Puolet alaluokkalaista ja yksi viides osa yläluokkalaista liikkuu tarpeeksi. Eilisen IL:n erikoislääkärin jutun mukaan eräät lapset eivät osaa juosta ja pelästyvät hengästymistä. Kuperkeikan teko ei onnistu puhumattakaan leuanvedosta. Tuhansille perheille tutua, että lapset koulusta päästyään menevät lukkojen taakse omiin huoneisiinsa räpläämään kännyköitään ja katsomaa youtubea.      Se miksi kännykkä voittaa liikkumisen on jo mutkikas kysymys, sillä on myös totta noin 10-15 prosenttia harrasta monipuolisesi liikuntaa. Naapurissa saattaa asua poikia, jotka käyvät yhteensä kymmenen kertaa viikossa jalkapallo-, jääkiekko- ja   säbäharjoituksissa. Vastaavasti toisella puolen on nuorisoa, joka säikähtää sykkeen nousua.      Ehkä hälyttävin ilmiö on fyysiseen ponnistellun tottumattomuus. Tämä tulee ilmi cooperin testissä, jossa juoksemin lopetetaan kuin seinään kerran huokaisten aikomustakaan ponnistella läkähdyk...

Närästys on sinänsä siedettavää, jos se olisi tasaisa pahanolon hyrinää. Se ei kuitenkaan tyydy tällaiseen vienoon läpsyttelyyn, vaan ruiskuttaa vatsan pohjalta happoja, jotka kuristavat kurkkua tunnottavan katkeraksi. Tästä vaivasta soitin omalle hoitajalle. Sanottuani henkilötunnukseni tajusi hänen jääneen pohtimaan, mitä minua koskevia tietoja sieltä oikein löytyy. Iäisyyden päästä hän sanoi, ettei täällä ole mitään voimassa olevia s-preseptejä, somac on vanhentunut. Sen voi pannaa uusinta. Ollessani jo lopettamassa puhelua hoitaja huusi perääni. - Täällä on jotain teitä koskevaa, Taivaisen lausuto tähystyksestä. Hikipäissäni lähes käskemällä pyysin tuomarin asemaan kohonneen hoitajan lukemaan lausunn. Aavistun puhelimen hoitajan tutkivan polttavaa lausuntoa. Kauheiden minuuttien päästä hoitajs pirteäksi muuttunella äänellä alkoi luetella: kurkku ja nieleminen normaali, vatsa ja vatsanpohja normaalit eikä muuuta poikkeavaa. Näytteeet normaalit. Loppua en enää tajun...

Yksilökeskeisyys on kiivas vastustaja. Ainut paikka, jossa se nujertuu on festarit. Arjen alettua toiset palaavat terapiaan. Maailma on kuin luotu näille istunnoille, joissa jatketaan opiskeluaikana aloitettua itsensä analysointia. Auktoriteettejä tarvitaan vain anedoktien hahmoina. Toiset jatkavat minäkeskeistä elämäntapaansa. Terteyserot eivät kiinnosta, sillä polvivammat hoituvat pysymällä tuloerojen oikealla puolella. Ei voi kuin arvailla, mitä tapahtuu, kun poliitikot, kokoomuslaiset huomaavat,  kuinka yksilökeskeisesti omissa kärsimyksissään kymmenet tuhannet vanhukset kuihtuvat ja kuolevat laitoksiinsa.

Tässä vuosisadan uudistukseksi mainostetussa hankkeessa näkyy sen voimakas poliittinen luonne. Se on jo toimeksiannossa ja tietysti vaikuttaa lopputulokseen. Tästä syystä raportin   pätevyyden arviointia on vaikeaa tehdä puhtaasti hallintorationaalisin perustein. Raportin esityksessä ei myös kannata tässä vaiheessa tarkastella kuin sen ydintä: miten Suomessa tulevaisuudessa ylipäätään järjestetään terveys- ja sosiaalipalvelut. Muiden muassa Petteri Orpo on korostanut, että hallintomalli on vain väline tuottaa palveluja, palvelujen saanti on tärkeintä. Ongelma on siinä, että hallintomalli ja palvelujen saanti on niin sidoksissa toisiinsa, että hallintomallin analysointi on jo ensi vaiheessa on nostettava keskiöön. Tilanteen ongelmallisuutta lisää se, että oppositiossa oleva keskusta on esittänyt hyvin toteuttamiskelpoisen mallin, joka ei poliittisista syistä kelpaa hallitukselle. Jos osoitetaan järjestämisvastuuta jollekin taholle, kuten raportissa on tehty, pitää anta...