Pekka Huttunen - Yhteiskuntakritiikkiä, vaihtoehtoja ja politiikkaa

Puhumme kaikki sujuvasti keskiluokan puolesta ja kuinka se maksaa valta osan yhteiskunnan pyörittämisestä. Totta on. Mutta totta on myös se, ettei meillä ole yhtä keskiluokkaa. Tai on jos, se muodostuu niistä, joita yhdistää ainoastaan ja vain runsas alkoholin käyttö. Ikävä juttu. Kuvaavaa on, että teollisuuden prosessivalvoja-pariskunnalla voi olla saman suuruiset vuositulot kuin opettajapariskunnalla. He kuitenkin mitä todennäköisemmin kuuluvat eri keskiluokkaryhmään. Tämä selittää myös sen, miksi meillä puoluekentässä on tunkua keskustaan. Ammattien kadotessa, uusien ängetessä tilalle ja eri osa-aikaisryhmiä työnnettäessä työelämään vanha yhteiskunnallisen kierron pelisäännöt eivät välttämättä enää pelaa. Tässä pöhinässä kannattaa panna mieleen, millainen sosioekonominen asema itse kullakin on tai oli 30-vuotiaana. Se nimitäin ruotsalaisen tutkimuksen mukaan ennustaa loppuiän asemaa(HYO-lehti 1/2014). Tuntuupa perin kohtalon omaiselta. Tuskin ruotsalaisia on tässä uskominen. S

Urpilainen pohti eilen ääneen televisiossa pitäisikö menojen leikkausaikataulua hieman myöhäistää. Tätä ennen hän oli kuullllut asiantuntijapaneeliaan. On totta, että Suomi velkaantuu ja 60 prosentin velkaraja on ylitetty. Sekin on totta, että lykkäämällä menosäästöjä, luovutaan hallitusohjelman kirjauksesta velanoton pienentämisestä. Edeleen on totta, että hallitusohjelmaa on moittu raamatun kaltaisesta tekstistä, josa ei sallita poikettavan. Monet viisaina pidetyt talousihmiset ovat korostaneet ketteryyttä, muutosvalmuitta ja suunnitelmien nopeasta vanhemisesta. Vielä viisaammat sanovat, attä ongelma ei ole suunnitelmien (hallitusohjelman) toteuttamien, vaan kyky laatia sellaisia suunnitelmia, joita kannatta noudattaa. Myös toisin päin: jättäa noudattamatta huonoja suunnitelmia ja laatia parempi tilalle. Nyt hallitus joutuu päättämään vuoden 2015 menoista kehysriihen aikaperspektiivissä nopasti ja   arvaamattomasti muuttuvissa, riskejä sisältävässä ja tietyllä toden

Pankkeja tarvitaan rahoittamaan yrityksiä ja työpaikkoja sekä koteja, huolehtimaan kansalaisten säästöistä ja raha-asioista sekä tarjoamaan niiden tarpeisiin riskienhallinta- ym tuotteita tavoittelematta spekulatiivisia pikavoittoja (Pentti Hakkarainen, Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtaja, Pörssitalo16.4.2013). Euroalueella pankkisektori on maailman suurin verrattuna bruttokansantuotteeseen ja Suomessa OECD-maiden yksi keskittyneimmistä. Maamme viisi suurinta pankkia vastaavat 79 prosenttia markkinaosuudesta. Maamme vientiteollisuus on tunnetusti ollut pitkään huonossa hapessa. Rautaruukki myytiin SSAB:lle Ruotsiin, Talvivaara on velkasaneerauksessa, irtisanomisia on tuhansin joukoin, pienyritykset eivät saa lainaa. Danske Bank ja OP-Pohjola tekivät viime vuonna mahtitulokset. Nordea vielä mahdimman ja aikoo toteuttaa 800 miljoonan euron säästöohjelman. Julkisuudessa soisi käytävän enemmän keskustelua siitä, miten pankkisektorilla on mahdollisuudet tehdä h

Pohjolan Voimalla on suuri intressi ja valmius rakentaa   Kollajan allas. Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskus puoltaa lausunnossaan hanketta. Hankkeen totetutamiselle on myös rationaalisia perusteita runsastuvien tuulivoimaloiden sähkön tuotannon tasaajana. Talvivaaran toiminnan jatkon ollessa epävarmaa siellä on uhattuna tuhannet työpaikat. Dragon Mining Oy:n Kuusamon kaivoshanke on jäissä. Soklin kaivos on epävarmaa ja vaatinee miljardi radan – Mumanskiinko? Koko Pohjois-Suomen kaivosboomi rakoilee. Samaan aikaan Pohjois-Norjan16000 avointa työpaikkaa on osoittautunut ankaksi. Kuusi sataa paikka on, mutta niihin vaaditan kielitaitoa, ruotsi, norja, tanska. Suomalaisten pääsy käsiksi arktisten alueiden kaasu-, öljy-, terminaali- ja infrahankkeisiin on   kiven ja tuskan takana. Matkailu on kehittyvä bisnesalue, muttei senkään rahkeet kaikkeen ulotu. Vaikka Kollaja rakentaminen edellyttää koskien suojelulain muuttamista ja vapaamielistä tulkintaa Natura 2000 suojelun rajoituksissa,

Laitteen hyödyt ovat kiistattomia vakuutuksien ja katsastuksien tarkkailussa sekä autovarkauksien selvittämisessä, mutta se loukkaa yksityisyyttä. Ihmisillä on Suomen perustuslain mukaan vapaus liikkua ilman tallentuvaa tarkkailua. Kyse on eri asiasta kuin valvontakameroiden käytöstä riskipaikoilla. Rekisterikilpien seurannassa kuka, missä ja milloin tahansa voi joutua tunnistettavaksi, yksin tai kumppanissa kanssa. Poliisi luonnollisesti kieltää tämän sanomalla, että laite valvoo vain sitä, mitä julkisuudessa on tuotu esiin. Näin tehdessään poliisi on varmaankin rehellinen, mutta tilaisiuus tekee varkaan. Myllylän tietojen luvaton kurkinta on monien muistissa. Laajemmin kyse on siitä, kuinka pitkälle poliisi hivuttamalla menee lisääntyvässä digitalisessa valvonnassa. Kansanedustajissa oma poliisiryhmänsä. Puhelintietojen käyttö on ja sormenjälkitiedot passissa ovat rutiinia. Poliisin omat tietorekisterit ja niiden ristiin ajot muiden viranomaisrekisterien kanssa tarjoavat valtavia mah

Ennen oli kaikki toisin. Sanottiin, että viiden sentin jää kestää ihmisen ja viidentoista hevosen. Se oli tärkeä tieto. Joka ajoi hevosensa jäihin, sai hävetä sitä koko ikänsä. Joku muu olisi joutanut. Polle oli talon arvotavaraa. Sille tehtiin illalla apetta ja annetiin ämpärillinen vettä. Polle saattoi olla aamulla äksy. Naapurin Virma oli häjy koko päivän, eikä vetänyt tosissaan kuin metsästä pois lähtiessään. Kättä pidempää ronskimmat antoivat. Autojen yleistyttyä ja tekniikan muutoinkin mennessä eteen päin nämä peltojen karvaooppelit katosivat maantiekuvasta. Zetorit alkoivat jyllätä pelloilla. Nyt hevosihmisiä riittää jako lähtöön. Tallitytöt ruokkivat hepoja väritetyillä sipseillä. Rouvat ratsastavat. Valmentajat kehuvat, kuinka ori tykkää ravata ja kuinka viisas se on. Omistajat puhuvat ravuristaan kuin omista lapsistaan. Rahasta ei puhu kukaan mitään, vaikka toto vetää hirmuisesti.     Hevosilta on turha kysyä nykymenosta mitään. Ne ovat vain hevosia. Mutta jo

Suomeksi sanottuna veroparatiisitoiminta. Tämä on vain yksi signaali maailman laajuisesta tuloerojen kasvamisesta. Presidentti Obama oli eilisessä puheessaan huolissaan keskiluokan kurjistumisesta. Hän tulee asetuksella vahvistamaan kymmen dollarin minimipalkan. Se ei poista sitä tosiasiaa, että 85 rikkainta omistaa saman verran kuin 2,3 miljardia köyhintä. Mikään ei riitä. Huipputuloksen repinyt Nordea toteuttaa jättisaneeraukset. Uudella teknologialla katoavat työpaikat vain lisäävät tulojen kasaantumista. Maailman kaupasta arvioidaan olevan 70 prosenttia konsernien sisäistä kauppaa. Siirtohintojen vääristely on veroparatiisitoimintaa konsernin sisällä. Suomen verohallinto on alkanut puuttua aktiiviesti tähän ongelmaan. Kevään kehysriihessä ei pitäisi nostaa jokapäiväisen kulutuksen verottamista. Keskiluokka maksaa osuutensa vajetalkoisiin työelämän koventumisena ja irtisanomisina. Maailman talousnäkymät viittaavat siihen, että kovalle leikkauslinjalle ei kannata mennä. Jos veroj

Henkilö joutuu edunvalvontaan, kun lääkäri on todennut hänet kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan. Yhdellä virallisella edunvalvojalla saattaa olla jopa 200 valvottavaa. Valvoja voi hoitaa valvottavan laskujen maksamisen, asunnon vuokraamisen, auton ja muun irtaimiston myynnin, june Edunvalvoja ei ole tilivelvollinen kuin  oikeusaputoimistolle vuositilityksen yhteydessä. Tämä on kankea ja omaisille läpinäkymätön järjestelmä. Koko järjestelmän rakenne ja valvonnan toteuttamisen raportointi kaipaavat uudistamista. Oikeusaputoimen on voitava puuttua valvojan toimintaan  kesken valvontavuoden, jos on syytä epäillä laiminlyöntejä. Kun tuntee itsenä raihnastuvan, hyvä tapa on laatia hoitotestamentti ja siinä yhteydessä toivomus, kenestä (esimerkiksi) lähisukulaisesta tulee edunvalvoja. Edunvalvojan asettaja ei voi tätä jättää huomioon ottamatta, kun se määrää edunvalvojan. Näin henkilö voi varmistaa, ettei aivan tuntematon tulee hoitamaa hänen taloudellisia asioitaan. Tässä yhteydessä la

Ihmisen ajattelujärjestelmä jaetaan tavallisesti kahteen osaan: intuitiiviseen ja analyyttiseen. Ne eivät ole toistensa poissulkevia. Hyvänä pidetty ajattelu käy ensin läpi analyyttisen tarkastelun. Jos se ei tuo ratkaisua, intuitiivinen järjestelmä jatkaa siitä. Syntyy lopputulos. Käytännössä ajatus ei tietenkään juokse näin kristallimaisesti. Joka tapauksessa meissä on intuitiota muistuttava uskomuspuoli. Uskonnot ovat hyviä esimerkkejä näistä, jo nimiensä takia. Uskonto onkin analyysin vanha kiistakumppani. Älykkään suunnittelun kannattajat ovat sitkeästi puolustaneet uskonnon totuuksia. Ratkaisua ei ole syntynyt. Tähän asti jutussa  intuitio ja analyysi ovat olleet kohtuullisen hyvissä väleissä. Mutta kun lähes puolet ihmisistä uskoo  astrologiaan, horoskooppeihin, ihmisten päihin on jumiutunut jotain käsittämätöntä, tai he feikkaavat. Tämä siksi että tavat, joilla astrologiassa taivaan merkkejä on laskettu, ovat osoittautuneet virheellisiksi ja muutoinkin päin seiniä oleviks

Joutuessani pohtimaan erään organisaation tilaa kaivoin esille erään tutun tekstin pätkän. ”Autoritäärisesti johdettu ja epäluottamukseen perustuva organisaatio on työyhteisönä ihmispörssi. Siinä ihmisen arvoa mitataan jatkuvasti. Tämä vaatii organisaation jäseniltä itsensä tarkkailemista, käytöksen jatkuvaa säätelemistä ja jokaisen muun avovallan tuntemista, jotta hänen asemansa organisaatiossa olisi mahdollisimman korkea. Organisaation jäsen  salaa  huonot puolensa ja pahan tuulensa, kilpailee suosiosta ja toimii sisimpiä tuntojaan vastaan eikä ilmaise aitoja tunteita missään tilanteessa. Tavoitteita pidetään annettuina. Onnistumisesta johto ottaa kunnian itselleen ja luottohenkilöille. Tällöin onnistumisen iloa ei voi jakaa. Epäonnistumisissa syylliset etsitään ja rangaistaan. Tämä jälkeen organisaation palaa päiväjärjestykseen.” (Onnistuneen konsulttihankkeen toteuttaminen, Pekka Huttunen, Talentum Oyj, 2003). Tuttu kirja. Vuorovaikutukseen perustuvan johtamisen yksi valtava etu ju

Päntätessämme aikoinamme matematiikan perusoppeja päihimme mieleemme ei juuri tullut, milloin nämä opit ensikertaa esitetiin. Saatoimme esimerkiksi uskoa toisen asteen yhtälön ratkaisumenetelmän olevan lähihistorian tuotetta. Näin ei ole. Vaikuttaa ehkä oudolta, että byrokratia oli matemaattisten ongelmien ratkaisemisen moottori. Muinaisessa Egyptissä oli tärkeää osata laskea peltokaistaleiden pinta-alat. Korkolaskentaa tarvittiin laivaosuuksien voiton laskemisessa  Säilyneessä Rhindin papyruksessa on malleja pinta-alojen laskemisesta ja muista käytännön laskentamallista. Niin sanotulla Horuksen silmä mallinsi karkeasti yksinkertaisia päättymättömiä sarjoja. Pyramidin tilavuus saatiin kätevästi, kun kuution havaittiin muodostuvan kolmesta säännöllisestä pyramidista. Eli pyramidin tilavuus oli kolmasosa sitä vastaavan kuution tilavuudesta Babylonialaiset kehittivät yleisen toisen asteen yhtälön ratkaisumallin neliöimällä  suorakulmaisen kolmion sivut. Egyptiläiset kyllä tunsivat lukusar

Kjell Westö kuvaa realistisen tuntuisesti kirjassaan ”Missä kuljimme kerran”, miten helsinkiläinen eliittinuoriso käytti kokaiinia salakapakassa Ruotsalaisen teatterin uumenissa. Se ei olut ongelma, se oli coolia. Jazzia tulvi pöytiin. Isäni kertoi kaukopartioinnissaan käytetyistä ihmetableteista. ”Kun niitä otti, oli viikon nukkumatta ja jaksoi mitä vain.” Hän ei muistanut aineen nimeä.  Ilmeisesti se oli Pervitiniä, jonkinlaista amfetamiinia. Korsussa oli sitä varten oma lokero. Isäni piti niitä hyvin tärkeinä pitkillä kaukopartioreissuilla rajaan taakse. Ei niinkään rohkeuden lisääjänä, vaan tapauksissa, jossa joku partion jäsen väsähti totaalisesti. ”Kaveri saatiin jaloilleen ja  omalle puolelle.” Ei niitä kukaan vapaaehtoisesti ottanut. Samaa ainetta käyttivät myös heti sotien jälkeen huipulle kiivenneet hiihtäjät. Suurhiihtäjä August Kiuru on vahvistanut tämän. Sotilassairaaloissa käytetty morfiini koukutti monia myöhemmin. Sodan päätyttyä heitä näkyy kädettöminä, jalattomia

Tulospalkkio, kannustepalkka, bonus. Termejäkö vain? Jos halutaan fiinistellä tulospalkkio on palkitsemista hyvästä tuloksesta. Kannustepalkka voi tarkoittaa yrityksen siirtymistä kokonaisuudessaan kannustavaan palkisemiseen. Bonus on lähinnä henkilökohtaista palkitsemista. Niin se tarina. Kaupparekisteri oli aikoinaan melkoisessa pulassa käsittelyaikojen ollessa jopa  kahdeksan kuukautta. Asiakkaat valittivat jatkuvasti. Ilman kiirehtimisjärjestelmää rekisterin olisi hukka perinyt. Mutta eihän ruuhka pienene, jos välistä vedetään kiirehdityt. Laarin pohjalla ilmoitukset eivät liiku juuri lainkaan. Pulasta pääsemiseksi laadittiin organisaatiomuutos. Rekisteri jaettiin neljään samankaltaiseen ryhmään, joille soviteltiin yhtä suuret tulostavoitteet, esimerkiksi 2300 rekisteriin vientiä kuukaudessa. Tämä keino puri. Ruuhka purkaantui. Tässä voidaan nähdä neljä opetusta. Ensiksi ongelma oli asiakkaalle näkyvässä tuloksessa. Asiakkaalle oli tärkeää, että käsittelyaika oli lyhyt.

Ministerit Katainen, Stubb ja Virkkunen ovat ainakin jättämässä hallituksen. Ministeri Stubbin esiintymien EU-vaaliavauksessaan tv:ssä oli viittä vaille farssi tekoelkeineen. Ei nyt niin hitaasti sentään tarvitse puhua. Ministeri Kataisen epäröinti minne mennä   on pahempi, kun suora ilmoitus lähdöstä jonnekin. Ministeri Huovinen hämmentää ja ärsyttää äänestäjiä turhanaikaisella keskiolutpuheillaan. Uusi ministeri, uusi temppu. Onneksi ministeri Kyllönen ehti sekoilla rattijuopumisrajan alentamisintoilunsa heti hallituskauden alussa. Ministeri Räsänen on rimpuilut kuilun partaalla   Paateron kanssa. Taskuja siinä ei ole vielä käännetty. Ministeri Niinistö räksyttää kaikkea liikkuvaa, mikä voi tuoda irtopisteitä päivänpeliin ja toivoo epäonnea Pyhäjoen ydinvoimalalle. Ministeri Risikko tietää paljon sotesta, mutta ei saa sitä sanottua. Ministeri Vapaavuori juristina pyörittelee lauseita sanomatta mitään. Ministeri Viitanen tähyää vain Hervannan lähiöön. Ministeri Arhinmäki hoitaa t

Tuttu opettaja esitti hämmästyttävän väitteen. Hänen mukaansa kiusaamisen haamu vainoaa hautaan saakka. Ei, ei. Hän tarkoitti aivan muuta, kuin ikävien muistojen kulkeutumista ajatusten mukana enemmän tai vähemmän häiritsevinä eri elämän tilanteisiin. Hänen logiikkansa meni niin, että kiusattu usein eristäytyy, mutta pystyy kuitenkin keskittymään opiskeluunsa, saa lopuksi hyvät paperit. Hän pääsee korkeakouluun. Maili Pörhölä Helsingin yliopistosta vahvistaa, että yläkoulun oppilaista 8, mutta korkeakouluopiskelijoista 20 prosenttia ilmoittaa kokeneensa tulleensa kiusatuksi. Tällä roolimallilla on taipumus säilyä työelämään asti ja ehkä myös parielämään. Jos tämä pitää paikkansa, kiusaamisen seuraukset saattavat  periytyä myös kiusaamiskulttuurin höykyttämän loppututkinnon suorittajalta hänen tulevaan esimiesrooliinsa. Tämän kiusaajaesimiehen pomon pantava tämä kiusaamiskierre poikki.

Turun yliopiston Osmo Kivisen mukaan korkeakoulutukseen päätyvät kahdeksan kertaa todennäköisemmin korkeakoulutetun vanhempien lapset kuin vailla korkeakoulutusta olevien vanhempien lapset. Stakesin Timo Kauppisen mukaan hyvistä lukioista taas tekee hyvän se, että lukio on korkeakoulutetun vanhempien lasten kasauma. Opetushallituksen Jorma Kuuselan mukaan Helsingin lukioiden ylioppilaskirjoituksissa menestymisestä selittää 75 prosenttia vanhempien koulutustaso. Jostakin syystä tutkijat eivät kuitenkaan ole erityisen kiinnostuneita   selvittämään syvällisemmin, miten vanhempien tausta korreloi koulumenestykseen. Sukupuolisesta jakaumasta kyllä olla kiinnostuneita. Onneksi meille ei ole vielä virinnyt Ruotsin tapa asettaa olohuoneeseen piano ja kirjahylly virkaa tekeviksi motivaattoreksi. Kuten   viimeisin pisa-tutkimuskin osoittaa koulun tulevaisuus on joka tapauksessa tyttöjen varassa. He menestyvät poikia paremmin. Lukiolaista heitä jo 57 prosenttia. Opetushallit

Kokoomuspolitiikoiden puheenvuorot korostavat yksilöllisyyden valtaavan alaa. Siis yhä suuremassa määrin halutaan individuaalinen ratkaisuja ja hyödykkeitä. Media-alan on tiedetty pitkään olleen osin alamaissa, osin etsimässä uusia konsepteja   markkinoille. Sähköinen kirja ja sanomalehti ovat ponkaisseet lähtötelineistään. Usein boltmainen kiito kuitenkin puuttuu. Itse olin aikoinani pohtimassa kunkin toivomusten mukaisen yksilöllisen sähköisen sanomalehden tuottamista tilaajan sähköposti osoitteeseen. Muitakin oli samalla apajalla, mutta kaikilta puuttui ison lehtitalon tuki. Konsepti oli periaatteessa yksinkertainen. Lehden tilaaja, individualisti, merkitsee palvelun tarjoajan sähköiseen lomakkeeseen rastin, minkä lehden tietyllä vakiopaikalla tai nimellä olevan jutun hän haluaa liittää hänelle räätälöityyn sähköiseen lehteen. Kullekin tilaajalle sähköinen sanomalehti siis kootaan ympäri Suomea ilmestyvien eri lehtien eri jutuista. Prosessi ei tietenkään ole nä

Kauneus ei ole katsojan silmissä. Sitä voidaan tutkia ja mitata. Vanha ja suosittu tapa selvittää tätä on pyytää, kuten  poliisin tunnistusrivissä, joukko kauniina pidettyjä naisia riviin ja pyytää raatia asettamaan heidät kauneusjärjestykseen, kukin mieltymyksensä mukaan. Ihme ja kumma, sekä miehet että naiset päätyvät suurin piirtein samoihin tuloksiin. Sama arviointi voidaan tehdä myös miehille. Ennen kuin päästetään asiaa pidemmälle, pitää huomata kauneuden olevan eri asia, kuin jostain ihmisestä pitäminen. Lähes poikkeuksetta kauneimmaksi, komeimmaksi,  arvioidaan hän, jolla on sopusointuisimmat ja säännöllisimmät piirteet. Tutkija Markus Jokela on tutkinut, miten ulkonäkö vaikuttaa lasten lukumäärään. Tässä ei mene tasan onnen lahjat. Kauniina pidetyt naiset näyttävän saavan 16 prosenttia enemmän lapsia kuin vähemmän kauniit. Toisaalta hyvin viehättävät naiset saivat vain kuusi prosenttia enemmän kuin vähemmän viehättävät.  Vähemmän komeat miehet saivat vähemmän lapsia kuin k

Johtajana on yleensä pidetty henkilöä, joka on siellä ylhäällä. No ei aina. Taksikuskit saattavat pitää luonnollisena, että johtaja on taksimies, siis asiantuntija. Homma hoituu lähes itsestään, pyörillä. Mitä jos työntekijät ovat korkeasti koulutettuja? Toiminta voi hoitua mutkattomasti, mutta tulosta ei välttämättä synny. Oululaisen Nokian entisen insinöörin kertoman mukaan ryhmä teki viiden kuukauden aikana kolme eri älypuhelin sovellutusta, viimeisimmän heikolla innolla. Minkäänlaista palautetta ei koskaan saatu. Oululaisen ryhmässä työntekijöiden työpanokset oli hyvin koordinoitu toisiinsa, mutta visio puuttui. Kun on visio, riidat riidellään, mutta tiellä pysytään. Esimiehen tärkein tehtävä on huolehtia tavoitteen asettamisesta ja sen seurannasta. Se miten hän tavoitteen asettaa, on oma tieteen lajinsa. Yleensä tähän prosessiin on syytä ottaa mukaan yksikön asiantuntijoita. Miettiessään mitä keinoja oululaisen esimies soveltaa alati muuttuvissa johtamisopeissa, hän voi muka

