OAJ:n puheenjohtaja ja koulutusjohtaja vastustavat sellaisella innolla kevään loppuviikoiksi kouluun tulemista, että vähintäänkin luulisi heiltä lopetettavan palkan maksu. Perusteluna on, että käsien pesua ja turvavälien ei voi valvoa. Tanskan ja Norjan kouluun paluu ei ovi meille esimerkeiksi, koska siellä on pidetty koulua jopa teltoissa. Tämä koulutusjohtajan vertailu ontuu ja kuulostaa tyhjältä. Hänen mukaansa sellaisia oppilaita, joiden sosiaalitoimi väittää pudonnen apuverkkojen läpi tuntemattomuuteen ei ole sen enempää kuin ennenkään.      Opetusviranomaiset puolestaan katsovat, että lähiviikkoina koulut voisivat käynnistyä noudattamalla yleisiä varotoimia. Perusteluina ovat, että lapset eivät aiheuta tartuntoja eivätkä ole juuri sairastuneet koronaan. Sosiaalitoimesta on kerrottu, että on paljon oppilaita, joihin ei ole saatu yhteyttä ja joista ei kuulu mitään.      Koulunkäynnillä muutamalla viikolla ennen kesälomaa on suuri me...

     Sille että Suomessakin korostuu yksilökeskeisyys ja kovien kundien pärjäämisen eetos, emme voi mitään. Se yksilölle vain on. Etenkin nuoren ja osin myös vanhempien ihmisten keskuudessa korostuu hyvän ulkoisen kuvan antaminen itsestään, ok. Salilla käynnit ja liikunnan harrastaminen on hyvä asia. Kasvojen keinotekoinen muotoilemisesta voidaan olla monta mieltä samoin hampaiden valkaisemisesta. Kaikin puolin kehostaan huolehtiminen on tietenkin kannatettavaa. Yllä esitetty on kuitenkin yksi tapa erottua muista.      Esitetyn taustalla vaikutta kuitenkin yhteiskunnan pohjavirtauksia, joissa sosiaalisen segregaation aallot alkavat muokata ihmisiä eri sosiaaliluokkiin. Väylien luomisessa, joiden uomissa ihmiset pikkuhiljaa alkavat valua eri luokkiin, keskeinen tekijä on tieto, ei ulkonäkö. Tämä on paradoksi, koska tieto on kaikkien saatavilla. Kyse on tietenkin tiedon hyväksi käytön osaamisessa, jossa emme ole tasa-arvoisia. Palautteen perusteella uusiperu...

     HS:n kirjeenvaihtaja Pekka Nykästä pitää kiittää osuvasta kirjoituksesta Mark Zuckerbergin kuulemisesta Euroopan parlamentissa 22.5.2018 ( https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005685866.html ): ”Mark Zuckerberg hölmölässä”.      Kirjoituksessa kävi selvästi ilmi, kuinka huonosti parlamentaarikot olivat valmistautuneet tenttaamiseen tai kuinka välinpitämättömiä he olivat aihetta kohtaan. Kognitiivinen vinouma näkyi jo parlamentaarikkojen kasvoilla. Kunnon tenttaaminen johtaa aina vain tarkempiin paljastavampiin kysymyksiin, kun niihin vastataan. Esimerkiksi olisi pitänyt tiukasti tentata, mihin facebookin tykkäyksiä käytetään ja kuinka rajattua jostain asiasta samaa mieltä olevia ryhmiä voidaan tunnistaa. Joka tapauksessa sosiaalinen median tiedot tarjoaa valtavan mahdollisuuden ihmisten profilointiin ja eri profiileihin vaikuttamisen. Sama koskee muita some sovellutuksia. Tämä on sosiaalisen median tietojen väärinkäytön yksi paljon kiinnostusta osaksee...

     Kun vauva mene ensimmäistä kertaa neuvolaan, se on alku hänen yhteiselolle yhteiskunnan kanssa, yleensä myönteisissä ja ystävällisissä merkeissä. Hänen kasvamisensa kehittyessä yhteiselon sisällöt ja muodot vaihtelevat sen mukaa, kun ikää tule lisää ja mihin hän pyrkii omien ja yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa. Yleensä tavalla tai toisella yhteiselo jatkuu koko nuoruuden ajan muuttuen täysi-ikäisenä tavallisen kansalaisen asemaksi yhteiskunnassa. Muodollinen asema on muuttunut, mutta usein kyvyt laahaavat jäljessä.      Monille nuorille on osoittautunut vaaran paikaksi, jos hän ei suorita peruskoulua loppuun ja ammattikoulu ei suju tai se tule vietyä loppuun vailla motivaatiota huonolla todistuksella. Nuori ei huomaa itse, että hän on liukumassa pois yhteiskunnan positiivisesta holhouksesta. Kukaan ei enää kysy eikä tule kysymään, miksi matikan tehtävät on suorittamatta tai mikset tullut harjoituksiin tai miten sinulla yleensä mene...

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden vääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teem...

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden lisääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teema- ja i...

      Johtavissa viroissa olevat ovat yhä suuremassa mittakaavassa ylimmän ja toiseksi ylimmän yhteiskuntaluokan edustajia. Heiden lausunnoistaan ja mediaesiintymisistään tulee väkisinkin, jopa heidän sitä tajuamattaan, esiin yläluokkaisen maailmankuvan arvonäkemykset. Tässä saatetaan mennä jopa niin pitkälle, että heidän puheitaan aletaan pitää kyseenalaistamatta totena, jolloin poliittisessa vallassa olevien retoriset mielipiteet muuttuvat myös todeksi, esimerkiksi kestävyysvaje nopeasti umpeen ta sunnuntailisät pois.      Tämä hetken Suomen poliittisessa tilassa yllä karkeasti kuvattuun ns. oikeistolaistumiseen liittyy merkillinen satunnaistekijä: perussuomalisten oli uskottavuussyistä pakko tässä hetkessä mennä hallitukseen; ja niinpä jouduttiin kummalliseen tilanteeseen, jossa hallituspuolueiden äänestäjäkunnasta valta osa kuuluu alempiin yhteiskuntaluokkiin, mutta hallitus ajaa kuitenkin pääsääntöisesti kahden ylimmän yhteiskuntaluokan e...