Sote uudistuksesta tulee päivä päivältä enemmän esille sen
heikkouksia osoittavia seikkoja. Viimeksi asiaintuntijoiden lausunnot kahden
miljardin säästön kääntymisestä kahden miljardin euron vuosittaisiksi menoiksi
on paha isku soten suunnitelluille säästöille.
Päivän HS:ssä asiaan tarttui professori Jussi Huttunen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005455978.html), joka totesi kustannusten nousun syyksi mm. maksullisen perushoidon ja erikoishoidon lisääntymisen nykytilanteeseen verrattuna. Menolisäys saattaa nousta neljä miljardia euroa suunnitellusta. Kaiken tämä päälle tulevat peruslakivaliokunnan mahdollisesti esittämät uudet kannanotot. Kaikesta huolimatta Kokoomus ei anne periksi valinnan vapaudessa, ei ainakaan ennen, kuin se vuosia kestäneen epämääräisen välitilan aikana ehtii hankkia markkinaosuuksia yksityisille terveysalan yrityksille, mikä näyttää onnistuvan.
Toinen merkittävä yhä enemmän julkisuutta saanut sotekritiikki on, miksi tällainen myllerrys, vaikka terveydenhoitojärjestelmämme kuuluu maailman kärkikaartiin. Olisi parannettu vain terveyskeskusten toimintaa. Kun poliittiset intohimot ajavat maan kriisiin, puolueiden suhteellisuuden taju näyttää häviävän.
Maakuntahuudistus on Keskustalle vielä suurempi kysymys kuin valinnan vapaus Kokoomukselle. Se ei saa kaatua.
Sinisillä ei ole muuta sanan sijaa, kuin toimia äänettöminä (ei järjettöminä) yhtiömiehinä kuten loikkarien pitääkin.
Niinpä poliittisesti tilanne on hämmentävä ja taloudellisesti kaaosmainen, sillä hallitus ei voi kaatua, koska hallitusta ei voida saada ilman vaaleja, mihin Keskusta ei lähde varmana häviäjänä ja SDP yleispoliittisista syistä. Siniset suostuvat mihin vain, kunhan hallitus pysyy pystyssä, sillä sen ministereiden urilla on hyvin hutera tulevaisuuden näkymä. Tämä saa puolustusministeri Jussi Niinistön ajamaan hurjia temppuja hallinnonalallaan kuten suursotaharjoitukset USA:n ja kumppaneiden kanssa ilman poliittista vastuuta, koska sitä ei tulla kysymään 2019 kevään jälkeen. Utuinen tulevaisuus koskee kaikkia Sinisten ministereitä. Kokoomuskaan ei uskalla lähteä hajoavan hallituksen tielle SDP kieltäytyessä uusista vaaleista, jolloin uusi hallitus eduskunnan nykyisellä kannatuspohjalla on riksi kummallekin suurhankkeelle.
Laanisen tulo Sipilän esikuntaan kertoa, että Keskustassa mietitään kuumeisesti, mitä presidentinvaalien jälkeen tehdään. Sipilä on keittänyt keitoksen, josta ei tiedä onko se maukas vai pilaantumaan päin. Vaikka se olisi kuinka myrkyllinen, kokkimestari ei uskalla kaataa pataa, vaan hän laimentaa keitoksen kurkusta alas meneväksi luottaen siihen, että jälkiseurauksilla on piristävä vaikutus. Tämä saattaa tarkoittaa Sipilän syrjäyttämistä puheenjohtajan paikaltaan presidentin vaalien jälkeen.
Päivän HS:ssä asiaan tarttui professori Jussi Huttunen (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005455978.html), joka totesi kustannusten nousun syyksi mm. maksullisen perushoidon ja erikoishoidon lisääntymisen nykytilanteeseen verrattuna. Menolisäys saattaa nousta neljä miljardia euroa suunnitellusta. Kaiken tämä päälle tulevat peruslakivaliokunnan mahdollisesti esittämät uudet kannanotot. Kaikesta huolimatta Kokoomus ei anne periksi valinnan vapaudessa, ei ainakaan ennen, kuin se vuosia kestäneen epämääräisen välitilan aikana ehtii hankkia markkinaosuuksia yksityisille terveysalan yrityksille, mikä näyttää onnistuvan.
Toinen merkittävä yhä enemmän julkisuutta saanut sotekritiikki on, miksi tällainen myllerrys, vaikka terveydenhoitojärjestelmämme kuuluu maailman kärkikaartiin. Olisi parannettu vain terveyskeskusten toimintaa. Kun poliittiset intohimot ajavat maan kriisiin, puolueiden suhteellisuuden taju näyttää häviävän.
Maakuntahuudistus on Keskustalle vielä suurempi kysymys kuin valinnan vapaus Kokoomukselle. Se ei saa kaatua.
Sinisillä ei ole muuta sanan sijaa, kuin toimia äänettöminä (ei järjettöminä) yhtiömiehinä kuten loikkarien pitääkin.
Niinpä poliittisesti tilanne on hämmentävä ja taloudellisesti kaaosmainen, sillä hallitus ei voi kaatua, koska hallitusta ei voida saada ilman vaaleja, mihin Keskusta ei lähde varmana häviäjänä ja SDP yleispoliittisista syistä. Siniset suostuvat mihin vain, kunhan hallitus pysyy pystyssä, sillä sen ministereiden urilla on hyvin hutera tulevaisuuden näkymä. Tämä saa puolustusministeri Jussi Niinistön ajamaan hurjia temppuja hallinnonalallaan kuten suursotaharjoitukset USA:n ja kumppaneiden kanssa ilman poliittista vastuuta, koska sitä ei tulla kysymään 2019 kevään jälkeen. Utuinen tulevaisuus koskee kaikkia Sinisten ministereitä. Kokoomuskaan ei uskalla lähteä hajoavan hallituksen tielle SDP kieltäytyessä uusista vaaleista, jolloin uusi hallitus eduskunnan nykyisellä kannatuspohjalla on riksi kummallekin suurhankkeelle.
Laanisen tulo Sipilän esikuntaan kertoa, että Keskustassa mietitään kuumeisesti, mitä presidentinvaalien jälkeen tehdään. Sipilä on keittänyt keitoksen, josta ei tiedä onko se maukas vai pilaantumaan päin. Vaikka se olisi kuinka myrkyllinen, kokkimestari ei uskalla kaataa pataa, vaan hän laimentaa keitoksen kurkusta alas meneväksi luottaen siihen, että jälkiseurauksilla on piristävä vaikutus. Tämä saattaa tarkoittaa Sipilän syrjäyttämistä puheenjohtajan paikaltaan presidentin vaalien jälkeen.
Kommentit
Lähetä kommentti