Suomessa näytteleminen tekevänsä työtä on viety Kiinaa pidemmälle (HS 9.10). Henkilö saapua täsmällisesti kello kahdeksan työpaikalleen, kaataa kuppiinsa muiden  keittämää ahvia omistajan elkein, haukku kahvin laihaksi, napaa naapurin käsistä Hesarin ja aloittaa lehden selaamisen heittäen sen kuitenkin pöydälle, koska nyt ei jaksa siihen perehtyä. Kahvitunti venyy kirjaimellisesti  tunniksi ja heti perään alkaa ruokatunti, joka kestää eväitä syöden tunnin, joka jälkeen alkaa varsinainen ruokatunti kauppatorin lohen hintoja tutkien. Milloinkaan ei tartu torilta mitään käteen. Tähän ulkoiluun kuluu pari tuntia, joka rientää kuin siivin puiston penkillä istuen arvioiden ohikulkijoiden asuja ja ulkonäköjä. Erityisesti naispuoliset ohikulkijat kiinnostavat. Seuraavakasi askeleet kulkevat auton varaosien halpisliikkeeseen tinkimään  1960-luvun Ooppeeliin iskuvaimentajia. Kun ne taas kerran ovat liian hintavia, hän pyytää vanhaa alalla toimivaa opiskelukaveriaan antamaan liikkee...