Pitkäjänteisyys liitetään usein positiiviseen ilmaisuun kuvailtaessa henkilön tai miksei myös yrityksen toimintaan. Pitkäjänteisyys henkilön pyrkiessä johonkin päämäärään ei mielellään saisi muuttua pitkäkestoiseksi toiminnaksi, mikä enteilee pahimmillaan paikallaan junnaamista tai jopa näennäistä toimintaa tyydyttämään ympäristön toiveita tai vaatimuksia. Opiskelussa pitkäjänteisyydellä on hyvät ja ja pahat puolensa. Siinä on positiivista, että opiskelija sitkeästi ponnistelee vaihtelevalla intensiivisyydellä kohti tavoitteitaan valmistuakseen. Tällöin jos taloudellisen reunaehtojen puolesta opiskelussa voi omaksua verkkaisen, mutta samana pysyvään tavoitteeseen tähtäävän opiskelurytmin, opiskelusta voi tulla vähemmän stressaava kuin pakkoaikatauluissa eteneminen. Nykyisessä kiivasrytmisessä ympäristössä tällaista akateemista vaputta ei varmaankaan juuri esiinny, vaan ympäristön paine ja käytettävissä olevat resurssit ajavat opiskelijaa nopeaan valmistumiseen. Tämä ei tee hyvää opiskelijan elämälle eikä myös opiskelulle. Opiskelijalle olisi tavalla tai toisella saatava järjestettyä ”työilmapiiri”, jossa määräaikaan valmistunen ei oli itseisarvo vaan opiskelu sisältäisi pausseja, jossa hän kypsyisi näkemään, mitä hän elämältään haluaa.
Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä
Kommentit
Lähetä kommentti