Alkaessamme silloin tällöin voittaa Ruotsin jääkiekossa lääkäriystävämme siellä täällä maata keksi kahvipöydässä syyn voittoihimme. Meidän suomalaisten ajatukset vilisevät rintamana eikä putkimaisesti kuin ruotsalaisilla. Siksi me pelasimme muka kokonaisvaltaisempaa jääkiekkoa kun naapurimme. Jalkapallo sivuutettiin. Paikallinen kielitieteilijä toi voitonvarmuutta jääkiekkoon lisää kielen rakenteesta. Suomi on kokonaisvaltainen ja ruotsi perättäiskieli. Sanomme talossa, ruotsalainen talon sisällä. Lienee puppua. Herkästi myös ajattelemme, että jotkut ikäkaudet ovat oppimisen kannalta kriittisiä. Eli jos missaamme jonkun ikäkauden, peli joidenkin asioiden oppimiseen on menetetty. On ajatuksessa ripaus tottakin. Alttius oppia määrätyssä iässä tiettyjä asioita pitää paikkansa. Esimerkiksi pianon soittamista kaksikätisesti c- ja g-avaimilla on hankalaa oppia vanhemmalla iällä. Tämän vahvistavat pianon soiton opettajat. Lapsi oppii kieliä tehokkaammin kuin aikuinen. Sekin tiedetään Se

Päivän HS:ssä asiantuntijat sanovat, että uusia veronkorotuksia on vaikeaa enää tehdä ja löytää uutta veropohjaa. Pitäisikö taas kerran kääntää katseet harmaaseen talouteen ja veroparatiiseihin? Niissä on puolet maailman varallisuudesta. Yhä useamman asiantuntijan mielestä rahoitusmarkkinoilla on veroparatiisien salauspalvelujen, heikon säätelyn ja alhaisen verotuksen aiheuttama valuvika. Yksityishenkilöt, kuten Suomessa on käynyt ilmi, kätkevät varovarojaan ja pankit riskejään tytäryhtiöihinsä salaisuuksien taakse. Asiantuntijat puhuvatkin jo veroparatiisien sijasta salausalueista. On London City, Luxemburg, Sveitsi, Liechtenstein, ja näiden ympärille sovitettuja palveluja. Ilmiö voimistuu, Euromarket jyllää. Se pystyy lainaamaan rahaa valtiota alhaisemmalla vakavarisuusvaatimuksilla. Tässä syystä sen finanssisektori paisuu verrattuna reaalitalouteen. Salausalueen kasvua kuvaa, että Lähi-itä, Kiina, Dubai, Bahrain ja Singapore ovat myös leikissä mukana. Isossa-Britanniassa voi p

Vanhushuolta on ollut esillä mediassa, aiheesta muiden muassa A-studiossa ja  Ajankohtaisessa kakkosessa. On kuultu: vanhukset vaipoissa, vailla ulkoiluttamista, hiljaiset unohdettuna istumaan jopa päiväksi. Synkältä näyttää. Edunvalvonnan ulkoistaminen on saanut osan vanhuksista näyttämään maksu. Hallituksen linjaus tukea kodissa asumista ja tehostaa palveluasumista on periaatteessa hyvä. Tämä eivät kuitenkaan toimi. Henkilökuntta on liina vähän.  Osa siitä on epäpätevää. Vanhuksilla ei ole varaa ostaa tarvittavia palveluja. Esimiehet ei osa useinkaan osaa johtaa hoitopalvelua ja siinä käydä tarvittava vuorovaikutusta. Hoitohenkilökunta ei uskalla tuoda esiin epäkohtia. Joutuu ikävän ihmisen maineeseen. Tv-ohjelmassa kuultu hämmästyttävä yksityiskohta oli, että yksityisissä palvelutaloissa asuvilla ei juuri näy omaisia vierailuilla. Ehkä se oli vain ohjelman sattumadetalji. Sekaannusta keskustelussa aiheuttaa terminologia. Laitospaikalla saatetaan tarkoitta, milloin terveyskeskuks

Taloustiede on kaunis sana. Se sopii monelle. Sanapari antaa luotettavan kuvan ja viitoittelee hämärässä tietä, miten talous ja tiede käsi kädessä vievät tasaisesti kehittyvän maan kasvavaan vaurauteen. Vapaat markkinat ovat mannaa. Täydellisesti kilpaillut markkinat vielä enemmän mannaa. Niillä valtio ei joudu puuttumaan talouteen lainkaan. Mikä helpotus, huokaa valtiovarinministeri. Mutta  herättyään päiväunilta hän  muistaa, mitä maailmalla on tapahtunut ja tapahtuu. Hän palaa todellisuuteen. Finanssikriisi Yhdysvalloissa ja  dollarielvytys, tukipaketit EU:ssa ja euroelvytys, työttömyys 12,2 prosenttia. Nyt viimeistään pitää tarkistaa käsitystä, mitä taloustiede pystyy antamaan kriisitalouksille. Missään muussa niin keskeisessä tieteessä ei sallittaisi tällaista avuttomuutta. Mihin katosi rationaalinen friedmanilainen talouspolitiikka, jota niin kovasti Suomessakin 90-luvulla harjoitettiin? Nyt kun tilanne on vielä synkempi, tauspolitiikan doktriineista ei puhuta lainkaan, vain

Kilpailua on hyviin kouluihin, työpaikkoihin ja   vanhainkotiin. Elämme kilpailua kehdosta hautaan. Ainakin alkupäästä voisi vähän hellittää. Mennessään peruskoulun lapsi ei menee sinne kilpailemaan, vaan elämään muiden kanssa, oppimaan olemaan yhdessä.   Kyse on siitä, miten lapsi oppii siellä suhtatumaan muihin ihmisiin   ja sitä kautta tuntemaan itseään ja lisäämään itsetuntoaan. Ei ole takoa päämäärätietoisuuden ja pitkäjänteisyyden pakkoa pieniin päihin.   Ei ole merkitystä tulevien opintojen kannalta, vaikka lapsi on aivan tavallinen oppilas muiden joukossa. Tavallisesta lapsesta voi ajan mittaan kehittyä huippu, jos halua. Lahjakkuus ja koulussa menestyminen ovat eri asioita. Tutkimuksen mukaan ylioppilaskirjoituksissa eniten hyvä avosanojaa saavien vanhemmat kuuluvat yleensä korkeaan yhteiskuntaluokkaan, sivistyneistöön. Piristävä poikkeuksen oli perhe, joka juhli kahdeksan laudaturia kirjoittanutta katselemalla Speden Speljä nauhalta. Luovuus ja lahjakkuus vi

Norjalaisessa tv-dokumentissa käsiteltiin alastomasti kirjailijan markkinointia ja pääsemistä julkisuuteen. Kirjailija, kriitikko, Arne Berggreen totesi, että vasta nyt kustannusala on ominut 1980-luvun musiikin markkinointimenetelmiä. Esillä olo tv:ssä ja stailatut kuvat lehtien palstoilla myyvät. Pitää päästä kaiken maailman kirjapäiville ja   lukemaan lukijoilleen kirjojaan. Skarppina pitää olla joka hetki. Täytyy selittää kirjan juonissa sellaista, josta itse ei tiedä mitään. Kirjakriitikot pohtivat kirjan yhteiskunnallista merkitystä, vaikka kirjailija on vain astunut omaan mielikuvitus maalimaansa ja kirjoittanut ajatusvirran mukana. Kun hän astuu ulos kammiostaan, hän on mattimeikäläinen. Arne Berggren nauraa. Monet kirjailijat panostavat mediassa esiintymisissään esikoisensa jälkeisiin ensimmäisiin vuosiin. Vaarana tällöin on mediakysynnän lopahtaminen. Useimmat esikoiskirja heitetään kauppoihin ja ovat siellä odottamassaseuraavasa esikoipolvea. Tiger Garte ri

Elinkeinoelämän tutkimusraportti maalailee kolmasosan työpaikoista katoavan lähi tulevaisuudessa. Kestävyysvajeella peloteltu arkityöläinen ihmettelee tuskissaan, miten selvitä ilman tehtaan pilliä ja avokonttorin rauhaa.  Kehitysjohtaja ärähtää, että aina on tullut uusia tilalle. Aitoja ei kaadeta. Teiltä vaaditaan rohkeutta ja uudistuskykyä. Näin tahti kiihtyy kohti sosiaalisesti ja työekonomisesti kestämättömiä työoloja. Jatkuva saavutettavuus ja valmius työhön ovat muovaamassa suuresta osasta niistä, joilla työtä on, hälytystilassa kyttäävän ja taistelevan armeijan kaltaisen kaartin. Siinä on keskiluokan toimenkuva. Työelämä saattaakin nopeastikin porarisoitua näin: alinomaisten uudistus- ja kehittämispyrkimysten kohteena olevaan etujoukkoon ja yhä suurenevaan reserviin. Etujoukkoon on opeteltava 20 prosenttia työajastaan uutta, teknologia, työmenetelmiä, asiakassuhteita. Osa etujoukoista putoaa alas, mutta uutta ei tilalle oteta eikä tarvita. Kierron pysähdyttyä, reservi kas

Kuuliainen voi olla vanhemmilleen, opettajalle, aatteelle, uskonnolle, mille tahansa auktoriteetille. Kuuliaisuus luo turvallisuutta. Se auttaa pysymään annetulla teillä ja   vapauta voimien   keskittämistä rajoitettuihin tavoitteisiin. Nöyryys ja kuuliaisuus voivat kulkea käsikädessä. Ne voivat kuitenkin tällöin muodostaa tappavan yhdistelmän. Se jolle ollaan kuuliaisia, luo säännöt. Yhteiskunta ja sen mukana koulu tekevät näin.   Kuuliainen noudattaa sääntöjä. Jos säännöt ja niiden noudattaminen ovat moralisesti hyväksyttäviä, ne palvelevat yksilöä ja yhteiskuntaa, luovat   molemmille menestyksen ja   elinvoimaisuuden edellytyksiä. Hyvään yhteiskuntaan kuuluu kuitenkin aina   protestihenkeä. Murrosikä on luonnon järjestämä   tilapäinen kamppailu   sääntöjä vastaan. Mielenosoitukset ja   protestivaalit kuuluvat demokratiaan. Oman tien kulkeminen luovasti sääntöjen rajamailla on yksi hyvän elämän taitolaji. Kuuliaisuus fundamentalisteille voi katastrofin alku. Tässä kohtaa

Keräykseen rahaa lahjoittaneet ovat hienolla asialla. Lapset tarvitsevat uuden sairaalan. Hankkeen puuhanaisena ja sille kasvot antanut Anne Berner on tehnyt loistavaa työtä varojen saamiseksi hankkeeseen. Asialla on myös kääntöpuolensa. Taloussanomissa 9.12. 2013 Aalto yliopiston professori Paul Lillrankin mielestä poliitikoilla on seinä- ja fasiliteettifiksaatio. Sairaaloilla on helppo kerätä irtopisteitä. Professori Heikki Hiilamo pohtii, heikentääkö keräys veron maksualttiutta kansalaisten keskuudessa. Ministeri Huovinen eilen tv:ssä antoi ymmärtää, että tällainen hanke on poikkeus. Anne Berner on huolissan ikävästä kritiikistä. Hanke on todella saanut paljon julkisuutta, sen jatko-organisointi ei. Säätiön tarkoituksen määrää säädekirja.Säätiö on suljettu. Se täydentää itse itseään. Tiedottaminen noudattaa ulkoisesti kaikkia  hyvän tiedonkulun sääntöjä koti- ja face-sivuineen, mutta toiminnan ydin säätiömallin takia on suljettu. Rahoitus-mallissa HUS ja

Puheet siitä, että olisimme ilon pilaajia ja yleisiä ankeuttajia, ei pidä paikkaansa. Tutkitusti kuulumme maailman onnellisimpien ihmisten joukkoon. Samaan ryhmään kuin Itä-Afrikan maasait. Heillä on ruokaa, katto pään päällä eikä diktaattorin ies paina. Kuulumme myös siihen keskiryhmään, jossa on noin puolet on optimisteja ja puolet pessimistejä. Pessimismi on perhe- ja  kaksostutkimusten mukaan  jokin verran periytyvää. Myönteisen elämän asenteen on havaittu vähentävän ennen aikaista kuolemista. Tähän sanoisi pessimisti, että niinpä tietenkin. Väärä luulo, miksi meitä pidetään ankeuttajina, johtuu kulttuuristamme. Siinä ei pröystäillä omilla teoilla ja suhtaudutaan nöyryydellä elämään. Tämä ei kuitenkaan ole pessimismiä. Suomessa ihminen voi olla hyvin vähällä onnellinen, kun on oikeat asiat ovat kunnossa, terveys, ruoka, katto. Jolla on paljon, on myös murhe paljouden säilymisestä ja suru, siitä kun yhden ihmisen rajat nauttia paljoudesta ovat niin pienet, kuin ovat. Voiko ihmisen p

Suomessa   nousee säännöllisin väliajoin keskustelua rangaistusten koventamisesta. Kun tapahtuu mieliä järkyttävä rikos ollaan vaatimassa pitkiä kakkuja. Elinkautista vaaditaan, loppuiäksi. Kannattaa kuitenkin ennen, kuin me kansalaiset annamme lainsäätäjälle toimeksiannon ankaroittaa tuomioita, pohtia, mitä varten rangaistuksia tuomitaan. Ensiksi, onko rangaistus yhteiskunnan kosto, uhrin kosto, tuomitun hyvitys uhrille, tuomitun ja yhteiskunnan sovitus vai yhteiskunnan pelote? Meillä lähdetään siitä, että eristäminen ja yhteiskuntaan sopeuttaminen riittävät rangaistukseksi. Toiseksi, miten rangaistukäytäntö sopii meidän yhteiskuntajärjestelmään ja sosiaaliseen tilaan? Jos meillä olisi suuri määrä kaduilla ja kujilla ihmisiä, jotka voivat tehdä rikoksen pienestäkin ärsykkeestä ja tilaisuuden avautumisesta, rangaistusten pitäisi olla ankaria. Nämä henkilöt tehtyään rikoksen tulee pitää  pois kaduilta. Muutoin ulkona liikkuminen olisi liian vaarallista. Meillä ei tilanne ole tälla

Näin otsakoi Anu Vallinkoski juttunsa Helsingin yliopiston tiedelehdessä 4/2011. Professori Minna Huotilainen on vahvasti sitä mieltä, että noin kymmen vuotiaana aloitetulla musiikin soittamisella on hyviä vaikutuksia aivojen muovautumiseen. Sehän tiedetään, että aivot alkavat saada ulkopuolisia virkkeitä jo äidin kohdussa. Soiton harjoittaminen lapsena, vaikka tunti kerran viikossa, lisää myös käden ja silmähavaintojen koordinaatiota. Huotilainen mukaan vähäinenkin harrastus on eduksi. Se auttaa äidinkielen hahmottamista ja keskittymiskykyä sekä myös vieraan kielen lausumista. Hoitolaitoksissa musiikin on todettu lieventävän kipua ja auttavan muistisairaita Jutussa ei oteta kantaa, millaista musiikkia olisi edullista itse soittaa tai kuunnella. Subjektiivisena näkemyksenä, voidaan esittää, että melodinen musiikki on luonnonmukaista ja siksi edullista. Jos epämelodinen musiikkiesitys on ahdettu täyteen instrumentteja, siinä ei erota sävelkulkuja ja rakenteita. Sillä voi olla päin

Aamun tv 1:n   Jälkiviisaat ohjelmassa kritisointiin hallituksen seminaari-intoa. Niiden annin epäiltiin olevan mitätön. Julkisella sektorilla seminaareissa kulkeminen on huomattavasti laantunut seminaarien tultua maksullisiksi, markkinahintaisiksi. Tämä on tervetullut muutos, koska se pakottaa harkitsemaan, mihin rahoja käytetään. Ei tyhjästä kannata maksaa. Onko seminaareista hyötyä? Päivän seminaareista ei ole siinä muodossa, jossa suuret johtajat käyvät vuoronperään esittämässä strategisia ajatuksia suurista kysymyksistä, ei juuri ole hyötyä. Onnistuakseen puheenvuorot pitäisi nivoa etukäteen yhteen aiotun teeman ympärille ja sitä syventäen. Esiintyjien asemien ollessa korkeat tämä jää tekemättä. Puheenvuorot ovat irrallisia ja epäyhtenäisiä, jopa teemaan liittymättömiä. Ylensä kuulijat asemansa perusteella ovat kuulleet samat puheet muodossa tai toisessa moneen kertaan. Uskon vahvistusta jotkut kuulijat voivat saada johonkin yksityiskohtaan. Suurimman osan sekä pu

