2354. Pääministerivetoinen Kiky ja skandaali, ehkä niillä on riippuvuussuhde toistaan

     Tavallisen ihmisen on hankalaa ymmärtää, miksi kiky-sopimukselle jätettiin paljon tulkinnan varaa. Kiistaa siinä on lähes kaikesta, sen  päättymisestä ja ketä se koskee ja miten. Työnantajapuoli toistaa hanakasti, että se on työntekijäpuolen ja työnantajien neuvottelema sopimus. Todellisuudessa se on Sipilän erilaisilla uhkauksilla kyhätty lauseke, joka on kirjattu kirjavalla tavalla eri osapuolten asiakirjoihin, pöytäkirjoihin ja työehtosopimuksiin. Kikyn sopimisen kriittisillä hetkillä Sipilä uhkasi välillä kävellä Mäntynimeen, välillä nostaa veroja ja välillä esittää pakkolakeja. Näin saatiin kiky, joka on nyt kaikkien erimielisyyksien äiti tällä neuvottelukierroksella.

     Naisvaltaisilla hoitoaloilla kikyn 24 lisätunnit koskevat totaalisesti. Sen sijaan miesvaltaisilla teollisuusaloilla sitä sovelletaan lepsusti miten missäkin.

     Toinen Sipilän tempaus oli leikata julkisen sektorin lomarahat. Tämä tehtiin edelleen Sipilän vallan miekan uhan alla. Tässä prosessissa Sipilän ei katsottu puuttuvan mitenkään työmarkkinasopimiseen, vaan hänen toimintansa oli isänmaallista valtakunnan pelastamista päinvastoin kuin Rinteen lausunnot syksyllä johtivat pääministerin vaihtoon.

     Työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen paheksuu sitä, että kiky-sopimus tehtiin keskusjärjestöissä ja nyt sen ongelmat on sysätty liittotasolle (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006370655.html). Kaiken huipuksi työantajapuoli on lopettanut sopimusteon keskusjärjestötasolla.