Siirry pääsisältöön


2136. Kustannus-höytylaskelmien kertoimissa piilee piru

     Kaikkeen toimintaan arkielämästä lähtien kuluu oikeiden valintojen eli päätösten tekeminen. Se auttaa kaikinpuolista selviytymistä mahdollisella parhaalla tavalla eri tilanteista. Joskus onnistuu, joskus vähemmin hyvin riippuen siitä, kenen näkökulmasta asioita tarkastellaan.
    Tuhannen asukkaan Hailuoto saa72 miljoonaa euroa maksavan sillan (https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005457708.html). Laskelmien mukaa se maksaa itsensä takasin12 vuodessa eli sen pitäisi tuottaa yhteiskunnalle ja saarelaisille 6 miljoona euroa vuodessa. Kustannus- hyöty laskelmat on tehty varmaankin sekä hailuotolaisten että yhteiskunnan edut ja haitat huomioon ottaen.
     Laskelmissa yksinkertaisinta on rakennuskustannusten yksityiskohtainen selvittämien, mikä heittää 30 prosenttia yläkanttiin todellisista, koska hanke menee suurta helpommin läpi valtion budjetissa. Tämä on yleinen käytäntö j sääntö.
     Sillan hyöyksi on katsottu mm asukkaiden liikenteen, kaupan ja teollisuuden edut sekä kerrannaisvaikutukset seudun matkailuun ja virkistyskäyttöön ja investointipäätöksiin. Suurimmat haitat kohdistuvat ympäristövaikutuksiin ja lähimerialueen vesiliikenteeseen.
     Yhdeksi ongelmaksi muodostuu, miten eri hyötyjä ja haittoja arvotetaan ja miten tulevaisuuden eri hyödyt ja haitat muutetaan nykyarvoiksi, koska silloin ne voidaan käsitellä samanarvoisina riippumatta, milloin ne syntyvät.
     Eräänä keinona muuttamisessa nykyarvoiksi on soveltaa korkokorolle laskemista takaperin eli diskonttausta. Tässä on vaarana ajautua huteralle maaperälle, koska yhdenkin kustannus- tai hyötylajin kertoimen sadasosan muuttaminen voi heilauttaa laskelmat päinvastaiseksi. Suunnittelijat tietävät tämän pelatessaan kertoimilla hankkeen edullisiksi. Menettely ei kuitenkaan johda päätöksentekijöitä harhaan, koska kyse viime kädessä on poliittisesta harkinnasta, jossa reaaliset tosiseikat eivät juuri paina. Nyt harkinta on kääntynyt hailuotolaisille edulliseksi. Onneksi olkoon.
     Nyt Sipilä junaili sillan kotialueensa saarelle 72 miljoonalla eurolla. Viikkoa aiemmin Pekkarinen oli pannut paremmaksi junailemalla 140 miljoonaa euroa nelostien pohjoispään korjaamiseen (https://yle.fi/uutiset/3-9934481). Molemmat poliitikot tulevat selittämään, että hanke on ollut pitkään toivelistalla ja suunnittelun kohteena ja se on välttämätön investointikohde. Joka tapauksessa Hailuotoprojekti ja Nelostiehanke ovat loistavia verrattuna moniin yritystukiin, jotka vääristävät kilpailu ja menevät suoraan veronmaksajien lompakoista ties minne.  

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

3779. Ylen Jälkiviisaat iski Virkkuseen

Ylen Jälkiviisaat iski Saarikiven johdolla suoraan Suomen uuden komisario Virkkusen hänen kaikkiin oppimattomuutensa kohtiin, johon Perho virkkoi, ettei ole yhtä kohtaa vaan on tietämättömyyden saaristo, aivan kuin vankileirein saaristo. Kolmas tuntemattomaksi jäänyt jäsen väitti kiven kovaa, ettei ole kun Turun saaristo, koska muut saaret lantaan maapuolustusstrategisten syiden takia maan tasalle, myös Ahvenanmaa. Näin on presidentti linjannut hiljattain. Saarikivi oli erityisen halukas tuomaan T-Fordeja rapakon takaa tukemaan Virkkusen Suomen kiertuetta, koska näin kansalle luotaisiin kuva Virkkusen kärsivällisyydestä ja havainnollistettaisiin hänen kykynsä hahmottaa, mikä on traktori ja mikä panssarivaunu. Tässä viriäisi myös hänen teknologian osaamisensa taso, koska sadan metrin päästä opetettaisiin erottamaan, mikä on heinäseiväs ja mikä niittokone. Kolmas nainen oli hyvin huolissaan, jos Virkkunen väen väkisin haluasi matkusta Petsamon nikkeli kaivoksille, sillä olivathan ne alun...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *