Näinä
palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen.
Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi-
ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet
nykiviä ja poukkoilevia. Toivottavasti esikoulu-udistus onnistu,
koska se myös poista eriarvoissuuta, jota syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu aiheuttaa.
Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä. Etenkin
ekaluokkalaisten lasten neurosomaattiset häiriöt
ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä lähetteiden määrä
neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien
vastaanotoille jonotetaan. Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen
on todennut, että on edetty mielikuvien varassa ja
yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut
reagoivaa ja tempoilevaa.
Yliopistojen autonomia takaa niiden opetuksen
itsenäisyyden, mutta sisään pääsy niihin
on ollut linjatonta. Milloin painotetaan päättötodistusta, milloin ensikertaisuutta,
milloin pisteitä saa varusmiespalvelusta, milloin pääsee kiintiöllä.
Preppauskurssit seuraavat mukana sen koulutustason päättötodistusta, jolla
sisään pyritään. Nyt ollaan lukionpreppauskurssilla. Pyrkimys opiskeluaikojen
lyhentämiseen on kääntynyt niiden pitenemiseen. Toisen asteen kautta sisään
pääsy kompuroi opintojen määrissä ja tasoissa sekä byrokratiassa.
Etenkin
peruskoulureformi on toteutettu ilman tutkimustietoon perustuen. Kaiken
kaikkiaan meiltä puuttuu parlamentaarisesti laadittu tutkimukseen perustuva opetus-,
tie- ja koulutusstrategia, jonka toteutumista evaluoitaisiin yli
hallituskausien. Opetukseen laatuun ja muihin sitä edistäviin toimenpiteisiin
panostamien on ennen kaikkea nähtävä tulevaisuuden yhtenä tärkeimpänä
investointina eikä pelkkinä kuluerinä.
Kommentit
Lähetä kommentti