Siirry pääsisältöön


2364. Pärjäämisen eetos ja osaamattomuus repivät sosiaalisia railoja yhteiskuntaan

     Sille että Suomessakin korostuu yksilökeskeisyys ja kovien kundien pärjäämisen eetos, emme voi mitään. Se yksilölle vain on. Etenkin nuoren ja osin myös vanhempien ihmisten keskuudessa korostuu hyvän ulkoisen kuvan antaminen itsestään, ok. Salilla käynnit ja liikunnan harrastaminen on hyvä asia. Kasvojen keinotekoinen muotoilemisesta voidaan olla monta mieltä samoin hampaiden valkaisemisesta. Kaikin puolin kehostaan huolehtiminen on tietenkin kannatettavaa. Yllä esitetty on kuitenkin yksi tapa erottua muista.
     Esitetyn taustalla vaikutta kuitenkin yhteiskunnan pohjavirtauksia, joissa sosiaalisen segregaation aallot alkavat muokata ihmisiä eri sosiaaliluokkiin. Väylien luomisessa, joiden uomissa ihmiset pikkuhiljaa alkavat valua eri luokkiin, keskeinen tekijä on tieto, ei ulkonäkö. Tämä on paradoksi, koska tieto on kaikkien saatavilla. Kyse on tietenkin tiedon hyväksi käytön osaamisessa, jossa emme ole tasa-arvoisia. Palautteen perusteella uusiperuskoulu näyttää luovan epätasa-arvoisuutta
     Tieto on ymmärrettävä laajasti. Se on osaamista, osaamisen oppimista, ongelman formulointia ja ennen kaikkea ongelman sanoittamista toiselle niin, että sana mene perille ja tekee vaikutuksen
      Sanojen perille meneminen, sanoittamien, on monelle ihmiselle  kohta, joka alkaa työntää häntä jonkin sosiaaliluokan jäseneksi. Tästä varoitti sosiaaliministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhila (https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000006386353.html). Rohkea kansliapäällikkö. Hän totesi, että monet ihmiset eivät osaa hakea palvelua ja oikeuksia, jotka heille kuuluvat, koska he eivät osaa toimia oikein. Tässä on kyse siitä, että koulutetut ja perheen jäsenet, jotka kodeissaan ovat imeneet vanhemmiltaan argumenttitaidon, osaavat muita paremmin esittää aisansa eli sanottaa pulmansa mm. viranomaisille niin, että asia mene perille osaamattomien jäädessä palveluja vaille. Tästä seuraa myös käänteinen ilmiö. Nämä huonosti asiansa esittävät saavat automaattisesti huonompaa palvelua.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3307. Ylen Jälkiviisaat raivostui

Karvala vetosi Kälviän kunnan kokeiluun, jossa pojat pantiin kanalaan katsomaan, kuinka kanat munivat ja pillin soidessa emäntä otti suurimmat munat ja vei ne punnittaviksi osuuskauppaan, jonka hoitaja lahjoitti ne illan hämyn tulessa ison talon palkollisille. Jäsenet Uljas, Perho ja Karvala kiivailivat, kuinka naiset ja ennen kaikkea tytöt eivät pääse eteen päin urallaan, kun pojat vievät työpaikat suuhunsa kuin mansikat metsiköstä. Tähän Uljas ehdotti, että pojille pitää perustaa oma matematiikka, joka sisältää vain ykkösiä ja nollia. Kaikki Jäsenet olivat samaa mieltä, että työssä pitää vallita tasa-arvo. Ja niinpä Uljas ehdotti, että kaikkein lantalapioiden varsi oli katkaistava saman mittaiseksi, koska kaikki tällä tavalla kaikki saisivat sontaa samalla mitalla. Tähän Karvala ei suostunut, vaan vaati superlapion käyttöön ottamista kaikille 40-vuotiaille poikamiehille, koska sillä tavalla heidän yhteiskuntakelpoisuutensa kehjettysi Ruotsin Reserviläisliiton vaatimalle tasolle. Tähä

3310. Ylen Jälkiviisaat oli hyvin vihainen Soinille

Ylen Jälkiviisaat oli viimoissaan, kun presidentiksi ei valittu kaikkien jyväjemmarien tuntemaa lihansyöjä Tehniä, vaan Studerius. Tämä mies on Soinin sanoin niin suuri, että mennessään Pohjanmaalle hänet pitää pönkätä latoon tunniksi ennen Laihian torin puhettaan. Saman latoon, jossa Sipilä harjoitteli valtiopäivien avauspuhettaan. Siksi siitä tuli sutta ja silppua, vaikka silppukone oli huollossa Keravalla. Kun kaikki alkaa mennä pieleen, siinä mene matalaksi myös Limingan pellot paljastaen samalla kepun suuren haaveen rakentaa mainitun pitäjän merenrantaan Euroopan suurimman lentokentän tuomaan kepun äänestäjiä Kongosta Kulmunia äänestämään. Tästä ladosta tulee myöhemmin pyhäinjäännös inspiroimaan, kuinka puolue paisuttuaan isoksi voi myös samoilla tulilla näivettyä sitruunaksi ilman, että äänestäjät eivät huomaa mitään, sillä niin suuri oli pelko vielä tupailloissakin.  Tällä välin kaikki nuoret miehet olivat jo Mäntsälän kohdalla menossa heinäseipäät olalla etsimään kesämökkejä, j

3237. Ylen eilinen A-talk oli Orpolle floppi, Henrikssonille timantteja

Ylen eilinen A-talk oli pääministeri Orpolle yhtä kujanjuoksua. Hän aloitti monta kertaa urheasti saman tosi virren, kuinka Suomi selviää vain työteolla velkaantumisen ollessa hurja 10 miljardin luokka vuodessa ja korkomenojen kivutessa lähes neljään miljardiin, jne. Saman aikaan Lindtmanin kertasi kerta toisen perään, kuinka yksinhuoltaja Liisalta viedään tuhkatkin pesästä, kun työttömyysturvasta leikataan ja yksinhuoltaja vähennystä typistetään ja ruoan hinta nouse pilviin ja saman aikaisesti rikkaiden verotus kevenee. Tämän levy pyöriessä jatkuvasti Lindtmanin sanoittamana Orpon ilme vaihteli uskollisen papin ja käytettyjen huonekalujen välittäjän ilmeiden välillä. Lopulta vieressä istuva Anna Maja Henriksson otti kylmästi Orpon paikan tämä jäädessä sivustakatsojaksi alkaen rauhallisesti kohta kohdalta käydä läpi, mitä hallitus tekee, jotta iskut eivät osuisi samoin köyhiin ja vähäosaisiin. Henriksson pelasti Orpon katastrofilta.  

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *