Siirry pääsisältöön

Tekstit

Näytetään tunnisteella rahoitus merkityt tekstit.


3085. Suomessa on kolmenlaisia liikemiehiä

1. Liikemies kulkee koko ajan antennit haravoimassa enemmän tai vähemmän kannattavasti toteutettavia ideoita ja haalimassa niille rahoittajia (sijoittajia). Valta osa niistä jää ja idea- tai aieasteelle. Liikemies pysyy kiireisenä ja aina valmiina keskustelemaan vaihtuvan osan verkostonsa jäsenten kanssa projektien toteuttamismahdollisuuksista. Usein jäljelle jää vain keskeneräisä aieprojekteja tai aikeita. 2.    Heidän menestyksensä perustuu tietyn toimialan perinpohjaisen perehtymiseen ja sen varaan rakennettuun pitkäjänteiseen yrittämiseen. Tulos kasvaa vähitellen eikä yhtäkkiseen neronleimahdukseen rikastumisen mahdollisuudesta. Vaikka vaurastumista on, sitä ei esitellä muille, ei ainakaan näkyvästi. Jokapäiväinen elämä on riittoisa näyttäytymättä kuitenkaan julkisuudessa. 2. 3. Menestyminen perustuu vähitellen tapahtuvaan verkottumiseen, mitkä avaa mahdollisuuksia monen suuntaiseen ja monipuoliseen liiketoimintaan. Vuosien mittaan bisnesmalli kehittyy liiat rönsyt karsi...

2682. Ylen Jälkiviisaat reippaalla päällä päin mäntyä

Jälkiviisaat oli katsoneet eilisen A-talkin ja ministeri Lepän puheet siellä ruoan tuottamisesta. Nyt nämä viisaat olivat pää virtaa täynnä taide ja muuta kulttuurialaa puolustamassa. Maryam Abdulkarim suhtautui myös lempeällä mielellä kulttuurialan leikkauksiin ja olisi tyytynyt Kurvisen ryöstämien rahojen palauttamiseen maatalousministerin Lepän kautta. Tämä siksi, että eilisillan A-talkissa Leppä mitään tunnontuskia näyttämättä kertoi markkinoiden hoitavan hinnan. Leppä ei halunnut vielä lopettaa. -On säilytettävä tuki myös viljelemättömille pelloille, koska muutoin ne muuttuvat Kanadan hanhien ulosteiden saastuttamiksi. Kun professori Ollikainen samassa istunnossa latasi vastaan, että veronmaksaja hoitaa veroina hinnat, juontaja paukautti kannet kiinni ja kaikille kiitokset. Näin ei saa nyt käydä. Tämä sivuhyppy Leppään sen takia, että kulttuuriväki huomaisi, millä summilla EU ja Suomi rahoittavat maataloutta, noin 2,5 miljardilla eurolla. Jälkiviisaissa Karvalakaan ei uskaltanut v...

2309. Kuntauudistus will be rocking

     Nyt on Rinteen hallituksen vuoro yrittää kuntauudistusta ( https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/art2561684 ) ja sen on onnistuttava, sillä muutoin reformin pohjalle putoamisen vaihtoehtoa on suuri.      Ensiksi perustuslain vaatimukset on koko ajan otettava selville ja huomioon suunnittelun eri vaiheissa.      Toiseksi vaikka reformissa ikävästi sattuu olemaan uudistamisen näkökulmasta kaikki mahdolliset hankaluudet, identiteetti-, toiminta-ajatus- ja toimintalogiikka- sekä tuottavuuskriisit, ne voidaan selättää ottamalla vaari aiemmin saaduista kokemuksista.     Kolmanneksi sudenhetki, ilman kokoomukset valinnanvapausmantra, tarjoaa mahdollisuudet hanke oikeille raiteille.      Siispä kannatta palata pontevasti vanhaan ajatukseen antaa laajat hyvinvointitehtävät maakunnille ja säilyttää kunnat paikallisen identiteetin ja kulttuurin säilyttäjinä ryyditettynä joillakin muilla operatiivisilla kunnalle mielekkäill...

2002. Ei päivää ilman Nuorisosäätiö käryä

     Ei päivää ilman Elanto julisti jättiseinämainos 1960-luvulla. Nyt slogan voisi olla: Ei päivää ilman poliittista kärähtämistä. Ja vielä ikävämpää, tahti vain kiihtyy, sillä Keskustaa lähellä oleva Nuorisosäätiö on joutunut Yle uutisten mukaan arveluttavaan valoon jo toisen kerran perustehtävässään edullisen asuntojen tuottamisessa opiskelijoille.      Ylen tietojen mukaa mukaan säätiö  rakentaa vastoin säädöksiä kovan rahan taloja ja sijoittaa tuotantonsa rahoittamiseksi keräämiään varoja erittäin riskialttiisti, mitä alan ammattilaisetkin ihmettelevät. Säätiön yhteyteen on perustettu erikoinen kiinteistösijoitusyhtiö markkinoimaan ja välittämään asunoja. Kummankin johtotehtävissä häärivät pitkäaikaiset keskustavaikuttajat Aki Haro ja Pentti Nousiainen.      Lienee turhaa mainita, että säätiö saa valtion rahoitusta ja takuitta lainoilleen, jolloin riskisijoitustoiminta saa luonnollisen selityksen isäpapa...

1891.Missä innovaatiot syntyvät YLE TV 1 5.5

     Tämä oli otsikko Yle TV 1:n eiliselle ohjelmalle, jossa käsiteltiin osuvasti, kuinka yrityssektori saa maksutta yhdysvaltalaisilta yliopistoita tutkimustietoa ja jopa patentteja kaupallisten innovaatioidensa tuotteistamiseen ja bisnesten tekoon. Lääketeollisuus oli yhtenä erittäin kuvaavana esimerkkinä.      Jos valtio ei rahoittaisi itse ja tekisi lääketutkimusta, nykyaikaista lääketeollisuutta ei olisi. Yksityinen lääketallisuus vain paketoi ja mikroinnovoi valmiit innovaatiot purkkiin ja määrää niille hinnan ja samalla mainoksissaan ylpeilee, kuin he uhrasivat valtavia summia tuotekehittelyyn. Lääketeollisuuden mielestä lääkkeiden hinnat ovat niin korkeita, koska tuotekeittely maksaa, mikä on muunneltua totuutta, koska julkinen sektori maksaa suurimman osan tuotekehittelystä      Kuluttaja joutuu siis maksamaan kahteen kertaan lääkkeistään: ensin veroina julkiseen lääketutkimukseen ja toiseksi lääkkeiden korke...

1728. Opiskelijat leikkauspenkillä

     Opetusministeri Sanni Grahn-Laasosen sopivan julkea kirje ei ollut alkusoitto yliopistojen resurssien alasajoon. Se vain vahvisti tunnetasolla käsitystä, että politiikojen puuttumisella yliopistojen sisäiseen toimintaan on melko rajalliset mahdollisuudet. Päinvastoin se muistutti lähinnä Tiger panssarivaunun ohjekirjaa.      Sen sijaan yliopistojen budjettileikkauksilla on suuri toimintaa lamauttava vaikutus. Kun esimerkiksi Helsingin yliopiston joutuu supistamaan budjettiaan noin 100 miljoonalla eurolla ja 1200 henkilötyövuodella, Lappeenrannan teknillinen yliopisto 130, Akatemia 10 miljoonalla eurolla, Tekes 100, jne, kyse ei ole selkään taputtelemisesta, vaan kurilinjan piiskansivalluksista. Tämän hallituksen apparistisen kirveslinjan otti esiin rohkeasti myös kirjallisuuden Finlandia palkinnon voittanut Laura Lindstedt kiitospuheessaan heittäen korulauseet sivuun. Hän kärjisti.  - Uusliberalistisen ideologian narratiivissa rikkaid...

1210. Poliisiin imago ja budjettirahan kerjuu

     Suomessa luotetaan maailmassa ehkä eniten poliisiin. Aarnion juttu ei ole tärvellyt kuvaa,   vaan 86 prosenttia luottaa polisiin. Poliisia arvostetaan. Hyvä      Poliisisilla on myös hyvä ja kuuluva edustajaryhmä eduskunnassa Kari Tolvasen johdolla. Hän pääsee puhumaan poliisin puolesta mediassa säännöllisin väliajoin.      Siitä saakka kun televisio tuli   Suomeen, poliisi on ollut taitava puhumaan julkisuudessa   ja taktisesti oikein ajoitettuna esiintymään televisiossa lisäresurssien saamiseksi.      Tänään poliisijärjestöjen liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen esiintyi aamun televisiossa pontevasti resurssiasiassa,   juuri ennen ensivuoden talousarvion täydentämistä. Hän totesi, että meidän ei tarvitse odottaa 70 vuoden takaista sotaa, se on jo meillä. Konepistooleilla ammutaan kaduilla. Ammattiyhdistysmiehelle sävy joten kuten sopii, siinä ja siinä    ...

402. Talvivaara on pelastettava

Talvivaaraa ei kannata pelasta sen itsensä takia. Eikä myös sen takia, että sitä omistaa 76 tuhatta suomalaista, vaan siksi, että Talvivaaran velkojen leikkaus on tulevaisuuden investointi. Nikkelin hinta tulee varmasti nouseeman maailman talouden viriämisen mukana, mikä on jo käynnissä Euroopassa ja myönteisten työllisyyslukujen ansiosta  myös Yhdysvalloissa. Tässä tillanteesa on erittäin hyvä, että Suomella on  omistajaohjausministeri ja Solidium-toimijana rahoitusmanöövereissä. Rahoitukseen järjestämiseen on monta mahdollisuutta, joita voidaan käyttää samaan aikaan tai peräkkäin. Rahasta ei ole pulaa eikä Solidiun köyhä. Osakeanti tuo rahaa, jos se ajoitetaan oikein. Talvivaaran rahoitutus on enempi poliittinen ja kuin taloudellinen  kysymys. Vihreätalous ja reaalitalous ottavat mittaa tosistaan. Yleensä reaaliseikat vievät voiton.

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *