Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia .  Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä.  Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset  häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan.  Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on  edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa . Yliopistojen    autonomia on taannut  opetuksen itsenäisyyden, mutta nyt sitä rajoitetaan määrärahojen rajusti leikkaamalla ja  sisään pääsy    on ollut linjatonta. Milloin painotetaan...

Eikö ennen ollut köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.    Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja kerjäläisiin sekä niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset. Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät kananmunineen. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –yksihuoltajanaisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.  Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin asumuksiin. Toisaalta...

Valtaan eliitti tarvitsee vaaleissa ääniä.  Miten nämä on mahdollista saavuttaa, kun yrityksillä ei ole ääniä ja Suomessa eliittiin kuuluu noin 10000 ihmistä?   Yksi keino on ajaa sen alemaan yläluokan asemaa, joka kuvittelee kuuluvansa yläluokkaan. Näitä ovat mm opettajat, sairaanhoitajat, esimiehet, keskijohto ja alempi johto sekä poliislt. Näiden ryhmien arvomaalima on vielä kiinni 20-30 luvun perinteissä. Kataisen ”Sari sairaanhoitaja ja Orpon ”meidän rakkaat ja pätevät opettajat” eliitin alalaudoilta ponnistavat vaalihuudot aiheuttavat  kivuliasta ylpeyttä eliittiin pyrkivien joukoissa joukoissa lupausten paljastuessa ontoiksi. Mutta ääniä tulee eliitille. Tätä eliittiin kuulumatonta, mutta siitä itse tietämätön  oman elämänsä läpimurtoa odottavaa äänestäjäryhmää, manipuloidaankin monin keinoin kokoomuksen taakse: puoluefestarit ja –risteilyt, paikallisosastojen informaatiokokoukset, erikoislehdet ja nuorisotoiminta, ammattiliitot jne. Näin heitä houkutellaan us...

Ylessä HUS:n asiantuntija kertoi, kuinka lasten, etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro psykoottiset   häiriöt ovat lisääntyneet, pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Monille ilmiöoppimiseen ja itse ohjautumiseen perustuva koulunkäynti on liian vaativaa. Tämä näkyy psykosomaattisen häiriöiden ja adhd-tapausten kasvamisessa, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmissa ja suurissa luokissa ja ryhmissä työskentelyn puutteissa. Konkreettisesti huonontunut tilanne näkyy lähetteiden kasvuna psykiatriseen hoitoon tai psykologin vastaanotoille sekä  koulutyöstä syrjäytymisinä. Näin siis Ylellä. Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat  riittämättömiä  uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi. Tämän  peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin käyttöönottoa ovat kritisoineet ...

    Eikö ennen ollut köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.    Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset.       Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –naisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.       Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin asumu...

      Eikö nyt ole köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.    Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset.       Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –naisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.       Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin as...

     Peruskoulun avaaminen 14.5. näyttää nostattaneen melkoisen hälyn OAJ:ssa. IS:ssa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen ei omien sanojensa mukaan provosoi (https://www.is.fi/kotimaa/art-2000006491711.htm), mutta ennakoi, että monet vanhempien eivät lähetä lapsiaan kouluun peläten virustartuntaa lapselle tai perheessä. Hän jatkaa, että rehtori kyllä myöntää poissaololuvan olipa syy mikä tahansa.      Kyllä Luukkaisen sanomisia voidaan pitää kohtuullisen varmasti provosointina kouluun tulon saapumatta jättämisen puolesta. Eilisessä A-studiossa OAJ:n koulutuspäällikkö Misukka ei myöskään hyväksynyt koulun aloittamista enää tänä keväänä. Hän vetosi myös järjestönsä 6000 opettajalle lähetettyyn kyselyn, jonka perusteella etäopetus oli pääsääntöisesti onnistunut hyvin. Ikävä kyllä kysely ei mittaa mitenkään oppimistuloksia, ainoasataan tekniikoita.      Täytyy ihmetellä OAJ:n kielteistä kantaa peruskoulujen aloittamiseen etenkin, kun suuri osa ...

    Eilisessä Sannikan tv-istunnossa aiheena oli peruskoulun nykytila. Åbo Akademin professori kertoili varovasti, että pieleen saattoi mennä. Uudistuksen perustaksi oli kyllä  ylätasolla tutkittua teoriaa, mutta kytkös käytäntöön puutui ja johtopäätökset olivat jääneet tekemättä. Professorin esityksestä sai säikyn ja synkän vaikutelman.      Opetushallituksessa uudistuksesta vastaava kouluneuvos M Rissanen oli pettymys. Hän ei osannut sanoa muuta, kuin suuntaviivat ja soveltamisesta vastaavat opettajat. Hän toisteli huolestuttavan usein, että opettajat ovat uupuneet. Oppilaista hän ei puhunut mitään eikä ottanut kantaa itseohjautumiseen, inkluusioon ja ilmiöoppimiseen. Nämä ovat opettajien juttuja. Sannikan kysyessä, miten kritiikkiin vastataan, siihen hänellä oli kahteen kertaan toistama vastaus, että koko yhteiskunnan pitää olla valveilla. Kiritiikin perusteella monien oppilaiden vanhemmat ovat valveilla kokonaisia vuorokausia murehtiessaan pikku rassuk...

     Näinä palkkaneuvottelujen aikana näyttää unohtuvan tämän kokonaisuuden tajuaminen. Yhdessä osassa, koulutuksessa tämä näkyy erityisesti. On ikävä nähdä miten esi- ja peruskoulusta lähtien yliopistoihin saakka uudistusaskeleet ovat olleet nykiviä ja poukkoilevia . Toivottavasti esikoulu-udistus onnistu, koska se myös poista eriarvoissuuta, jota syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu aiheuttaa. Valitettavasti peruskoulu jo nyt kriisissä. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Helsingin yliopiston asiantuntija Jari Salmisen on todennut, että on edetty mielikuvien varassa ja yhteiskunnallisia trendejä seuraten. Järjestelmän kehittäminen on ollut reagoivaa ja tempoilevaa .     Yliopistojen   autonomia takaa niiden opetuksen itsenäisyyden...

     Syksyllä 2019 aloittanut uudistettu peruskoulu on jo nyt kriisiytynyt. Etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro somaattiset häiriöt ovat kasvaneet pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Niinpä  lähetteiden määrä neuropsykologisiin yksiköihin on kauttaaltaan selvästi lisääntynyt, psykologien vastaanotoille jonotetaan. Lehtien yleisökirjoitukset ovat pullollaan valituksia luokkakokojen suurentamisen haitoista ja erityisluokkien puutteesta. Ylen teki  äskettäisen kyselyn kansanedustajille, joista 120 vastasi. Heistä 74 piti tähdellisenä,että tukiopetus ja  erityisluokat palautetaan ja tähän osoitetaan lisää rahaa.      Nyt tapahtuvan peruskoulun kurjistumisen taustalla on ilmiöoppimisen ja sen rinnalla kulkevan digitalisaation epäkurantti soveltaminen.       Samoilla linjoilla on opetustoimen ylitarkastajana vuosikymmenet toiminut Kari Lehtola Itä-Suomen aluehallintovirastosta ( https://yle.fi/uutiset/3-10933859 ). Hän on hu...

     Eilen Ylen pääuutisissa HUS:n asiantuntija kertoi, kuinka lasten, etenkin ekaluokkalaisten lasten neuro psykoottiset häiriöt ovat lisääntyneet, pahimmilla alueilla jopa 40 prosenttia. Monille ilmiöoppimiseen ja itse ohjautumiseen perustuva koulunkäynti on liian vaativaa. Tämä näkyy psykosomaattisen häiriöiden ja adhd-tapausten kasvamisessa, sosiaalisen kanssakäymisen ongelmissa ja suurissa luokissa ja ryhmissä työskentelyn puutteissa. Konkreettisesti huonontunut tilanne näkyy lähetteiden kasvuna psykiatriseen hoitoon tai psykologin vastaanotoille. Näin siis Ylellä.      Yhtäältä toiset lapset näyttävät oppivan lähes millaisessa ympäristössä tahansa. Kuitenkin tosiasia on, että lukuisissa tapauksissa opetus- ja ohjausresurssit ovat  riittämättömiä uuden opetussuunnitelman toteuttamiseksi.      Tämän uuden peruskoulusysteemi ilmiöoppimisineen ja itse ohjautumisineen on kokoomuslainen keksintö. Sen suunnittelua ja itse systeemin kä...

     Yhdysvaltalainen Robert Reich esitti 2007 kirjassaan, että politiikan ja suurteollisuuden johtajien ote talouden kehityksestä on siirtynyt osakkeiden omistajille. Tätä selittää maan valjastaminen 1940-luvulla valtavaan sotateollisuuteen ja sen jälkeisellä siirtymisellä osakasvetoiseen järjestelmään. Tomas Piketty tuki Reichin käsitystä kirjassaan 2014 Pääoma 2000-luvulla väittäessään, että suurin syy eriarvoisuuden kasvamiseen on pääomatulojen suhteellisen osuuden kasvaminen palkkatuloista. Esko Ahon hallitus aloitti meillä tämän kehityksen, mistä Sipilä jatkoi.      Maapallon väkiluku on kaksinkertaistunut 50 vuodessa ja, jos naiset saisivat päättää, ihmisiä syntyisi 40 prosenttia vähemmän kuin nyt. Ilmastokaasut ovat lisääntyneet päinvastaisesta tavoitteesta huolimatta ja viisi viimeisintä vuotta ovat olleet mittaushistorian lämpimimpiä.      Globaaliin kehityskulkuun Suomen vaikuttamismahdollisuudet ovat verraten pienet etenkin, jos...

