2134. Yliopistoväki puntarissa II

Yliopistoväki puntarissa I ilmestyi 17.8.2013 (huttunenpekka.blogspot.fi) blogi no 32. Sen lähtökohtana oli vastata kritiikkiin, jota professori Heikki Patomäki oli esittänyt kirjassaan Yliopisto Oy lähinnä Helsingin Yliopistoa kohtaan. Patomäen kritiikki lähti siitä, että yliopistoa oli uudistettu käyttäen perustana amerikkalaisia johtamisoppeja. Vasta- argumentoin sillä, että Suomessa virstojen, laitosten sekä myös yliopistojen toiminnan laatua ja tehokkuutta pyrittiin 1990-luvun lopulla pantamaan tulosohjauksen menetelmin, johon kuuluvat mm. tulosneuvottelut ja tulosbudjetit.
Näistä ajoista yliopistoa on uudistettu monin tavoin. Yksityisen ulkopuolisen rahoituksen käytöstä on tullut jokapäiväistä, opiskelijoiden osallistumista yliopiston asioiden käsittelyyn ja tiedusteluihin on lisätty mm Yammer sovelluksellla. ETA:n ulkopuolisilta opiskelijoita voidaan periä lukukausimaksu sekä johtamisessa on siirrytty lähemmäs konsernijohtajaperusteista johtamista, jossa tiedekunnat käsitetään enemmän bisnesalueiksi kuin hallinnollisiksi sektoreiksi.
Nyt taas Helsingin yliopisto on joutunut opiskelijoiden ja toimistohenkilöstön sekä muutamien opettajien esittämän kritiikin kohteeksi (https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005432380.html) ja

(https://wiki.helsinki.fi/display/sosmedia/Yammer). Tässä keskeinen kritiikki kohdistuu opiskelijan jättämien oma onnensa ojaan, jossa Yammer -kysymyksiin ei saa muuta kuin ”kiitos kysymyksestä” vastauksia. Oppilashuolto laajasti ymmärrettynä ja sen kehittämien saattaisivat olla keino parantaa yksin opiskelujensa ongelmien kamppaileville opiskelijoille.

Tulosjohtamista Patomäki pitää ylhäältäpäin tulevana määräysjärjestelmänä, joka kahlitsee tutkimusta ja opetusta. Sen tilalle Patomäki ehdottaa itsehallinnon lisäämistä ja julkisen järjen käyttöä sekä demokraattista päätöksentekoa. Tähän voidaan todeta, että tulosohjaus pitää sisällään itsehallinnollisuuden elementit, jos sekä ohjaaja ja ohjattava ovat kypsiä niitä soveltamaan. Suurin ongelma, että siitä tulee rinnakkaisjärjestelmä vanhentuneelle hyvä-velihenkiselle asioise hoitojärjestelmälle . Missään yksiköissä eivät mitkään uudistukset auta, jos johtamiskapasiteettia puuttuu. Tämä on julkisen sektorin suurin ongelma, joka koskee myös yliopistoja.

Patomäen käsitys siitä, että yliopistot ovat poikkeuksellisia yksikköitä, joille leimaa antavina piirteinä ovat kiireetön luovuus, ideointi, vapaa kommunikointi, tulosten näkymien pitkällä aikavälillä, demokraattisuus, autonomisuus ja riskin hyväksymien siinä, ettei tutkimus aina täytä odotuksia.

Tähän käsitykseen on helppoa yhtyä ja samalla korostaa, kuinka vaikeaa yleensä on johtaa asiantuntija yksikköä. Yliopistoissa johtamisen haasteellisuutta lisää sen monet eri ulottuvuudet. Se on konserni ja tarvitsee konsernijohtamisen työkalut samalla, kun koostuu tulosalueista, jotka vastaavat yksityissektorin bisnesalueita. Yliopistoissa tehdään myös laajassa mittakaavassa normaalin tulosyksikön sekä projekti- ja tiimiyksikön työtä. Se on myös suuri sosiaalinen yksikkö, joka lyö loppuikäisen leiman niissä opiskeleviin.

Tästä syytä yliopisto tarvitsee monipuolista johtamista ja arvopohjaa, erilaisia tapoja organisoitua tehtävän ja ajan sekä käytettävissä olevien resurssien mukaan, jolloin onnistumisessa johtamiskapasiteetin laatu on ratkaisevassa asemassa.

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

Lue lisää

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin. Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

Lue lisää

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.

Lue lisää

Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Hae tästä blogista