Tavallisen
ihmisen on hankalaa ymmärtää, miksi kiky-sopimukselle jätettiin paljon tulkinnan
varaa. Kiistaa siinä on lähes kaikesta, sen päättymisestä ja ketä se koskee ja miten.
Työnantajapuoli toistaa hanakasti, että se on työntekijäpuolen ja työnantajien
neuvottelema sopimus. Todellisuudessa se on Sipilän erilaisilla uhkauksilla
kyhätty lauseke, joka on kirjattu kirjavalla tavalla eri osapuolten asiakirjoihin,
pöytäkirjoihin ja työehtosopimuksiin. Kikyn sopimisen kriittisillä hetkillä
Sipilä uhkasi välillä kävellä Mäntynimeen, välillä nostaa veroja ja välillä
esittää pakkolakeja. Näin saatiin kiky, joka on nyt kaikkien erimielisyyksien
äiti tällä neuvottelukierroksella.
Naisvaltaisilla
hoitoaloilla kikyn 24 lisätunnit koskevat totaalisesti. Sen sijaan miesvaltaisilla
teollisuusaloilla sitä sovelletaan lepsusti miten missäkin.
Toinen Sipilän
tempaus oli leikata julkisen sektorin lomarahat. Tämä tehtiin edelleen Sipilän
vallan miekan uhan alla. Tässä prosessissa Sipilän ei katsottu puuttuvan
mitenkään työmarkkinasopimiseen, vaan hänen toimintansa oli isänmaallista
valtakunnan pelastamista päinvastoin kuin Rinteen lausunnot syksyllä johtivat
pääministerin vaihtoon.
Työoikeuden
emeritusprofessori Seppo Koskinen paheksuu sitä, että kiky-sopimus tehtiin
keskusjärjestöissä ja nyt sen ongelmat on sysätty liittotasolle (https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006370655.html).
Kaiken huipuksi työantajapuoli on lopettanut sopimusteon keskusjärjestötasolla.
Kommentit
Lähetä kommentti