Iltasanomissa oli eilen naseva juttu Kataisen moitiskelusta Suomessa vallitsevasta kielteisestä ilmapiiristä. On kuulemma olemassa ankeuttajaosasto, joka tekee salaa tuhojaan siellä sun täällä. Kyllä kielteisyyden näkeminen ja siitä puhuminen siinä laajuudessa, kuin Katainen sen tekee, on omituista. Se voi tuntua todelta vain heiltä, jotka katselevat maata yliopiston torneista. On kuitenkin olemassa ankeutta. Vapavuoren seikkailu puurakentamisen metsissä onneksi piristi mielipideilmastoa. Mutta kokoomuksen paikalliset kansanedustajat eivät halua pakkoliitoslain koskevan heidän äänestäjäseutuaan. Demarit uhkaavat siksi kaataa koko lain. Tänään hallitus ei päässyt asiasta yksimielisyyteen. Sote- ja kuntauudistuksen liukeneminen ties minne jo sekoittaa pääkaupunkiseudun asuntokauppaa. Tämän antoi ymmärtää aamun tv:ssä HYPO:n toimitusjohtaja  Ari Pauna. Alueen arvostus riippuu hänen mukaansa sitä, miten se sijoittuu tulevalle kuntakentälle. Kuntauudistuksen piti olla vuosisadan uudistus ja

Vaikka kyse on vain yhden kaupungin tiedoista, tilanne näyttää hämmästyttävän ikävältä. Tilanne voi olla monin paikon Suomessa samankaltainen. Työ- ja hyvinvointilaitos on tehnyt kouluterveyskyselyn osana Porin kaupungin teini-ikäisille tytöille kyselyn, ovatko he kokeneet seksuaalista väkivalta ja häirintää. Neljäsosa vastasi myöntävästi. Valtaosa häirinnästä tapahtuu sosiaalisessa mediassa. ”Joku kummallinen tyyppi ilmestyi”, oli kuvaava lausahdus. (Yle, alueuutiset 15.1) Tässä yksi näyte vastauksesta: *vanhemmat eivät tiedä viikonloppujen viettämisestä *keskustelut vaikeata vanhempien kanssa *perhe ei syö yhteisiä aterioita iltapäivällä eikä illalla *läheisen alkoholin käyttö aiheuttaa ongelmia *kokenut fyysistä uhkaa noin vuoden ajan *kokenut seksuaalista väkivaltaa joskus toistuvasti. Ensiapuna tilanteeseen on tietenkin, että  terveydenhoitaja kertoo luokalle, miten toimia, kun häirintää on, sekä terveydenhoitajan puheille pääsy kahdenkeskiseen keskusteluun. Koulussa p

Uutisten mukaan ensi kesänä avautuu noin 110 tuhatta kesätyöpaikkaa. Se on hieno juttu. Ainakaan työpaikka ei siihen tyssää siihen, että on liian vähän alan saitteja netissä.  Google-haulla ”kesätyöpaikka 2014” löytyy kymmeniä osoitteita, joista etsiä. Palvelun laatu näyttää poikkeavan melkoisesti. Siis koettu tapa käyttöön: vanhat luotettavat ja tutut saitit. Facebook toimii myös. Kannattaa olla yhteydessä kuntaan ja käyttää omat kontaktit hyväksi.. Monille opiskelijalle kesätyön ansiot ovat hyvä lisä opintojen rahoittamiseen. Vesa Kanniainen Helsingin yliopistosta totesi  tv 3:n illan pääuutisissa, että  nykyinen opintotukijärjestelmä tukee pitkiä epätehokkaita opiskeluaikoja. Tämä on hieman krouvisti tulkittu. Aikana, jolloin opintotukea ei saanut, opinnot saattavat pitkittyä rahapulan vuoksikausia. Täytyi pyytää dekaanilta vuosi kerrallaan opintovapaata ja mennä töihin. Jos vanhemmat pystyivät rahoittamaan, se tietenkin oli hyvää takuulappu. Suurella osalla oli tyytyminen opintol

Puhe oli lyhyt, kantaaottava ja selkeä. Keskeiset teemaat olivat viennin edistäminen ja julkisen sektorin suuruus, 58 prosenttia bkt:stä. Asetelman voi esittää toisin päin: jos meillä olisi 38 prosenttia nykyistä suurempi yrityssektori, osuudet olisivat fifty – fifty. Tai myös näin: jos meillä olisi   kahdeksan vuoden aikana yksityissektori kasvanut   neljän prosentin vuosikasvulla, osuudet olisivat   fifty - fifty. Numero leikkiä. Tosiasia on, että meillä on liian suuri   julkinen sektori. Ensimmäisenä on selvitettävä, miksi tuottavuusohjelma epäonnistui. Onko se resurssihallinnon johdon syy, vai ministeriöiden yleinen asenne julkisiin säästöhin? Valtiolta eläköityy vuodessa noin 3500 henkilöä. Jos paikat jätetään täyttämättä, säästö on noin 300 miljoona euroa vuodessa. Tämä on aivan realistista, kun ohjelma ulotetaan kymmenelle vuodelle, jolloin keskimääräisen säästön pitää olla 300 miljoona euroa vuodessa. Lähtokohtana, kuten nyt on korjattu, täytyy olla tuloksellisuude

On yleistä ja myös luontevaa, että vakuutusyhtiö tarjoaa kotitalouksille vakuutuksien  keskittämistä, ja kuluttaja myös käyttää sen hyväkseen, säästö noin 5 prosenttia. Tässä paketissa on usein myös autovakuutus. Verkkotalous aikana kuluttajat pyrkivät kilpailuttamaan massatuotteita, kuten kodinkoneita ja remontteja, jne. Sähkön kilpailuttaminen kimppaostoina on yleistä, esimerkiksi http://www.kilpailutasahko.fi/uudenvuodentarjous Vakuutuksien kilpailuttaminen yhteishankintoina on tehty vaikeaksi. Finanssivalvonnan tulkinnan mukaan jo rekisterin pitäminen halvemmista vakuutuksista kiinnostuneista vaatii meklarin tutkintoa. Vakuutuslain mukaan vakuutuksien kimppakilpailuttaminen ilman palkkiota on sallittua. Finva kuitenkin tulkitsee lakia niin, että jos pitää rekisteriä, siitä on myöhemmin tuloa. Iso kysymys kuuluukin: voidaanko tarjota palvelu joka kerää yhteystietoja ihmisistä, joita kiinnostaa edullisempi vakuutus - ilman asiamies- tai meklaristatusta. Koska palvelu ei suoraan

Suomessa on noin 2,3 miljoona työpaikkaa. Vakavasti otettava Etla toteaa raportissaan Suomesta katoavan seuraava 20 vuoden aikana kolmasosa työpaikoista. Kuntaliito tiedottaa seuraavan viiden vuoden aikana eläkkeelle jäävän 85000 henkilöä. Kun tämä abstrahoidaan 20 vuoden ajalle saadaan 0,340 miljoona. Valtiolta jää eläkkeelle nyt vuodessa noin 3500 henkilöä. Tilastokeskus on arvioinut eläkkeelle jäävän 1,2 miljoona ihmistä vuosin 2007-2025, vanha tieto. Luvut ovat hajanaisia ja epätarkkoja. Joka tapauksessa suuri työelämän myllerrys on käynnissä. Toivottavasti hallitukselle sen seminaareissa esitetään tarkempaa tietoa, miten tulevat työpaikat kohtaavat työvoiman tarjonnan. Lukion oppirakennetta ollaan muuttamassa ja ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja vähentämässä. Yliopistopaikoista on kova kilpailu. Maanmuuttopolitiikka on ollut tähän asti kovin hallintokeskeistä. Tässä tilanteessa oli toivottavaa, että jokin taho laatisi kokonaisvaltaisen selvityksen/vision, millaiset ty

Oltakoon Guggenheim-projektista mitä mieltä tahansa Helsingin kaupunki on varannut hankkeelle kahdeksi vuodeksi kaupungin arvokkaimmalta paikalta tontin. Päätös on varmaankin   tehty olettamuksella, että se toteutetaan 50 prosenttia suuremmalla todennäköisyydellä. Tätä indikoi myös ministeri Vapaavuoren päätös myöntää Guggenheimin arkkitehtikilpailuun puurakentamisen edistämiseen tarkoitettua tukea. Tukea kyllä olisi otettu vastaan myös puukerrostalojen rakentamisessa. Ensiksi, ottamatta kantaa tulevan laitoksen taiteellisen merkitykseen Helsingin seudulla, Suomessa tai muualla, kustannuksiin täytyy lisätä tontin arvon. Se pitäisi jaksottaa ja diskontata samoilla periaatteilla, kuin kaupunki tekee muissakin investoinneissa. Asiantuntemusta heillä on. Toiseksi, valtion myöntäessä hankkeen suunniteluun rahaa, se lähes aina merkitsee hankkeen toteuttamista, ei voi lopettaa, kun on aloitettu.

Äänekoski ja Uurainen olivat suunnitelleet viime syksyyn saakka yhteisymmärryksessä Hirvaskankaan Hirvimäen käyttöä asumiseen. Uuraisten kunnanjohtaja Juhani Valkama kertoi, että   Uuraisten puolella alueelle on rakennettu jo omakotitaloja ja päiväkoti sekä varattu omakotitaloille tontteja. Hänellä oli ollut vahva usko siihen, että Hirvimäen käyttö suunnitellaan jatkossakin, niin että se mahdollistaa alueen käyttöä laajemminkin asumiseen. Vuoden vaiheen tienoilla Äänekosken kaupunki ilmoitti alueen käytön muutoksesta. Äänekosken kaavoituspäällikkö Olli Kinnunen pitää aluetta logistisesti hyvänä paikkana yritystoiminnalle sekä myös louhinalle asumiskäytön ohella. Äänekoski aikoo tehdä alueesta kokonaisvaltaisen suunnitelman, johon kaikki osapuolet saava sanoa mielipiteensä. Uuraisten Juhani Valkama tokaisi tähän sarkastisesti: ”Äänekoski aikaa räjäyttää paikan” (Ylen alueuutiset 13.1.). Tämä on vain yksi tosi esimerkki, miten kuntien yhteistyö tökkii. Tässä tapauksessa se

Kun esitelmässä sanat eivät mene perille, vika on aina esittäjässä. Näin sanovat logonomit ja puheterapeutit. Politiikassa tämä voi olla toisinkin, sillä politiikka ja tutkimustieto saattavat olla   aivan toiselta planeetalta   Tätä vahvistaa myös   ympäristösuojelun professori Pekka Kaupin kokemukset omasta aiheesta esitelmöiminen päättäjille. Kun esitelmöidään poliitikoille, on kyse yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista. Luulisi, että asiat ratkaisevat. Mutta asia on niin, että ensisijaiesti esittäjä ratkaisee. Ensiksi, tätä voidaan perustella sillä, että ihmissilmä on kaikkein herkimmillään   tehdessään havaintoja ihmishahmoista, kasvoista, eleistä. Nämä vetävät magneetin tavoin huomion puoleensa. Tässä tapauksessa esitelmän pitäjää. Tätä on mahdoton saavuttaa verkossa. Esittäjä on vallan käyttäjä.   Politiikko-kuulija ei arvioi esitelmän pitäjän kauneusaroja. Hän arvioi, miten esittäjä kokonaisvaltaisesti sopii yhteen esitettävän asian kanssa. Hyviä kombinaatiota on t

Mika Pantzar  eilen tv-uutisissa eilen, että Suomen talousviisaat ovat pelotelleet kansalaiset vähentämään kulutusta. Monet ovat uskoneet, eivät tuhlaa. Tänään Etla pelottelee lisää sanomalla   Suomesta katoavan kolmas osa nykyisistä työtehtävistä. Synkkyyden vastapainoksi hallitus pohtii tänään Aalto yliopistossa Suomen tulevaisuutta ja miten maa voi turvata hyvinvointipalvelut ja lisätä yrittäjyyttä. Hyviä asioita. Mutta jotenkin hallitus on nyt seisahtaneessa tilassa. Demareita vaivaa uskon puute, kuten suuruuden kokeneelle usein käy. Kokoomus näyttää valmistautuvan seuraavassa hallituksessa istumiseen. Vasemmistoliitto luo nahkaansa pyristellen eroon vanhoista sosialisoinnin leimoistaan ja änkyräkaartilaistensa maineesta. Kristilliset aistivat käyttävänsä viimeistä mandaattiaan vallan kahvassa. Vihreät eivät tiedä miten päin olisivat, piikittelevät ja sohivat sinne, mistä irtopisteitä saa. Ruotsalaiset saivat tarpeeksi turvattuaan Dragsvikin varuskunnan säilymisen. Hallitus

On roisi otsake. Sanotaan heti aluksi, että älykkyyttä kyllä voi mitata, mutta tulokset kertovat vain testeistä suoriutumisesta. Jos otetaan tässä älykkyyden jonkin laiseksi mittakepiksi arvostettuun oppilaitokseen pääsy ja siellä lopputyön laadinta, tämä indikoi keskimäärin henkilön olevan ainakin jossain määrin älykäs. Tällöin koulutus antaa henkilölle mahdollisuuden päästä vaarattomaan toimistotyöhön. Hän voi   ostaa hyvältä alueelta asunnon, alkaa harrastaa kavereiden kanssa suunnistamista, jopa golfia. Hän käy teattereissa ja musiikkitaloissa. Elinvuodet kasvavat, se selvää. Ei tässä kaikki. Kun hän on läpäissyt koulutuksen ja   suorittanut lopputentit, hän pakostakin myös on joutunut tekemään valintoja, tietenkin mahdollisimman hyvä. Tämä johtaa siihen, ettei hän aina ohittele tiellä riskipaikoissa, päin vastoin. Hän ei juo itseään humalaan ja kaadu. Hän ei mene öiselle nakkikioskille, pitää ainakin suunsa siellä kiinni. Tarinan henkilön elämä tienkään mene näin. J

Yhtenä   keskeisenä maailman tulvaisuutta rasittavana uhkana on maailman laajuinen arvojohtamisen kriisi (Radio Classic 12.1. 2014). Perspektiiviä kriisiin tuo havainto, että Aasiassa on tulossa kulutusmarkkinoille suuri, valtavaksi   kasvava keskiluokka. Se vaatii  OECD-maiden tasoista laatua elämälleen. Yrityksille   on mutkatonta kouluttaa arvojohtamista ottamalla omistajat, johto ja työntekijät koulutusprosesseihin, joissa aihe istutetaan organisaatioon. Ei se aina ole helppoa, mutta usein siinä onnistutaan, ainakin kohtalaisesti. Mutta kyse on aina voiton kasvattamisesta. Julkisella sektorilla voidaan soveltaa samoja menetelmiä. Viime kädessä kyse ei ole organisaation arvoista vaan johtajien. Missä ovat ne vaikutusvaltaiset johtajat, jotka ajavat muutosta   maailman laajuisen työttömyyteen, tuloerojen kasvamiseen ja ilmastomuutoksen hallintaan. Sekin tiedetään, että maapallon megametropolien lukumäärä kasvaa muutamassa kymmenessä vuodessa noin 40:een. Osan näiden polien l

Helsingin hovioikeuden mukaan nelikuukautisen pojan ympärileikkauksessa ei rikottu lakia. Leikkaus ei ollut lapsen edun vastainen ja se kuului isän uskonnollisen yhteisön tapoihin. Korkein oikeus on puolestaan linjannut, että uskonnollisista syistä ja lääketieteellisesti asianmukaisesti tehty ympärileikkaus ei ole rikos. Maallikon mielestä kaiken lainen henkilökohtaiseen koskemattomuuteen puuttumien on vahingollista  ja  rangaistava. Suomen lainsäätäjäkin on tämä ottanut huomioon kieltämällä fyysiset ja henkisesti ahdistavat kurinpitotoimenpiteet. Koskemattomuus on otettu huomion myös perustuslain  7§:, jossa todetaan: ” Henkilökohtaiseen koskemattomuuteen ei saa puuttua”. Herää kysymys, eikä peruslain kielto päde yksiselitteisesti vauvojen ympärileikkauksiin. Miksi kiellon yli kävelevät uskonnollisten menojen vaatimukset. Tyttölasten ympärileikkaukset ovat tietenkin rikoksia. Ne on erittäin vastemielisisä.  Niiden kohteeksi joutuu tuhansia tyttöjä Afrikan maissa. Suomessa niitä ei

Radio Classic uutisoi 11.1. 2014, että   viimeisimmän Maailman talousfoorumin talousvaikuttajat listasivat tärkeysjärjestyksen tällä hetkellä suurimmat maailmaan kohdistuvat uhat. Ne olivat 1. Lähi-Idän epävakaus, 2. Työttömyys,   3. Tuloerojen kasvu, 4. Gyberturvallisuuden riskit ja 5. Ilmastomuutoksen hallinnan toimimattomuus. Poimitaan listalta tuloerojen ja tytöttömyyden kasvut. Kiinassa tuloerojen kasvu on huikeinta. Maassa kapitalismille on annettu lähes vapaat kädet. Tämän seurauksena   poliittinen ja liikemieseliitti kasvattavat omaa, lähiomaistensa ja lähipiiriensä vaurautta estoitta. Tämä tapahtuu osin sen kustannuksella, että perinteisiltä talopojilta, jotka luokkataisteluissa säästyivät, viedään puoli pakolla heidän maitaan suurten firmojen tonttimaiksi ja suurteollisuuden metsäpeltomaiksi. Kaupunkiin muuttamiseen tarvitaan lupa. Muutoin ei ”nauttia”   minimaalisista kaupunkieduista. Maa on kohta samassa tilanteessa kun Yhdysvallat: kapitalismi jyrää, demokr

Linjan pitää kestää. Näin sodassa. Siellä syntyy ensin linja ja sen jälkeen linjojen miehet, ihmiset. Arkielämässä on toisin. Politiikassa vielä enemmän toisin. Paasikiven-Kekkosen linja   oli itseään kuuluisampi. Linja syntyi sodan jälkeisen maantieteellis-poliittisen asetelman perustalle, jonka nämä kaksi kuuluisuutta istuttivat suomalaisen meiliin ja lehdistön toimituksin. Nyt on kaikki toisin. Urpilainen sanoi eilen tv-uutisissa, että on hyvä, kun on haastajia puheenjohtajaksi. ”Katsotaan, millaista linja puolue vetää”. Kun Sipilä valittiin keskustan puheenjohtajaksi, miestä eikä linjaa tuntenut kukaan. Nyt tunnetaan mies, muttei linjaa. Soini tunnetaan ja linja on Soinin mukainen. Kokoomuksen linjaa sixpäkissä on vaikeaa tunnistaa. Se ei ole Kataisen syy, vaan vaihtoehtojen puuttuminen. Kataisen täytyy tyytyä puhumaan yleisellä tasolla, arvojen   luisumisesta yksilöllisyyttä arvottavaan suuntaan. Tosi asia on, että Suomen kaltaisessa monipuoluemaassa, kun   vaiht

Pakko on paha sana, etenkin omalla kohdalla. Yleisesti hyväksytään se, että tasainen kehitys on hyväksi monessa eri tilanteessa, tasaisuus on valttia. Sekin tiedetään, että muutokset hyväksytään sitä paremmin, mitä kauempana ovat itsestä. Vieläpä sekin hyväksytään, että muutokset ovat välttämättömiä, eivät kaikki. Sitä on vaikeaa aina ymmärtää että, kun tyytyväisyys alkaa, kehitys lakkaa. Ei tarvitse kovin kauaa historiaa pohtia havaitakseen, kuinka muuttumattomana   Suomen kuntarakenne on pysynyt. Maailma, sen talous, teknologia ovat muovautuneet, edistyneet, välillä pysähtyneet ja uudelleen ryhdistäytyneet usean kertaan tällä välin. Mikään yritys ei olisi pysynyt pystyssä, jos sen rakenteet olisivat noudatelleet kuntarakenteen verkkaista muutosvauhtia. Mutta kunnat ovat selviytyneet verorahoilla ja epätahtisen kehityksen kustannuksella. Kokonaisvaltaisuus on yhtä paha sana kuin pakko. Tässä yhteydessä se on ruokkinut itse itseään. Kokonaisvaltaisuus on johtanut kuntauudistuk

Tunnetusti ruotsalaiset ovat mukavia itseensä tyytyväisiä ihmisiä. He osaavat nauttia voitoistaan. Me suomalaiset iloitsemme erityisesti ruotsalaisten löylyttämisestä, viimeksi nuorten jääkiekon MM-kisoissa Malmössä Se myös tiedetään, että naapurimme pyörittelevät mielipiteitään ennen päättämistä. Ydinvoima on tästä oiva esimerkki. Kansanäänestyksellä vuonna 1980 siitä päätettiin luopua. Sen jälkeen maan ydinvoimakanasta ei ota selkoa kukaan. Sen sijan heillä on nyt selkeä kanta Pyhäjoen ydinvoimalaan. Nej, Nej. Tämän he ovat sanoneet lausunnossaan kauppaministeriölle. Voimalla tuhoaa heidän merialuettaan ja muikkukantaa jossain Perä-Pohjolassa. Venäläinen toimittaja ja raha on heille myrkkyä. Fennovoiman hallituksen puheenjohtaja Ottavaisen vakuuttelut voimalan turvallisuudesta putoavat maahan kuin vesi hanhen selästä. Ilmeisesti äkisti alkanut luodetuuli on saanut vastalauseet pyrähtämään juuri nyt Suomeen. Vai   olisivatko ne koukanneet Suomen kautta Perä-Pohjolaan ja s

Suomeen rakennettiin   vimmalla lähiöitä suuren maamaaltamuuton seurauksena. Helsingin liepeille syntyi tuhansia betonisia elementtitaloja. Äänieristys ei kasvun kiihkossa tuntunut   tärkeältä. Nyt se vaivaa monia. Talot ovat muutenkin peruskorjauksien tarpeessa, ainakin putkiston. Nyt ei voi muuta kuin haikailla se perään, kun ei ollut silloin käytettävissä clt-rakentamista. Siinä kerrostalo tehdään puisista ristikkäin liimatuista elementeistä, levyistä. Ne muodostavan kantavan rakenteen. Puurunko toimii myös höyrysulkuna. Erillistä sulkua ei siis tarvita. Omistaja voi käydä paikan päällä katsomassa rakennusvaiheen aikana, millainen asunto syntyy, miltä ulko- ja sisäseinät näyttävät, mukavaa ja kätevää. Kemin ammattikorkeakoulu Lappia kehittää Suomessa rakennustapaa eteen päin. Aiemmin lainsäädäntö on rajoittanut puurunkoisten talojen rakentamista. Metsävaltaisessa Suomessa olisi toivonut tällä alalla kehityksen menevän nopeammin eteen päin, myös lainsäädännön. Suuret rak

Euroopan Unioniin liittymisestä käydyssä kansanäänestyksessä valintaa kannattavien yhtenä argumenttina oli ruoan hintojen pudotus keski-eurooppalaiselle tasolle. Esitettiin jopa   20 prosentin pienentymistä silloisiin hintoihin. Ennen vaaleja HS julkaisi koko sivun mainoksen liittymisen puolesta. Miten ruoan hinnat ovat kehittyneet vuonna 1995 tapahtunee liittymien jälkeen? Alussa media oli hyvinkin kiinnostunut seuraamaan hintoja. Ne laskivatkin jonkin verran, mutta eivät milloinkaan lähellekään keski-eurooppalaista tasoa. Vakiosyynä korkeille hinnoille esitetään pitkiä etäisyyksiä ja lyhyttä kasvukautta. Suomalainen laatu on aina esitetty ruoassa hyvänä vetovoimatekijänä. Varmaan näin osin onkin. Nyt taas kerran ruoan yksi hintapiikki on saavutettu. Suomessa ruoan hinta on 30 prosenttia kalliimpaa kuin Saksassa. Ero on vieläkin suurempi, kun otetaan huomioon ostovoima. Jostakin syystä meillä ei ole saatu purettua kunnolla S- ja K-ryhmien johtavia markkina-asemia.