Yliopistoväki
puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi) blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata
kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto
Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että
yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta-
argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen
toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen
menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.
Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista johtamista, jossa tiedekunnat käsitetään enemmän bisnesalueiksi kuin hallinnollisiksi sektoreiksi.
Nyt taas Helsingin yliopisto on joutunut opiskelijoiden ja toimistohenkilöstön sekä muutamien opettajien esittämän kritiikin kohteeksi (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005432380.html) ja
Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista johtamista, jossa tiedekunnat käsitetään enemmän bisnesalueiksi kuin hallinnollisiksi sektoreiksi.
Nyt taas Helsingin yliopisto on joutunut opiskelijoiden ja toimistohenkilöstön sekä muutamien opettajien esittämän kritiikin kohteeksi (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005432380.html) ja
(https://wiki.helsinki.fi/display/sosmedia/Yammer).
Tässä keskeinen kritiikki kohdistuu opiskelijan jättämien oma onnensa ojaan,
jossa Yammer -kysymyksiin ei saa muuta kuin ”kiitos kysymyksestä” vastauksia.
Oppilashuolto laajasti ymmärrettynä ja sen kehittämien saattaisivat olla keino
parantaa yksin opiskelujensa ongelmien kamppaileville opiskelijoille.
Tulosjohtamista Patomäki pitää ylhäältäpäin tulevana
määräysjärjestelmänä, joka kahlitsee tutkimusta ja opetusta. Sen tilalle
Patomäki ehdottaa itsehallinnon lisäämistä ja julkisen järjen käyttöä sekä
demokraattista päätöksentekoa. Tähän voidaan todeta, että tulosohjaus pitää
sisällään itsehallinnollisuuden elementit, jos sekä ohjaaja ja ohjattava ovat
kypsiä niitä soveltamaan. Suurin ongelma, että siitä tulee
rinnakkaisjärjestelmä vanhentuneelle hyvä-velihenkiselle asioise
hoitojärjestelmälle . Missään yksiköissä eivät mitkään uudistukset auta, jos
johtamiskapasiteettia puuttuu. Tämä on julkisen sektorin suurin ongelma, joka
koskee myös yliopistoja.
Patomäen käsitys siitä, että yliopistot ovat poikkeuksellisia yksikköitä, joille leimaa
antavina piirteinä ovat kiireetön luovuus, ideointi, vapaa kommunikointi,
tulosten näkymien pitkällä aikavälillä, demokraattisuus, autonomisuus ja riskin
hyväksymien siinä, ettei tutkimus aina täytä odotuksia.
Tähän käsitykseen on helppoa yhtyä ja samalla korostaa,
kuinka vaikeaa yleensä on johtaa asiantuntija yksikköä. Yliopistoissa johtamisen
haasteellisuutta lisää sen monet eri ulottuvuudet. Se on konserni ja tarvitsee
konsernijohtamisen työkalut samalla, kun koostuu tulosalueista, jotka vastaavat
yksityissektorin bisnesalueita. Yliopistoissa tehdään myös laajassa
mittakaavassa normaalin tulosyksikön sekä projekti- ja tiimiyksikön työtä. Se
on myös suuri sosiaalinen yksikkö, joka lyö loppuikäisen leiman niissä opiskeleviin.
Tästä syytä yliopisto tarvitsee monipuolista johtamista
ja arvopohjaa, erilaisia tapoja organisoitua tehtävän ja ajan sekä käytettävissä
olevien resurssien mukaan, jolloin onnistumisessa johtamiskapasiteetin laatu on ratkaisevassa asemassa.
Kommentit
Lähetä kommentti