Ylen Jälkidigi esitti hirveitä asioita. Nyt on syytä yöjuoksuihin taipuvaisten syytä olla enempi varuillaan kuin kirjailija Salingerilla siepparin ruispellossa, sillä jälkidigiläisten mukaan, missä tahansa mutkassa ja kadunkulmassa kamera kuvaa vaimon yöpöydän näyttöön missä pullo toveri viipyy. Hämillään olevan jäsenen mukaan hänen setänsä veli myy Kinasta tuotuja naamioita, joilla voi helpostikin peittää synnin runteleman naamansa vaimon ja anopin havaintokyvyn ulkopuolelle. Toinen vielä ensimmäistä turhautuneempi jäsen ollen aluksi niin tuohuksissaan, ettei kyennyt hokemaan muuta kuin valtio, valtio, valtio tarkoittaen valtion kokonaisvaltista kontrollia, sai lopulta sanottua, että hän on töissä naaman tarkastus virastossa, missä työssä saa nauraa, kun naapurin mies kapakasta lähtiessään etene maomao taistelijan tavoin Malagan viidakossa. Hän ei ole viitsinyt ilmoittaa miehen vaimolle mitään, koska huvitus loppuisi ja toisaalta miehen vaimo pelaa samaa peliä, mutta kovemmin panoksi,...

Netflixin dokkarissa käsitellään melko monipuolisesti poliisin suorittamaa rikostutkintaa. Ainoa kolonialistinen tuntomerkki on poliisilaitoksen portin sotilas kivääreineen tekemässä paraati elettä nostamalla toista polveaan ylös. Ilmeisesti maan valtavasta väkiluvusta johtuu, että pienenkin rikoksen tutkinnassa poliisiporukkaa on runsaasti. Usein rikospaikka tutkinta pelkistyy vain käynniksi rikospaikalla. Sormen jälkiä ei etsitä puhumattakaan dna analyysin tekemistä. Silmiin pistävää on lukuisten videokameroiden määrä jokaisessa kadun kulmassa ja tienpätkässä. Paikallinen poliisi johtaja voi komentaa kymmenpäisen porukan katselemaan video kelauksia edes takasin. On hämmentävää havaita, kuinka usein ja jopa ammattimaisesti porukka käyttää tätä tekniikkaa tapauksen selvittämisessä. Jos videolla havaitaan epäilty, muttei tunnisteta nimeä, kutsutaan suuri määrä tapahtumapaikan ihmisiä katselemaan videoita epäilyn nimen saamiseksi. Yhdessä tapauksessa paikallisen bordellin kaikki nais...