HS:n kirjeenvaihtaja Pekka Nykästä pitää kiittää osuvasta kirjoituksesta Mark Zuckerbergin kuulemisesta Euroopan parlamentissa 22.5.2018 ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005685866.html ): ”Mark Zuckerberg hölmölässä”.      Kirjoituksessa kävi selvästi ilmi, kuinka huonosti parlamentaarikot olivat valmistautuneet tenttaamiseen tai kuinka välinpitämättömiä he olivat aihetta kohtaan. Kognitiivinen vinouma näkyi jo parlamentaarikkojen kasvoilla. Kunnon tenttaaminen johtaa aina vain tarkempiin paljastavampiin kysymyksiin, kun niihin vastataan. Esimerkiksi olisi pitänyt tiukasti tentata, mihin facebookin tykkäyksiä käytetään ja kuinka rajattua jostain asiasta samaa mieltä olevia ryhmiä voidaan tunnistaa. Joka tapauksessa sosiaalinen median tiedot tarjoaa valtavan mahdollisuuden ihmisten profilointiin ja eri profiileihin vaikuttamisen. Sama koskee muita some sovellutuksia. Tämä on sosiaalisen median tietojen väärinkäytön yksi paljon kiinnostusta osaksee...

     Aktiivimalli on ollut kiivailujen kohde enemmän kuin ansaitsisi. Näin usein käy todellisen vaaran lähteen piileskellessä yhteiskunnassa sinkoilevien mielipiteiden seassa varmana siitä, että kun suuret voimat lähtevät liikkeelle, ne saavat aikaan todellisen muutoksen.      Lipposen hallitukset ovat pohjustaneet tien, jolla nyt edetään. Suuri hurmoksen muotoja hipova mielipidemuutos julkishallinnon surkeudesta pani rattaat pyörimään kauttaaltaan yhteiskunnassa enemmän kun oli tarvetta yksityisen paremmuudesta viranomaistoimintaan verrattuna. Liikelaitostaminen oli valttia, jolla nuijittiin ensimmäisenä alas valtiontietokonekeskus VTKK. Sen pelkkä nimi oli sen ajan kehittäjille kauhistus. Uudistusvimma alkoi repiä läpinäkyviä verhoja alas julkisen sektorin toimimattomuudesta. Se oli ymmärrettävää, niille, jotka näkivät vain julkisen sektorin paisumisen vuosi vuoden jälkeen, mutteivät käsittäneet sitä, että julkistakin voidaan kehittää ja supistaa hallitu...

     Pitää heti huomata, että Tanskan malli perustuu työttömän motiiviin nostamiseen omaan työhön pääsemiseksi ja Suomen enemmänkin vastahakoisuuden nostattamiseen te- keskuksen palveluja ja hallitusta kohtaan.      Tanska on pieni maa koko maan ollessa yhtä työssäkäyntialuetta. Maan sijainti on hyvä ja siellä on paljon kv yrityksiä. Kansalaisten kielitaito on hyvä. Maan talous on vetänyt monta vuotta peräkkäin. Maan sijainti on myös hyvä.      Tanskassa on 12 henkilöä yhtä työtöntä kohti antamassa opastusta, neuvontaa ja tukea sekä tekemässä työttömän urasuunnitelmaa.      Suomessa pitää työttömän olla säilyttääkseen etunsa kolme päivää yhtäjaksoisesti työssä, ansaita yrittäjänä 241 euroa tai olla 15 työvoimatoimenpiteiden kohteena. ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005512931.html ). Pj Rinne kuvasi tätä rumin sanoin ( https://yle.fi/uutiset/3-10009628 ).      Jotta Suomen mallissa pääsäisiin resursseil...

Sipilä aloitti hallituksensa johtamisen reformin heti hallitusohjelmaa muodostaessaan. Sipilän olisi pitänyt tietää, että muutoksessa eivät tahto, julkistukset ja suuret eleet auta. Hän laati suurilla eleillä janakaavioita, prosessikuvauksia ja analyysejä niin, että hallinnon johtamista paremmin tuntevaa epäilytti suuresti. Puoluesihteeri Laaninen puheet enennen näkemättömästä taidonnäytöstä vain lisäsivät Sipilän johtamistaitoon kohdistuvia odotuksia. Hallitusohjelmastakin piti tulla parin liuskan strategien spotti ja hallituksen työskentelystä innovaatiokylpylä ja sen istunnosta rento kahvittelu.     Kaikki meni pieleen. Ohjelma on 100-sivuinen, valmistelevat rennot kokoukset muuttuivat ministeriöiden salojen kähmintöihin ja suuri yhteisen työskentelytila korvautui entisillä vanhoilla neljä metriä korkeilla huoneilla.      Syy epäonnistumiseen oli johtamisen lähtötilan heikko tajuaminen ja poliittisen johtamisen lainalaisuuksien ymmärtämättömyys sekä perustu...

     Kokoomuksen kansanedustaja J. Vartiainen on vahvasti sitä mieltä, että jokaisen on elätettävä itsensä ( https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005505316.html ). Tätä periaatetta korostaa myös hallituksen aktiivimallin käyttöön otto, mitä kohtaan myös kritiikkiä esitetään ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005505169.html ).      On omituista, että kokoomus (myös min. Mykkänen) juuri nyt painottaa itsensä elättämisen tarvetta, vaikka maa on pullollaan erilaisia tukia mm yrityksille ja maataloudelle, noin kolme miljardia euroa vuodessa. Saman logiikan mukaan näiden myös on tultava toimeen omillaan.      Tämä osoittaa myös, kuinka politiikka muuttaa etevän taloustieteilijän mielipiteet myötäilemään valitsemansa aatesuunnan linjauksia. Aiemminhan tämä taloustieteilijä oli VATT:n puolueeton johtaja. Ilmeistä on, että hän on heittänyt pois viileän ja objektiivisen tutkijan viitan harteiltaan puolustamaan muita etuja kuin tieteen totuud...

     Kokoomuksen kansanedustaja J. Vartiainen on mediassa ilmoittanut, että jokainen on velvollinen elättämään itsensä. Tämä on melko optimistien käsitys lasten selviämisestä elämästään. Ugandassa tätä kokeillaan parasta aikaa, mutta kokonaisuudessaan maailmantasolla tulokset ovat tyrmistyttäviä, tänä vuonna 6 miljoona lasta kuoli huolen puutteeseen. Optimismiin on kuitenkin aihetta, sillä edellisenä vuonna kuoli puolta vähemmän ( https://yle.fi/uutiset/3-8291319 ).      Suomessakin ollaan kovaa vauhtia heikentämässä lasten asemaa perheessä. Aktiivimalli ja päivähoitoleikkaukset on tehokas yhdistelmä kurjistamaan työttömien lapsiperheiden toimeen tuloa ( https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005505169.html ).