Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella julkishallinto merkityt tekstit.


2673. Moraali hasardin jälkeen siellä oli paljon kysyntää kuolemalle

Otetaan käsittelyyn huonot kokemukset. Epäonnistumiin tai lieviin hankaluuksiin johtavat tapaukset aiheutuvat monesta syystä. Raadollisin syy on, että yksityissektorin konserni tai alemaan tason johtaja ja valtionhallinnon korkeassa asemassa istuva pomo esimerkiksi yhteisellä tennistunneillaan ovat keskustelleet aiheesta ehkä pitkänkin ajan ja löytäneet sopivan sauman istuttaa yksityissektorin pomo valtionhallinnon korkeaan virkaan. Yleensä näin rekrytoitu pomo selviytyy hyvin tehtävästään. Tämä kuitenkin edellyttää pomolta perehtymistä tiliohjesääntöihin sekä keltaiseen budjettikirjaan sekä missä raameissa sitä voi käyttää, vaikkakin nyt raameja on väljennetty tulosbudjetin käytön seurauksena. Budjettikirjaan jää kuitenkin sääntöjä, joita ei voi ylittää. Esimerkiksi kalusto määrärahoja ei saa käyttää vaakinaisen henkilöstön palkkaamiseen tai investointi menoja auton ostamiseen puhumattakaan vaateiden ostamista vaimolle. Kukat kyllä käyvät. Tulevan pomon on syytä heti alkaa talousp...

2565. Käsi käden pesee myös yliopiston lakitohtoreiden kanslerilausunnoissa

Nykyinen oikeuskansleri Tuomas Pöysti saa vitsaa medialta ja lakitieteen tohtoreilta laidasta laitaan. Joku kademielinen oman uratiensä asfaltoimiseksi on vuotanut julkisuuteen Pöystin sähköposti viestijä pääministerille. Voi tätä vasikoinnin määinnän kauheutta ja mollaamisen määrää. Narrin rooli sopii hyvin vasikalle paremmin kuin hänen virkamiesnaamionsa. Samaan aikaan tämä narri vaahtoaa, kuinka tärkeää muualla julkisessa hallinnossa on pyrkiä ennakoimaan vaarallisia tapahtumia, koska tällöin voidaan rakentaa etukäteen palomuureja uhkan torjumiseen. Tämä eteen päin katsominen oikeuskanslerin toimessa ei narrin mielestä tulee kyseeseen, koska peräpeiliin tuijottaminen tässä toimessa on ainu ja oikea esi-isien kanslereita peritty toimintatapa Passiiviseen hallintoon on totuttu, aktiviinen hallinto herättää pelonväreitä ja proaktiivinen hallintokoneisto melkein kauhua. Jotta kirjoituksen luonne ei loisi liian kollektiivisen räksyttämisen sävyä, on myös hyviä esimerkkejä. Meidän hallino...

2269.Sipilän yritysjohtamisen äärikeinot hallitustyössä johtivat fiaskoon

     Sipilä teki tietämättään, tahtomattaan ja kenenkään pyytämättä suurtyön johtamisen kehittämisen historiassa. Tämä siksi, että kauan on kaivattu konkreettista esimerkkiä, kuinka julkisen hallinnon johtaminen poikkeaa yritysjohtamisesta.      Nyt se tuli korkojen kanssa ja naistenpäivän kunniaksi todistetuksi. Sipilä on sujuvin sanakäänteinen kertonut useaan otteeseen, kuinka hän asettaa vision ja tähän perustuen suunnittelee alatavoitteet ja kärkihankkeet   sekä toimenpiteet niiden saavuttamiseksi.      Tämä jälkeen johtaminen toimisi kuin suuri mekanismi, johon kuuluvat tiukat keskustelut alaisten kanssa ja tölväisyt leikkausten kohteiksi joutuneille sekä päämiehen sellainen tyylitön kohtelu, että se mahdollisimman hyvin hyödyntäisi pääministerin uraa ja hänen tavoitteiden saavuttamista.      Kun jatkuva hoputtamien ei enää tepsinyt, aloitettiin toistuva kiristäminen maan hallituksen kaatamisella muutaman euron täh...

2222. Johtaminen on aina vain esillä. Onko se erilaista julkisella sektorilla kuin yksityisellä

     Miksi johtaminen on aina akuutti asia? Siksi, että se on ainoa seikka, mikä ohjaa tavoitteellisesti ja yhdistää arvo- ja tunnetasolla koko organisaation saavuttamaan asetut tavoitteet.   Järjestelmät, ohjesäännöt ja käytännöt eivät tähän pysty. Asia ei muutu muuksi, vaikka tekoäly ja teknologia otettaisiin valjastettaisiin tekemään ilman ihmisen apua tuotteita asiakkaille ja markkinoille, sillä ennen pitkään ihmetellään, miksi kone takoo tarpeetonta tavaraa ympärilleen.      Asiaa voi myös lähestyä johtamisen alkuhetkestä. Johtaminen syntyy sillä hetkellä, kun joku henkilö ”niin sanotusti nousee ylös” ja alkaa tehdä tuotetta tai tuotteita muille saadakseen niistä itselleen vastiketta. Tämä on tärkeä havainto verrattaessa toisiinsa julkisen ja yksityisen sektorin johtamisen eroja.      Yksityissektorin johtaminen onkin kiinni konkreettisissa tuotteissa ja asiakkaissa. Se on nopeasti ja raadollisesti sitoutunut markkinahetkeen ja s...

2093. Pääministeriä ei saa pilkata

     Julkishallinnon, valtion ja kuntien, luonteeseen kuuluvat vakaus, luotettavuus, ennustettavuus ja pitkäjänteisyys sekä parhaan mahdollisen tiedon käyttö päätöksenteossa. Pyrkimys tehokkaaseen hallintoon yleisen hyvän tuottamisen lisäksi on myös yksi keskeinen tavoite.      OECD-maissa tämä on merkinnyt, että vältetään spontaania suunnittelua, ad-hoc -toimintaa ja impulsiivistä päätöksentekoa. Sama koskee myös intuitiivista päätöksentekoa. Se on varattu kokeneille päättäjille. Monipuoluemaissa on myös yleistä hallituskoalitioiden vaihtokauppaan perustuva päätöksenteko, sinulle-minulle- jako. Viimeksi mainittu on usein ristiriidassa tehokkuuspyrkimyksen kanssa.      Niinpä OECD-maat ovat omaksuneet menestyksekkään toiminnan varmistamiseksi luonnollisina ohjauskeinoina pitkän, keksipitkän sekä lyhyen aikavälin suunnittelun metodit ja vaikuttavuusarvioinnit. Toiset onnistuvat paremmin, toiset huonommin.      Eräät maat ovat...

1709. Sipilän johtamistaso on romahtanut pääministerityössä

     Aluksi pitää korostaa, että Sipilän ”tehollinen” työaika pääministerinä lienee kulnut tähän saakka pääasiassa budjettivajeeseen ja sen supistamisen kannalta kohtalonomaisen tärkeisiin tuottavuusloikka- ja sote-reformeihin ”hankepäällikkönä” ja ”reformaattorina”.     Huippujohtajan ”Sipilän” aktiivinen ja konkreettinen osallistuminen tällaisiin hankkeisiin onkin uusimpien yritysoppien mukaisest ehdottaman tärkeää (Johtajuus, Matti Alahuhta, 2015 s.18).      Pääministerin henkilökohtaista häärimistä tällä tavalla on silti pidettävä poikkeuksellisen hämmentävänä, jopa suuren luokan virheenä. Pääministerin nopeiden tulkintojen ja päätösten takia voi paljastua, että extempore joudutaan mätkimään uusia takarajoja, niistä joudutaan peräytyään, jne. Silloin uskottavuuden muurista ensimmäiset kivet alkavat tössähdellä nurmikolle.            Muurin rapistuminen alkoi jo tätä ennen Sipilän soveltaessa jo hallitu...

1659. Carl Haglund lobbarijohtajana

     Entinen puolustusministeri, kulttuuriministeriministeri ja nykyinen RKP:n puheenjohtaja Carl Haglund vaikuttaa kiireelliseltä ja tahtovalta mieheltä HS:n haastattelussa 12.9.2015. Eduskunnan puhemiehistön palaveri odottaa.      Eduskunnan verkkosivuston mukaan Haglund ei ole kiireiltään ehtinyt tulla nimetyksi eduskunnan minkään valiokunnan jäseneksi. Jos asia on näin, se on valitettavaa Haglundin äänestäjien kannalta, koska tunnetusti vaikuttaminen asioihin tapahtuu valiokunnissa.      Kalenteriin Haglund on kuitenkin saanut järjestettyä sen verran tilaa, että ehtii toimia viestintä ja mediayhtiö Miltton Oy:n hallituksen jäsenenä Jorma Ollilan toimiessa puheenjohtajana.      Miltton haluaa olla maailman paras viestintätoimisto suomalaisille organisaatiolle (julkishallinnolle), tuotemerkille ja Pohjoismaissa toimiville kansainvälisille brändeille. Sen tuotesegmentteihin kuuluvat muiden muassa sidosryhmäsuhtee...

1527. Julkishallinto ja sen talous on kokonaisuus

     Poliittisissa puuskissaan puoluepomot ja vaalien kärkiehdokkaat toistavat tietenkin niitä fraaseja, joiden uskovat uppoavan kansaan. Osa niistä  vailla yhteyttä taustamuuttujiinsa on järkevän tuntuisia, kuten lisää työtä, kilpailukyky ja rakenteet kuntoon, velkaa ja sääntelyä vähemmän, jne.      Jos julkishallinnon talous olisi yrityskirjanpidossa, kokonaisuuden tarkastelu helpottuisi.      Tase olisi hyvässä kunnossa. Tosin on noin 120 miljardin euron velka. Saatavia on kymmenkunta miljardia. Kiinteää omaisuuttaa on muutama sata miljardia euroa. Likvidiä ei strategista varallisuutta on muutama kymmen miljardia euroa. Eläkekassoissa on noin 170 miljardia, tosin lupauksin hoitaa eläkkeet.      Henkisen pääoman ja oikeusvaltion taseet ovat kunnossa.      Tuloslaskelmassa on tällä hetkellä kahdeksan miljardin alijäämä. Voidaan puhua 10 miljardin kestävyysvajee...

1300. Oikeusjärjestyksen reunalla

    Oikeusjärjestyksen reunalla  Mitä tehdä kun maan  oikeusjärjestelmä toimii sinänsä  tehokkaasti ja laillisesti, mutta se eräiltä osin itseohjautuvana ottaa tehtäväkseen kohdistaa toimenpiteitään liian innokkaasti joihinkin kansanryhmiin?      Aidosti demokraattisissa maissa tämän ei voisi kuvitella voivan olla mahdollista kuin korkeintaan tilapäisesti jonkin kriisin yhteydessä tai poikkeuksellisessa tapauksessa. Meillä 30-luku oli sellaista aikaa. Oli IKL, Mäntsälän kapina ja muilutukset. Sotaoikeuden käynti ja asekätkentäjuttu olivat meillä omia tapauksiaan. Valtiollisen poliisin toiminta heti sodan jälkeen hipoi oikeusjärjestyksen rajoja.      Yhdysvalloissa suuri osa mustista nuorista miehistä kokee, että poliisi kohdistaa liian ponnekkaasti katuvalvontaa heihin. Ulkopuolisin silmin tällaisen vaikutelman kyllä saa.      Poliisipartio voi olla seu...

1299. Sote-alueilla odottaa poliittinen virkanimitysuma

     Talouselämä-lehdessä 44-45/2014 oli peruspalveluministeri Susanna Huovisen ytimekäs haastattelu. Haastattelijana on Seija Holtari.      Yhden sote-alueen budjetti saattaa olla miljardien eurojen luokkaa ja henkilökuntaa jopa kymmeniä tuhansia. Liikevaihdoltaan sote-alueen johtaminen vastaa esimerkiksi Wärtsilää. Maahan on kaavailtu viittä sote-aluetta.      Huovisen eräs kommentti pisti silmään. Hän vastaa empimättä kysyttäessä, että sote-alueen johtajien pätevyysvaatimuksista ja nimittämisestä vastaa asianomainen kuntayhtymä.         P erustehtäviltään alueita voidaan pitää identtisinä. Jättiuudistuksen toteuttamisen lähtökodat kullakin alueella  saattavat poiketa toisistaan paljonkin, mutta suuren konsernijohtajan pätevyysvaatimuksien täyttäminen asianomaisine korkeakoulututkintoinen on ehdottoman välttämätöntä tässä. Siis kokemus su...

1297. Nato, Niinistö ja Stubb

      Vanha espanjalainen sananlaskun mukaan näkökulma härkään muuttuu kun astuu areenalle. Tämän olisi pääministeri Stubbinkin pitänyt muistaa hänen kätellessä taannoin Eurooppa-kiertueellaan  Englannin pääministeri Cameronia.  Ennen kättelyä pidetyssä neuvonpidossa Stubb voimakkaasti hehkutti virkaveljelleen Suomen hallituksen nimissä maan Natoon pikaisen liittymisen puolesta.      Eilisessä lauantaiaamun tv-ohjelmassa Stubb  tarkensi Nato-lausuntoaan: Suomi voi nopeastikin liittyä Natoon, jos hallitus, presidentti ja 2/3 eduskunnasta näin päättävät. Tätä ennen presidentti Niinistö oli jo tehnyt selväksi edusuntaryhmän puheenjohtajille, että hän on ohjaksissa Natoon liittymisessä.      Tämä Niinistön ulos tulo oli erittäin tärkeä ja hyvin ajoitettu. Viesti oli selvä. Natosta ei tule tehdä minkään puolueen vaaliteemaa ja presidentti on aloitteen tekijä Natosta päättämisestä...

1296. Kipu masentaa ja tappaa

     Nyt kyse ei terroristien harjoittamasta kiduttamisesta, vaan tavallisten ihmisten kivusta.      Kiputila voi syntyä nopeasti, kuten onnettomuuden seurauksena. Vakavassa tapauksessa  loukkaantuneet jäsenet pyritään saamaan terveiksi sairaalahoitona ja kuntoutuksella, mutta kipu voi jäädä krooniseksi, eli se parane. Tällöin kipu voi vaihdella voimakkuudeltaan riippuen vuorokauden ajasta, rasituksesta ja monesta muusta tekijästä.      Näissä tapauksissa lääkkeinä tarjotaan aluksi ehkä voimakkaita kipulääkeitä, mutta  myöhemmin vain aspiriinia tai vastaavaa, koska kipu ei Suomessa ole sairaus. Voimakkaat kipulääkkeet voivat aiheuttaa riippuvuutta ja niitä määrääville lääkäreille uhkaa joutua fimean (virasto) tarkkailuun ja maineen menetykseen.      Hyvin vakavissa jälkiseurauksissa, kuten parantumattomassa syövässä, riittävää lääkitystä yleensä saa, jos osaa sitä vaatia, ...

1292. Kansalaisyhteiskunta

     Suureksi kysymykseksi muodostui, mikä oli oikeusministeriön rooli säädösohjauksessa. Mikään toimeenpaneva viranomainen ei näyttänyt hallitsevan edes sen pääpiirteitä. Kyse oli siitä, millainen Suomen moderni oikeusjärjestys pitäisi olla.      Voitiin perustellusti kysyä muiden muassa, toimiko oikeusjärjestys hyvin, kun poliisi lisäsi jatkuvasti pakkokeino-oikeuksiaan. Ongelmallisuutta korosti se, että poliisiosasto johti poliisia ja samalla valmisteli pakkokeinosäädökset. Myöhemmin kyllä perustettiin ministeriön alainen poliisihallitus. Monista muista länsimaista poiketen Suomesta puuttuu kotietsintälupamenettely. Suomessa poliisi voi mennä suoraan poliisin yleisvaltuutussäädöksen perusteella ihmisten kotiin tutkintasyihin vedoten.      Voidaan myös kysyä, toimiiko yritysten ympäristölupajärjestelmä oikein, jos yritys itse valvoo lupaansa ja samanaikaisesti kansalaisilla ei ole oikeutta nostaa ryhmäkannetta yritysten y...

1290. Tehtävä medialle

     Media voisi tulla suuren yleisön avuksi selvittämällä suurin piirtein mistä kyse, kun hallituksen sote-esityksen sanotaan olevan ristiriidassa perustuslain kanssa. On kyllä moneen kertaan toistettu, että kaavailtu rahoitusmalli söisi kuntien perustuslain turvamaa itsehallinto-oikeutta. Entisen sisäministeriön kuntaosaston päällikkö Aulis Pöyhösen kirjoitus eilisessä HS:ssä ei riittävästi tuonut lisäinformaatiota asiaan.      On ymmärrettävä, ettei media voi  ruveta perustuslakituomariksi, mutta  olisi erittäin myönteistä saada ihmisten pureskeltavaksi, miten lainsäädäntö tässä nyt mene niin solmuun, ettei mikään taho pysty osoittamaan konkreettisia törmäyspisteitä.      Lisätiedon välittäminen ongelmassa ei olisi vain tiedonjakokysymys, vaan se olisi laajasti ottaen osa vakavasti otettavan median yleissivistävää tehtävää ja viime kädessä lisätieto tässä parant...

