Suomen energiastrategia on lässähtänyt hallituksen työskentelyn saamattomuuden mukana. Samalla energian tuotannon ja kysynnän muutokset ovat maailmanlaajuisessa muutoksessa. Aiheesta hyviä tuoreita artikkeleja ovat mm. Talouselämän 19.12.2014 Matti Anttosen ja Valtteri Ahdin sekä päivän HS:n Vesa Ahoniemen kirjoitukset.      Johtopäätökset ovat selviä: öljyn hinta on pysyväisluonteisesti laskenut merkittävästi, uusien energialähteiden paikantamis- ja tuotantotekniikat kehittyvät vauhdilla, yhä useammalta maapallon kolkalta löytyy uusia energialähteitä, nesteytetystä maakaasusta on jatkuvaa ylitarjontaa ja sen globaali jakeluverkko on kunnossa.      Nyt Suomen energian tukijalan muodostavat ydinvoima, kivihiili, maakaasu ja öljy.   Mausteina ovat verorahoilla tuettu tuulivoima ja normiohjattu siirtyminen vähäpäästöisiin moottorien polttoainesiin. Uuden ydinvoima rakentamien tökkii rajusti Olkiluoto kolmosessa ja Pyhäjoella ...

Pohjanmaan alueuutisissa tuli taas räikeästi esille, mitä valtion poukkoileva ja arvaamaton energiatukipolitiikka saa aikaan. Se on tiedetty pitkään, että tämä politiikka ole ollut missään suhteessa energian tarpeet ja eri tuotantomuodot kokonaisvaltaisesti huomion ottavaa. Mutta  että se ajaa näin rajusti alas hakkeen käyttöä, on lähes tyrmistyttävää. Hakeyrittäjä kertoi, että Suomessa nyt joudutaan lopettamaan monia hakeyrityksiä kivihiilen halpuuden takia. Ministeri Niinistö valitteli vain turpeen ja hakkeen outoa hinnoittelun kytkentää. Viimeistään kesän budjettiriihessä kuulemma  tapahtuu. On hyvä, että jotain positiivista tapahtuu. Herää kuitenkin vahva epäilys, että taas kerran kiireessä rukataan tukiviidakon jotain osaa. Lopulta ollaan tilanteessa, jossa vain viidakon alkuperäinen asukas osaa siellä kulkea. Järkevillä linjauksilla tavalla tai toisella kokonaisuus huomioon ottaen hakkeen käyttö on saatava kannattavaksi. Tämä asian todistamiseen ei kannata tuhla...