Tuntuu kovin kaukaiselta puhua tämän vaiheen soten yhteydessä muutoksen johtamisesta, ylipäätään hyvästä johtamisesa, koska muutosta ja johdettavavia organisaatioita ja sen elementtejä ei tarkoin tunnneta.      Joka tapauksessa on selvää, että uusi sote tarvitsee kipeästi johtamisen ammattilaisia. Heitä on alettava kouluttaa jo nyt.      Muutosjohtamisessa pätee muutamat yleisperiaatteet.      *Muutoksessa henkilöt vertaavat aiempaa työ- ja toimintatapaa muutoksen tuomiin uusiin työtapoihin ja tekevät siitä johtopäätöksensä. Sen tähden on tärkeää jatkuvasti perustella, mitä muutetaan ja miksi.Tämä on vaikeaa, koska muutos on itse itseään tarkentava prosessi, jolloin kehittäjät ja johtokaan eivät tiedä tarkalleen, mitä tuleman pitää. Mutta, jos kehitysprosessin eri vaiheiden fundeeraukset ja ongelmat kerrotaan koko henkilöstölle, porukka kiinnostuu asiasta ja näkee, että nyt on tosi kyseessä.     ...

     Oletko ulospäin suuntautunut, herkästi hymyilevä, et murehdi asioita ja uskot  kaiken järjestyvän parhain päin? Onnittelut! Varmaankin nautit elämästä  normaalia enempi. Monet sanovat myös, että positiivisen elämänasenteesi vuoksi elät  pitkän ja hyvän elämän.      Jos olet sisään päin kääntynyt, murehdit asioita ja  varaudut aina pahimpaan, ei hätää.      Uuden laajan  metatutkimuksen mukaan ihmisen perusluonne tai mentaliteetti ja ikä eivät korreloi keskenään, vaikka yksittäistutkimuksissa tilastollista riippuvuutta on havaittu . Aiheesta on Antti Kivimäen juttu ja professori Markus Jokelan kommentti Yliopistolehdessä 10/2014.      Jokelan mukaan se, että yhteyttä on löydetty, johtuu tutkimuksen yleistä vääristymästä. Tämä tarkoittaa, että sellaiset tutkimukset, joissa pyritään osoittamaan esimerkiksi masennuksen ja syövän korrelaa...

Ylen tutkimuksessa tuomioistuinlaitos on saanut kovaa kritiikkiä. Neljäs osa asianajoliiton jäenistä katsoo, että yleisten tuomioistuinten tuomiot on huonolaatuisia ja heikosti perusteluja. 13 prosentia on sitä mieltä, että syyttömiä on tuomittu. Hallinto-oikeuksiin kohdistuu samankaltainen kritiikki. Kyselystä paistaa läpi melko vahva epäily tuomarieden ammattitaitoon. Sekä korkeimman hallino-oikeuden että korkeimman oikeuden presidentit kieltäytyivät kommentoimasta asiaa. Siviilioikeuden professori Erkki Aurejärven ja asianajaja Riitta Leppiniemen mukaan tuomareiden ammattitaito on koetuksella etenkin siviilioikeudessa (Yle.fi). Yleensä organisaation tasoja lisäämällä ei saada aikaan mitään hyvää. Tässä on poikkeus. Nyt olisi aika pysähtyä hetkeksi pohtimaan, miksi Suomessa ei ole tuomioistuinvirastoa. Tämä olisi todella tuomioistuinten oma virasto, joka vastaisi resursseista ja myös tuomareiden kouluttamisesta ja   tuomioiden laatujärjestelmästä. Nyt näitä tehtäviä ...