        Valtaan eliitti tarvitsee vaaleissa ääniä. Miten nämä on mahdollista saavuttaa, kun yrityksillä ei ääniä ja Suomessa eliittiin kuuluu noin 10000 ihmistä?           Yksi keino on ajaa sen alemaan yläluokan asemaa, joka kuvittelee kuuluvansa yläluokkaan. Näitä ovat mm opettajat, sairaanhoitajat, esimiehet, keskijohto ja johto. Näiden ryhmien arvomaalima on vielä kiinni 20-30 luvun perinteistä. Kataisen ”Sari sairaanhoitaja ja Orpon ”meidän rakkaat ja pätevät opettajat” eliitin alaperspektiivistä ponnistavat vaalihuudot aiheuttavat myöhemmin kivuliasta ylpeyttä mainituissa joukoissa lupausten paljastuessa ontoiksi. Mutta ääniä tulee eliitille.       Tätä eliittiin kuulumatonta mutta siitä itse tietämätön  oman elämänsä läpimurtoa odottavaa äänestäjäryhmää manipuloidaankin monin keinoin kokoomuksen taakse: puoluefestarit ja –risteilyt, paikallisosastojen informaatiokokoukset, erikoislehdet ja nuorisotoiminta...

     Loppuun kuluneen sanonnan mukaan osaaminen ratkaisee. Tähän sisältyvän paradoksin selittää se, että vaikka hokema on lähes fraasi, se ei ole kulunut loppuun, vaan pitää edelleen paikkansa. Suurten ja myös pienten organisaatioiden pitäjänteinen menestymien perustuu osaamiseen, jopa puolueissa.      Tämä näkyy erityisesti Kokoomuksessa, jonka ydinkaaderi on laaja ja hyvin koulutettu. Ei voi olla sattuma, että Kokoomuksen valmistelemassa ala-asteen koulutuksen uudistamisessa on sävyjä, jotka korostavat hyvin koulutettujen määrän kasvattamista yhteiskunnassa. Tämä sataa Kokoomuksen laariin äänestäjäkunnan kasvamisena.      Koulu-uudistuksen lähtökohtana ovat yleiset kaikkien hyväksymät tavoitteet sekä oppilaan itse ohjautuminen ja motivaatio näiden yleisten tavoitteiden savuttamiseksi. Tällöin jätetään kodille paljon vastuuta koulutuksen merkityksen painottamisessa oppilaalle, lapselle, ja kodin kouluympäristön luomisessa sellaiseksi, ...

     Kun vauva mene ensimmäistä kertaa neuvolaan, se on alku hänen yhteiselolle yhteiskunnan kanssa, yleensä myönteisissä ja ystävällisissä merkeissä. Hänen kasvamisensa kehittyessä yhteiselon sisällöt ja muodot vaihtelevat sen mukaa, kun ikää tule lisää ja mihin hän pyrkii omien ja yhteiskunnan tarjoamien mahdollisuuksien rajoissa. Yleensä tavalla tai toisella yhteiselo jatkuu koko nuoruuden ajan muuttuen täysi-ikäisenä tavallisen kansalaisen asemaksi yhteiskunnassa. Muodollinen asema on muuttunut, mutta usein kyvyt laahaavat jäljessä.      Monille nuorille on osoittautunut vaaran paikaksi, jos hän ei suorita peruskoulua loppuun ja ammattikoulu ei suju tai se tule vietyä loppuun vailla motivaatiota huonolla todistuksella. Nuori ei huomaa itse, että hän on liukumassa pois yhteiskunnan positiivisesta holhouksesta. Kukaan ei enää kysy eikä tule kysymään, miksi matikan tehtävät on suorittamatta tai mikset tullut harjoituksiin tai miten sinulla yleensä mene...

     Tänään kyselytunnin ensimmäinen kysymys oli: ”Mitä toimenpiteitä hallitus aikoo tehdä toisen asteen oppikirjojen hintojen alentamiseksi”. Sen käsittely yhdistettynä aiempiin kokemuksiin kyselytunneista osoittivat koko järjestelmän karu tilan.      Keskustelun tasoa voidaan kohottaa vaatimalla kysyjältä selvää kysymystä. Nyt kysymys kyllä useimmiten sisältyy puheenvuoroon, mutta kysyjä ei malta olla jättämättä sitä viimeiseksi lyhyeksi kysymyslauseeksi, vaan päättää puheensa jollain tosiarvoiselta pitkällä lauseella. Tällöin kuulijan ote asiaan herpaantuu ja vastaaja saa turhaan miettimisaikaa vastaukseensa.      Puhemies ei saisi sallia vastausta, jossa ei vastata kysymykseen lainkaan, vaan aina vaatia kysymykseen vastausta, olkoon vastaus sitten mikä tahansa. P S. Kukaan ei ihmetellyt, miksi oppikirjat muuttuvat joka vuosi, sillä ei eri aineet sentään niin nopeasti edisty, ettei vuoden takainen tieto kelpaa. Kustantajat painavat, opp...

     Eikö ennen ollut köyhyyttä ja kurjistumista? Kyllä vaan.   Ei tarvitse mennä kuin 50-luvulle, jolloin yhteiskunta oli vielä jyrkästi jakautunut huono-osaisiin ja niihin, joilla oli jokapäiväinen leipä turvattu. Jaon jakolinjan muodostivat tilalliset ja ei tilalliset.      Maatilojen lapset olivat tukevan hyvin puettuja ja kansakouluruokailussa lisävarusteina heillä oli omat eväät. Työläisten, maatyöläisten, metsätyömiesten, sekatyöläisten ja joutomiesten ja –naisten lapset söivät halukkaasti kouluruoan ja talollisten lasten tähteet. Vaatteet olivat joko liian pienet tai suuret ja kuluneet. Se näkyi kauas.      Opettajat antoivat näkyä ja kuulua, kuka oli mistäkin kotoisin. Köyhien sotaleskien lasten tilannetta vieläkin heikommassa asemassa olivat kiertolaisten lapset. Kiertolaiset olivat NL:lle luovutetuilta alueilta tulleiden tilattomia. Kunta pyrki heitä sijoittaman vahoiksi tulleisiin hylättyihin ränsistyneisiin asumuksiin. ...

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden vääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teem...

     Hiljaiset, näkymättömät ja pitkä kestoiset pohjavirroissa muhivat muutokset saatavat olla ratkaisevia, mihin suuntaan yhteiskunnan arvoperusta kehittyy ja millaiseksi harjoitettava käytännön politiikka muodostuu. Näitä virtauksia on vaikeaa havaita tunnustelamalla vain päivän pulssia.      Ihmisten toimeen tulemisen näköalasta tekee ikävän sävyisen se, että köyhyyden ja vähäosaisuuden lisääntyminen vain kiihtyy (mm. Huono-osaiset, prof.. Juho Saari, 2015). Keskimmäinen yhteiskuntaluokka näyttää putoavan alempien päälle. Tämä tarkoittaa, että epäedullisen väestörakenteen lisäksi, meillä varallisuusrakenne romahtaa alhaalta kasaan samalla laajeten ruohonjuuri tasolle.      Tätä kehitystä ryydittää kolme vakavaa ehkä tarkoituksellistakin kehityspiirrettä.      Ensinäkin peruskoulutusta ollaan uudistamassa sinänsä perustellusti niin, että oppimisessa painottuvat ns. monialaiset kokonaisuudet, teema- ja i...

     On oikein luottaa omiin kykyihinsä ja pistää lapio syvälle maahan. Tällä tavoin on moni pärjännyt elämässään.      Tilanne Euroopassa on kuitenkin muuttumassa niin työttömäksi ja eksyksissä olemiseksi, ettei pelkällä pärjäämisen eetoksella kukaan voi turvata hyvää elämää. Pelkkään kovaan työhön luottamisessa voi piilläkin epäonnistumisriski.      Opiskelu on tarjonnut suomalaisille korvaamattoman keinon sosiaaliseen nousuun. Maksutonta opiskelujärjestelmää korkeakouluineen ja peruskoulu ovat luoneet yhteiskuntaa eheyttäviä elementtejä ja   yhteisöllistä koheesiota.      Riippuu hyvin paljon vanhempien taustoista, kuinka aktiivisia he ovat vaikuttamaan yläkouluvalintaan. Kussakin kunnassa on kaksi tasoa, jotka vaikuttavat ratkaisuun: virallinen taso erilaisine opetuksen painotuksineen eri kouluissa ja epävirallinen taso, joka käytännössä määrittää oppilaaksi oton kriteerit.      Satu ...