Komitea saa monien kasvoille hyvän tahtoisen virneen. Se herättää vieläkin   mielissämme puolihyvätahoisia hymähdyksiä, jopa iloista myötämielisyyttä. Haudataan asia komiteaan,   hirteishuumoria. Komiteatyöskentely oli kutenkin vielä 1990-luvulle asti elinvoimainen vaikeiden kysymysten parlamentaarinen ratkaisuväline, eri vaihtoehtojen esittämistapa, laajaan jakeluun. Komitean asettamisvaihe oli tärkeä osa komiteatyötä. Siinä hahmotelitiin ja rajatiin ongelma, asetettiin välitavoitteet, aikataulutettiin työ ja miehitettiin hanke. Jälkimmäinen oli hyvin tärkeä vaihe, koska sillä voitiin taata kaikkien intressiryhmien osallistumien työhön sekä myös alan tutkijoiden vetämien hankkeeseen mukaan. Tätä painotti myös Juhan Vartiainen HYO:n alumniyhdistyksen jäsenkirjeessä 2014. Työskennellessään komitea oli eräänlainen kovaksi keitetty asiantuntijapooli, joka itse oppi työssään ja jolla oli valta kuulla oikeastaan mitä tahansa järkevää tahoa, jonka voitiin katsoa tuovan ...

Valtiovarainministeriön tiedotteen 182/2013 mukaan hallitus asettaa parlamentaarisen komitean yhtenäistämään ministeriöitä ja niiden asemaa. Tarkoituksena on muiden muassa arvioida ministeriöiden tehtäviä, virkamies- ja poliittista johtamista, pääministerin asemaa ja valtioneuvoston yhteyteen perustettavaa esikuntaelintä sekä johtamisresurssien irroittamista yhteiseen käyttöön. Muutos tulisi voimaan vuonna 2015. Nytilassa ei ole selkeää poliittisen ytimen johtamisprosessia, vaan ministeriöiden koneisto tuottaa erillisiä päätöksiä. Hanke on tärkeä, sillä sen lupputuloksena pitäisi olla järjestelmä, joka pitää dynaamisessa tasapainossa sektoriministeröiden itsenäisyytä ja ministerihallinnon ytimen. Suomen kaltaisessa monipuolejärjestelmässä ytimen saavuttaminen on haastavaa, mutta velkakriissä välttämätöntä. Tarkastellessa hankkeen kokonaisuutta se onnistuessaan saattaa eheyttää monipuoluejärjestelmän aiheuttamaa hajanaisuuta valtioneuvostossa ja tehostaa   poliitti...