Seurasin siskoni kanssa viikkokäynneillä isän asumistouhuja ja
miehen vaitonaista olemusta, ja mielessämme kävi, miten hän selviytyisi siellä
yksin. Juttumme pyörivät enimmäkseen sota-asioissa ja hänen Amerikan elämisessään.
Välillä hän oli asunut Kuubassa ja toisinaan Kanadassa, jossa ei ollut kuin 100 000
jänistä. Hän puhui usein tyttöjen vierailuista ja heidän leipomisistaan. Meidän
piti ostaa tätä leipomista varten joka viikko viisi kiloa sokeria. Ei siellä
leipomisesta jälkiä näkynyt. Ainut epäily oli jonkin asteinen hyväksikäyttö.
Epäilyjäni vahvisti vaatehuoneeseen kätketty sadan litran rankkitynnyri, jonka
tuoksu oli johdettu tuuletuskanavaan. Hylyllä oli myös pontikankeittolaitteen
tislausputkisto lämpömittareineen.
Lähde. Konsultin muistelmat
Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat pilapiirroksiensa ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa. Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Kommentit
Lähetä kommentti