Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella opiskelija merkityt tekstit.


3287. Tillin tallin tulkku, hyvin luistaa köyhän kyykky

Yritystukia maksetaan lähdes puolitoista miljardia euroa, kun otetaan huomioon suuryrityksille maksettava turha piilotuki.   Tämä rinnalla runsaan miljardin euron sosiaaliturvatuki eri muodoissaan, on vaikututtavuudeltaan aivan eri luokkaa, kuin Storå Ensojen miljardituet. Edellisessä on kyse köyhien ihmisen elinehdoista, jälkimmäisessä kyse on torta på tortan rikkaille. Kun on kuunnellut aiheen eduskuntakeskustelua, ei voi tulla muuhun tulokseen, kuin kokoomus poraa vimmatusti terä puneisena reikiä ihmisten turvaverkkoihin välillä vilkaisten, onko reikiä jo tarpeeksi ajamaan pudokkaita takaisin töihin tai kurjuuteen. Vielä viimeiset vähäosaiset köyhät rimpuilevat alapaulaoissa, mutta on vain ajan kysymys, milloin he putoavat kannusteloukkujen pohjanpahnoille. Sieltä heitä ei nosta ennen, kuin maassa on EK:sta vapaa uusi hallitus.

2299. Sukupolvien välinen hyvinvointiero on itse aiheutettu

     Yle uutisoi 12.7.2019   https://yle.fi/uutiset/3-10875153 sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta. Uutisen mukaan Vihreiden   Iiris Suomela väitti nykynuorten olevan köyhempiä   kuin edeltäjänsä, mihin Taloussanomien Arno Ahosniemi provokatorisesti totesi nykynuorten köyhyydessään edustavan syöttöporsasta. Myös Turun Yliopiston Jari Erola suhtautuu epäillen Suomelan väitteeseen.   Tietokirjailija Pasi Toivanen käsittelee oikeudenmukaisuutta jo analyyttisemmin todeten, ettei väitettyä epäoikeudenmukaisuutta voi selittää vallitsevilla poliittisilla ja taloudellisilla toimintatavoilla, vaan rakenteiden merkityksellä on vaikutusta köyhyysväittämään.      Ilmaisu sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus vilahteleekin vähän väliä poliitikkojen, korkeiden virkamiesten, tutkijoiden ja tavallisen kansan sanoissa ja teksteissä. Ilmaisu on kuitenkin hyvin haavoittuvainen monesta syystä.      Ensiksi jos sukupolvi katsotaan o...

2134. Yliopistoväki puntarissa II

     Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi)   blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.     Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista ...

2104. Näin demarit pääsevät jaloilleen

     Työelämän murroksessa etujärjestöt voivat puolustaa sellaisia etuja, jolle ei ole kysyntää tai päinvastoin ne puolustavat etuja,   jotka   kääntyvät edunsaajia vastaan tai eivät ole yleisesti ottaen ajan hermolla siitä, mitä pitäisi tehdä. Tällöin pitäytyminen vanhaan tulee vääjäämättä johtamaan surkastumiseen, Näin näyttää käyvän demareille. Demarien meneillään olevan uudistusohjelman kuusi kohtaa ovat yvää tarkoittavia yhteiskunnan elinvoimaisuuden lisäämisen elementtejä, mutta uuvuttavan hitaita ja vanhahtavia ( http://viljoh9.puheenvuoro.uusisuomi.fi/242468-ohjelmatyo-ei-nosta-demareita-kannatusalhosta ).      Demareilla on aina ollut luontainen kytkentä ay-liikkeeseen ja se on tuonut sille voimaa ja uskottavuutta, mutta myös rajoittanut sen vaikuttamisareenaa. Heinäluoma ja Rinne ovat ”kasvatukseltaan” ay-miehiä. Tämän kaltaisissa sidoksessa työttömät ja eläkeläiset ovat jääneet demareiden edunvalvonnassa toissijaiseen asemaan työssä o...

2052. Kritiikki on kunnianosoitus

     Jos ei ole kritiikkiä, ei ole mielenkiintoa. Poliitikkoihin siis kohdistuu huomiota ja se he saavat medialta palstatilaa ja kansalta sapiskaa. Sen takia he ovat kehittäneet itselle retorisen kaavun, joka suojassa he puhuttelevat veronmaksajia, rakkaita alamaisiaan.      Katainen ei syyllistänyt finanssikriisistä kansaa vaan ulkopuolista maailmaa Sipilän laskiessa tuomion kätensä asiasta kansan päälle. Talouspuheet ovat metaforatasolla muutenkin uskonnollissävytteisiä. Sipilän ja Orpon lausunnot leikkauksista ja vyönkiristämisestä muistuttavat pelastuskeromusta, jonka osana Soinin veneveron tulemisen kaltaiset julistukset muistuttavat katselmuksen kohtaloa. Tämä lupauksen Soini myöhemmin vesitti mystisillä sanasekoitus loitsuillaan. Soinnin takinkääntötemppua ei hän saanut peitettyä, vaikka perustelujen julkistamisessa oli lähes papillien poljento. Sanni Grahn-Laasosen meni vielä pidemmälle hänen kirjoittaessa Paavalin tavoin paimenkirje...

2002. Ei päivää ilman Nuorisosäätiö käryä

     Ei päivää ilman Elanto julisti jättiseinämainos 1960-luvulla. Nyt slogan voisi olla: Ei päivää ilman poliittista kärähtämistä. Ja vielä ikävämpää, tahti vain kiihtyy, sillä Keskustaa lähellä oleva Nuorisosäätiö on joutunut Yle uutisten mukaan arveluttavaan valoon jo toisen kerran perustehtävässään edullisen asuntojen tuottamisessa opiskelijoille.      Ylen tietojen mukaa mukaan säätiö  rakentaa vastoin säädöksiä kovan rahan taloja ja sijoittaa tuotantonsa rahoittamiseksi keräämiään varoja erittäin riskialttiisti, mitä alan ammattilaisetkin ihmettelevät. Säätiön yhteyteen on perustettu erikoinen kiinteistösijoitusyhtiö markkinoimaan ja välittämään asunoja. Kummankin johtotehtävissä häärivät pitkäaikaiset keskustavaikuttajat Aki Haro ja Pentti Nousiainen.      Lienee turhaa mainita, että säätiö saa valtion rahoitusta ja takuitta lainoilleen, jolloin riskisijoitustoiminta saa luonnollisen selityksen isäpapa...

1587. Opiskelijat, lapsiperheet ja eläkeläiset: lobatkaa henkenne edestä

     Hallitusohjelman kaikki yksityiskohdat selviävät toimintasuunnitelman valmistuttua. Täytyy kuitenkin huomata, että toimintasuunnitelmaa tarkistetaan muuttuvien tavoitetilojen ja olosuhteiden mukaan. Näin määriteltynä hallitusohjelma ei valmistu koskaan, vaan se on eräin osin jatkuvassa uudelleen muovautumisen tilassa. Sitä iteroidaan.      Mutta jo nyt nähdään ja asiantuntijat ja jopa pääministeri ovat todennut, että hallitusohjelma suosii työntekijäpuolta ja yrittäjiä ja leikkaa suhteellisesti paljon pieni tuloisilta eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja lapsiperheiltä.      On myös sanottu, että Sipilän prosessiin eivät päässet vaikuttamaan lobbarit. Tämä ei pidä paikkaansa, vaan siinä nimenomaan kuultiin lobbareita ja käytetiin heitä tekstien kirjoittajia.      Matti Vanhanen ja Anne Berner ovat kummatkin Perheyritysten liiton entisiä toimitusjohtajia.   Yrittäjille tuli viiden prosentin verotuki. ...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *