Kikyjen ja tupoen kehystämässä Suomen
tumman uhkaavassa ilmapiirissa on jotain raatelevan tahmeaa, aivan kuin sen
tartunta imaisisi meidät sisäänsä. 1990-luvun alku oli ehdottomuudessaan masentavaa,
eräille tappavuuteen saakka, mutta nyt piilotetulle kiihkeydelle ollaan muokkaamassa
kollektiivisen totuuden sävyjä. Vaikkei nyt puhuta menneiden vuosikymmenien
paratiisikielellä ja pääoman fraaseilla, kaksi totuutta, palkat ja pääoma,
kilpailevat paremmuudestaan. Siitä huokuu juron pitkämielinen synkkyys.
Sipilän ensihurmauksen haalistuminen
alkoi 2016 pääministerin puuskittaisista sormen heristelyistä toponeuvotteluille ja päättyi uhkavaatimukseen: ellei
kikyihin ja muihin alennuksiin suostuttaisi, veroja korotettaisiin ja presidentin luo mentäisiin. Kansa nieli
ratkaisun ja jurotti kolme vuotta harmaan läpättävän hunnun alla. Se unohtaa
lainlaatijan huonot säädökset. Nehän raapaisevat vain pintaa, mutta sen palkat ja
lomat ovat pyhää omaisuutta.
Sipilä kuitenkin ripusti tuopoasiat
loppuun käsiteltyjen asioiden hengariin, väänsi hallitusruuvia, josta pulpahti
Keskustan, Kokoomuksen ja taivaasta syntyneen Sinisten hallitus. Kansa ihmetteli
hetken apostolista näkyä, jossa kaksi miestä johti maata kolmannen kiertäessä
maapalloa. Kahden miehen omistajaduo, toinen tuottajana toinen ohjaajana, jatkoi
sote-näytelmän esittämistä välillä perustuslakisensuurin iskiessä, milloin
mihinkin repliikkiin. Yhtäkkiä ykisi sana jäädytti tilanteen. Aika. Kansa ei
tienyyt, mitä järkevää nyt voisi sanoa mitä ei oltu jo sanottu. Vaaliessa sanottiin.
Uusi jengi peliin, mutta se notkahteli, mutta toipui.
Toinnuttuaan
kansa palasi keskeneräisiin ahdistuksiinsa vanhushuollon kritiikkiin ja asuntojen rappeutumiseen. Taas samat järkyttävät
hoitovirheet kotiin kuolleine ihmisineen, samalla kun syntyvyys on 1880 tasoa.
Paniikkia lisää maaseudun eräiden alueiden asuntojen hintojen romahdus.
Tällä
välin äidit rauhoittelivat pieniä koululaisiin aamun kouluun menosta, sillä duon
näytelmässä oli saavuttu piste, jossa ekaluokkalaiset joutuvat aamulla
neuvottelemaan pulpeteistaan. Illalla
aikuiset eivät päässet palkkaneuvotteluissa sopuun. Aamulla kiky kaatoi nyt 70000
paperintekijää lakkoon. Jatkoa seuraa.
Suomalainen ei kahta kertaa putoa samaan kuiluun, mutta osapuolet ovat vaarassa suistua toisen kerran kikykuiluun lomarahat perässään. Ilmeet kiristyvät, puheet kovenevat.
Kaikessa tässä täytyy muistaa vanha totuus, että yksi sana voi tuhota tilanteen, mutta sama sana voi sen myös pelastaa. Suomalainen ei kahta kertaa putoa samaan kuiluun, mutta osapuolet ovat vaarassa suistua toisen kerran kikykuiluun lomarahat perässään. Ilmeet kiristyvät, puheet kovenevat.
Kommentit
Lähetä kommentti