Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt kun tämä tangon...

Nixon irrotti dollarin kultakannasta vuonna 1973. Yksi syy tähän oli, että Yhdysvaltojen kultakanta oli huvennut Vietnamin sotaan ja se tarvitsi rahoituspohjan vahvistamista. Kultakanta oli alun perin luotu hallitsijan suitsimiseen, sillä rahaa sai olla vain ekvivalentti määrä kultaa. Nixonista lähtien raha ja niiden arvon perustuvat luottamukseen, joka oli markkinoilla kuhunkin valuuttaan.       Tästä seurasi, että valuuttoja ei kontrolloinut mikään muu taho kuin finanssitalouden luottamus ja hatara sääntely. Kurssivaihteluja ovat vauhdittaneet erilaiset päätös purkaa pankkien sääntelyä. Friedmanin opit saivat valtiot laskemaan verojaan, myymään omaisuuttaan ja pienentämään roolejaan yhteiskunnassa.       Vähitellen luotottajista tuli talouden diktaattoreita, joiden yhtenä tehtävänä oli pitää yllä matalaa inflaatiota heidän pääomiensa arvon turvaamiseksi. Oltiin siirtymäsää tuotanto- ja investointikeskeisestä taloudesta rahoitussektori-...

Ylen eilinen suuri vaalikeskustelu oli tosiaan suuri, mutta pieni kansalaisten uusien arkea helpottavien palvelujen esiin tuomisessa. Orpo esitti sadannen kerran loitsun yritysten käden ojennuksesta verorahojen tuottamiselle kansalaisten palvelujen maksamiseen. Tämä matematiikan kielellä sanottuna on trivialiteetti, jota ei tarvitse todistaa. Jos näin ei olisi, toimisimmen kommunistisessa järjestelmässä. Toinen Orpon loitsu oli velkaantumisen hillittömästä kasvamisesta koituvat rasitukset yli sukupolvien. Velkaantumiseen pätee vuosisatojen historiallinen totuus ”aika on rahaa, jolla maksamme velkamme”. Näin kävi toisen maailman sodan jälkeen kaikille liittoutuneiden maille paitsi Yhdysvalloille, jolla oli rahaa millä mällätä. Ei tässä sotaa kannata toivoa, sillä oma EKP pankkimme hoitaa velkamme. Kokoomuksen itseoppineet taloustieteilijät  iankaikkisesti  jankuttavat  jokaisella eduskunnan kyselytunnilla   kasvavasta velasta ja, että hillitön velka on suurin vaaran...

Kokoomuksen Orpo ja Mykkänen ovat tämän päivän joukkonsa kadottaneita sielun paimenia, joilla ajatus pätkii ja lauma karkailee. Tyyppeinä he ovat kympin poikia, joiden ilme ei rakoile eikä sorniido säröile. EU:n apupaketti työnnetään tyhjään huoneeseen. EK:n rivistö jo järjestäytymisellään eduskunnan käytävälle riviksi saa kympin pojat tyhjän äänestämisen sijasta ottaman paketin huoneesta hyväksyttäväksi. He sallivat hallituksen Mikkosen rauhassa keroa suurvoitostaan, kuin Raatteentiestä, laajentaa vain hieman Saimaan norpan kalastusoikeuksia. Sivistyspuoleen kiltit pojat tottuneina suuriin lukuihin eivät olleet moksiskaan 35 miljoonan euron tiedeleikkauksista, vaan selkänsä Stubbille ja Kataiselle kääntäneenä tuijottivat uusinta ennustetta 20 pinnan kuntavaalituloksesta. Koko maa saa olla pelonsekaisesti varuillaan odotellessaan EU:sta tulevaa Suomen hyväksyntää vaativaa ja koko Euroopan pelastavaa seuraavaa elvytyspakettia. Kun komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korostaa ...

     E nsimmäisen padan myrkkykeitos sekin   on ollut jo vuosia valmis. Siellä ovat talousasiat kypsyneet valeuutisiksi, joita taloustieteen nimissä poliitikot heittelevät suistaan kansalle, kuten työjoustot työllistävät tai dynaamiset vaikutukset johtavat hyvän kierteeseen. Nyt juuri kehutaan yhtiöveron laskua talouden elvyttäjänä, vaikka mitään näyttöä ei ole. Taloustiede ei olekaan tiedettä, sillä se ei täytä tieteen kriteerejä, mm tieteelle tyypillistä kokeen toistettavuusvaatimus ei sillä toteudu, kuten esimerkiksi lääketieteessä. ”Taloustiede” pikemminkin joukko oppeja ja sääntöjä, joiden mukaan talous voi toimia, mutta mitään varmuutta ei ole.      Toisessa padassa hallituksen puoluejohtajat keittävät edes takaisin talousreseptejään lupaillen kuin tyhjästä työllisyysasteen nousevan 72 prosenttiin samalla, kun maassa on kasvava määrä hyvässä työiässä olevia syystä tai toisesta työhaluttomia ihmisiä. Avoimiin työpaikkoihin ei ole hakijoita. Viime...

     Suomen talouden lääkkeet kuin tango Lilja Kukka       Suomen talouden lääkkeet on kuin Toivo Kärjen sävellys Lilja Kukka. Kun illalla laivoilla se soi, kanssa ei tiedä, onko se tango vai marssi, mutta illan loputtua ei tapahdu mitään järkevää. Aamulla epätietoisuus kasvaa ja se jää kalvamaan.      Vajaa kymmenvuotta sitten kiisteltiin miten 1,8 miljardin euron jakovara käytetään. Kun sitä aikansa jahkailtiin, huomattiin maan alkavan velkaantua huolestuttavasti miljarditolkulla vuodessa. Tämä on katkaistava panemalla julkinen sektorin menot kuriin ja rakenteet kuntoon sekä elvytys täyskieltoon.      Näin piti luoman 100000 uutta työpaikkaa.      Kun näin ei tapahtunutkaan, työnantajan työeläkemaksuja leikattiin 800 miljardin eurolla ja yhteisöveroa laskettiin viidellä prosenttiyksiöllä pudotuksella. Kilpailukyvystä ei puhuttu mitään.      Nyt ku...

     Hän on talousekonomi. Mies ei edes muista, onko nyt suhdannelama, teollisuuden rakennemurros tai kilpailukyvyn menetys. Niin murheellinen hän on. Muistikin on heikentynyt.  Se riipaisee eniten.      Eniten häntä harmittaa pilkkaajat. Kuinka he eivät voi olla uskomatta kikyyn ja työvoiman tarjonnan dynaamisiin vaikutuksiin? Onhan hänkin uskovinaan ihmisten ostovoinvoiman elvyttäviin vaikutuksiin, vaikka koko elvytys-sana ällöttää. Sen hän vielä hyväksyy, että kuljetusväylien rakentamiseen pitää panostaa, mutta sitä ei saa sanoa elvytykseksi vaan investoinniksi.      Yhtäkkiä hän muistaa opiskeluajoiltaan filosofi Kantin. Hänhän sanoi aikoinaan, että mitään todellista ei ole olemassa. Kaikki on aistien tulkintaa. Koskisiko se myös Suomen lamaa ja valtion velkaa. Ekonomi ryhdistäytyi lisää muistaessaan, että tiedemiehetkin yhtyivät Kantin käsityksiin, että absoluuttista todellisuutta ei ole. On vain ihmisten havaintoja...

     Kärryn ollessa uusi kolme miestä istuivat salkut sylissä tavoitteena sileän tiekartan etapit ja tiukat aikataulut. Menomatkalla autossa hyrisi yksimielinen sorina päivän temppujen tulevista onnistumisista ja aikaansaannoksista. Tulomatkalla miehet läimäyttelivät toisiaan okapäille kuskinkin saadessa onnitteluja siinä määrin kuin turvallisuus salli. Tiekarttaa kiiteltiin idästä länteen etelänkin saadessa osansa. Puheet olivat varmoja a:sta ö:hön ja tulevat toimenpiteet harkittuja kuin aukoton totuus.      Ensimmäiset syyssateiden alkaessa roimia tiekartan maisemia ja auton ikkunoita, miehet alkoivat ajan kulukseen selata älykännyköitään. Sanomalehdet olivat liian paksuja. – Täällähän nuljussa tekstissä kotiäidit rutiset päivähoitorajoituksista ja opiskelijat kirkuvat tuistaan, sanoi ohuempi ministeri, ja tuossa roskajutussa hipsterit kitisevät kehitysavusta, jatkoi tukevampi ministeri ja valitti ulos katsoessaan, etteivät tiekartan maisematka...

      Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kirjoitti Talouselämän Tebatissa, ettemme saa missään tapauksessa nyt elvyttää (http://www.talouselama.fi/uutiset/nordean-paaekonomisti-missaan-tapauksessa-emme-saa-alkaa-elvyttaa-6235968.      Pääekonomistin kannanotto muistuttaa impressionistin taulua. Mitä lähemmäksi sitä menee, sitä voimakkaammin siitä näkee fanaattisuuden hengen. Tämän suunnan edustajat maalasivat leveällä pensselillä peittäen nopeasti ikävät yksityiskohdat alleen. Näin tekee Kangasharjukin runsaalla tekstillään.      Ensiksi on kyseenalisten, ovatko työvoimakustannukset kilpailijoita siinä määrin korkeampia, että sillä olisi mitään tekemistä vientimme osuuden laskemiseen 47 prosentista 35 prosenttiin BKT:stä. Havaintoa tukee myös vientimme rakenne, jossa muutaman suuren pääomavaltaisen yrityksen osuus viennistämme on noin 80 prosenttia.      85 prosenttia pkt-yrityksistä ei edes...