistä hätkähdystä haroivoin tapahtuu tasa-arvoissa joukossa, tietenkin opettajan ohjaamassa ryhmässä näin käy. Se on myös yksinäistä, kun tarkastelaan matemaatikan historiaa. Esimerkiksi Newton ja   ja Descartes loivat yhtäikaa toistaan tietämättä differentiaali- ja integraalilaskennan yksin huoneissain.   Pääpiirteittäin tilanne on nytkin samankaltainen. Nyky-yhteiskuntien tiedonvälitys tietenkin avaa mateamatiikkaa ulos yksinäisitä...

On hyvä, että nuoret haluavat konsulteiksi, mutta ammattiin ei kannata ryhtyä suoraan kulunpenkiltä, sillä epäpätevä konsultti on työtön muutamassa kuukaudessa. Koulunpenkiltä konsultiksi on mahdollista vain, jos opiskelija on hankkinut opintojensa ohella jonkin alan vahvan eksperttyiden, jolla on kysyntää. Tällöinkin avautuu vain mahdollisuus konsultiksi, sillä konsultilta edellytetään *kykyä saada aikaan muutoksia toisten ihmisten avulla  *nopeaa tiedon omaksumiskykyä  *kykyä jatkuvasti tuottaa ratkaisuja ainutlaatuisiin ongelmiin  *jatkuvaa kritiikin vastaanottamista ja analysointia  *toimimista paineen alla  *epävarmuuden sietämistä  *pitkäjänteistä työtä, joka on silti pirstaleista ja intensiivisyydeltään vaihtelevaa  *hyvä itsetuntoa ja rohkeutta *kykyä toimia eri ympäristöissä ja erilaisten asiakkaiden kansa  *kykyä markkinoida osaamistaan. Tällaisia taitoja ei opita vuodessa tai kahdessa, vaan tarvitaan monen vuoden kestävä ...