1288. Eversti Helsingin sähkölaitoksen johtoon

     Päivän Helsingin Sanomien mukaan kaupungin sähkölaitoksen, Helenin, johtoon ollaan nimeämässä 65-vuotias eversti työkokemuksena maanpuolustus.      Äksyltä Uolevi Raadelta aikoinaan eräs toimittaja kykysi puoli leikillään tilanteen ollessa poikkeuksellisesti leppoisa, miksei hän ota pappia johtoryhmään tasoittamaa kokouksia. Raade vastasi, että pappi olisi varmaankin rehellinen, sanoisi mitä ajattelee ja ajattelisi eri tavalla kuin muut, mutta ei hän sellaista henkilöä kaipaa.      Vaikeaa sanoa, onko Raadeen tokaisulla mitään tekemistä kyseisen everstin kanssa, mutta ulospäin vaikuttaa, että sama valssi tonava kaunoinen poliittisissa nimityksissä jatkuu. Vauhtia tällä kertaa valssille antoi kokoomuksen kanta, että Helena Pesolan Kelasta vapautuva  johtajapaikkapaikka kuuluu heille. Miksei se kuulu pätevimmälle hakijalle?      Eduskunnan oikeusasiamiehe...

1287. Säädöspoliittinen ministerivaliokunta

     Päivän agendalle on noussut monesta suunnasta normien purku. Päivän HS:ssä asiasta kirjoitti Elina Grundström. Keskuskauppakamari kaipaa raportissaan elintä valvomaan hyvän sääntelyn toteutumiseksi.      On hyvä, että nyt havahdutaan huomaamaan, että valtiolla on kaksi keinoa ohjata yhteiskuntaa: budjettivalta ja lainsäädäntövalta. Budjettivaltaa on helppo käyttää yhteisen mitan euron ansiosta. Menokehykset ja hallinnonalojen budjetit ovat tässä keskeisiä välineitä.      Silloin tällöin on keskusteltu oikeusministeriön roolin muuttamisesta nykyistä enemmän lainsäädännön koordinoijaksi ja tason valvojaksi. Vastaus on aina  ollut suurin piirtein, että ne (ministeriöt) valmistelevat ja esittävät mitä haluavat ja joskus mitä sattuu.      Pääministerin kansliaa ja sen tutkimustietoperustaa ollaan vahvistamassa.  Tästä ehkä voitaisiin päätellä, että sinn...

1286. Narsistijohtajan päivä

     Johtajan vaimo on lukenut, että tällainen johtaja tietää kaiken, on aina oikeassa, ei siedä kritiikkiä,  ei omaa itse kritiikkiä ja ajaa viime kädessä aina omia etujaan. Vaimo ei usko tätä, mutta on masentunut.      Kun mies herää aamupalan pitää olla valmis ja kanan munan oikeasti keitetty. Jos se on löysä, mies lähtee ja sanoo hyvästiksi syövänsä aamiaisen työhuoneessaan. Sitä ennen aviomies taputtaa kouluun lähteviä poikaa päälaille heidän tuijottaessa pöytään.      Firman suurimmassa työhuoneessa, josta pystyy valvomaan kaikki kerrokseen tulijat, mies kutsuu vuon perään osastojohtajansa keskusteluun päivän kysymyksistä. Mitä ne ovat, ei tiedä kukaan etukäteen. Siksi kullakin osastopäälliköllä on sisään tullessaan suuri mappi ja läppäri kainalossa.      Johtoryhmäaamuna jäsenet jännittävät millaisella päällä mies on, onko kanan muna oikein keitetty. ...

1282. Johtaminen ei muutu - opit kyllä

     Jos selailee valtion johtamisen oppivihkoja  ja Rastorin Kehittyvä yritys-vihkosia 1970-luvulta, samat johtamista koskevat lainalaisuudet toistuvat kuin nykyäänkin. Hyvä johtaminen voidaan tiivistää: tuloksellisessa johtamisessa on asetettu yksikölle oikeat tavoitteet ja se saavuttaa ne tehokkaasti.      Toinen silmiinpistävä seikka on, että vaikka jo silloin korostettiin  atk-järjestelmien kehittämisessä loppukäyttäjän huomioon ottamisen tärkeyttä,  siinä ei ole oppi mennyt perille 50 vuodessa. Aina vain edelleenkin moititaan käyttäjänäkökulman unohtamista.      Miksi johtamisen oppikirjat muuttuvat ja saavat yhä hienosäikeisimpiä sävyä, vaikka johtamisen sisältö näyttää pysyvän samana? Syitä on monia.      Jokainen sukupolvi haluaa kirjoittaa oppinsa itsensä näköiseksi ja omalla kielellään. On hyvä kun kukin ikäluokka tekee päänsä itse. Joht...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *