Siirry pääsisältöön

1752. Impressionistit eivät elvytä

      Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju kirjoitti Talouselämän Tebatissa, ettemme saa missään tapauksessa nyt elvyttää (http://www.talouselama.fi/uutiset/nordean-paaekonomisti-missaan-tapauksessa-emme-saa-alkaa-elvyttaa-6235968.

     Pääekonomistin kannanotto muistuttaa impressionistin taulua. Mitä lähemmäksi sitä menee, sitä voimakkaammin siitä näkee fanaattisuuden hengen. Tämän suunnan edustajat maalasivat leveällä pensselillä peittäen nopeasti ikävät yksityiskohdat alleen. Näin tekee Kangasharjukin runsaalla tekstillään.

     Ensiksi on kyseenalisten, ovatko työvoimakustannukset kilpailijoita siinä määrin korkeampia, että sillä olisi mitään tekemistä vientimme osuuden laskemiseen 47 prosentista 35 prosenttiin BKT:stä. Havaintoa tukee myös vientimme rakenne, jossa muutaman suuren pääomavaltaisen yrityksen osuus viennistämme on noin 80 prosenttia.

     85 prosenttia pkt-yrityksistä ei edes halua kansainvälistyä. Kukaan ei ole selvittänyt, onko kv-yritystemme toimintaympäristö ja johtamiskulttuuri muuttunut niin, että emme ole pysyneet tässä kehityksessä mukana. Ovatko tuotteittemme ja palvelujemme laatu ja osuvuus kilpailukykyisiä?

     Toiseksi hallitus näyttää saavansa osin kyseenalaisilla toimenpiteillään haluamansa 15 prosentin kilpailukykyloikan. Hallituksen ja sitä tukevien ekonomistien mukaan tämän pitäisi parantaa huomattavasti viennin volyymia ja sen tulovirtojen kasvattamista Suomeen.

     Kolmanneksi nyt siis pitäisi olla tilanne, jossa elvytys on perusteltua.  Hallitushan varmistanut tulossa olevilla ”uudistuksilla” kilpailukykyloikan ja toisaalta meillä on tosi tarpeellisia ja ajankohtaisia julkisen sektorin investointikohteita. Öljyn hinta on nyt niin alhaalla, että teiden kahden puolen miljardin euron korjausvelka voitaisiin hoitaa ennätysedullisesti. Sama koskee homekouluja.

     Neljänneksi koko kurilinja työehtojen huonontamisineen on monen huippuasiantuntijan mukaan (mm. Stiglitz) väärää politiikkaa. Etenkin puuttumalla työehtoihin ollaan kahdesta syystä joron jäljillä: kotimainen kysytä heikkenee ja työehtoalentamislääke on menettänyt tehonsa, koska sille ovat tulleet immuuniksi kaikki kilpailijamme.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

4008. Burkakielto avaa mimiikan keinoja

Burkakieltoon myönteisesti suhtautuvat perustelevat useimmiten kantansa eurooppalaisilla arvoilla tai yleisemmällä argumentilla länsimaisuudella. Näiden arvojen mukaan kuitenkin itse kullakin on vapaus pukeutua haluamallaan tavalla, kuhan noudattaa yleisiä eettisiä ehtoja. Vastahakoisesti asiaan suhtautuvat sanovat, että eurooppalaisuuteen kuuluu suvaitsevaisuus ja monimuotoisuus, mikä koskee niin ikään myös pukeutumista. Toisen ääripään edustajat kuuluttavat, ettei pankkiin voi mennä sukkahousut kasvoilla toisen ääripään julistaessa    burkan käytön kuuluvan heidän uskontoonsa ja arvomaailmaansa.  Näyttää siltä, että asiaan ei ole löydettävissä oikeaa ratkaisua. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt se, että mimiikka, kehonkieli kuuluu ihmisen ilmaisu- ja viestintäkeinoihin.   Toki joku voi sanoa, ettei mimiikka kuluu ilmeettömään suomalaisen bussissa istujan keinovalikkoon muuta kuin humalassa.   Silloin kun burkan käyttö on jollekin pakollinen julkisilla p...

4080. Eilinen Ylen A-studion synkkäilmeisyys masensi

Eilinen A-studio antoi jo ilmapiiriltään esimakua, millainen sotilaspoliittinen tilanne Euroopassa vallitsee. Tilaisuudesta paistoi läpi vakavuus eikä hymyä juuri nähty. Drooni asiantuntija Mikko Hyppönen piti mahdollisena nostaa Suomen drooni tuotanto satoihin kappaleisiin päivässä samalla kun maallamme on myös kykyä valmistaa toimintatavoiltaan erilaisia laitteita eri tilanteisiin. Graniitin vakava Jyri Kosola suhtautui luottavaisesti puolustuskykyymme kenraali Timo Herrasen säestäessä vieressä teknologia asiantuntijoiden pätevyyttä.  Kun tarkastellaan Euroopan eri maita niiden suhtautumisessa puolustukseensa, ne eroavat toisistaan valtavasti. Espanja ja Portugali tuskin eväänsä väräyttävät Suomeen putoilevista drooneista, vaan iloinen virkistys huulillaan hörppivät päivittäisiä viiniannoksiaan. Italialta meni pysyvästi uskottavuus II maailmansodassa amerikkalaisten kävellessä parissa viikossa maan läpi etelästä pohjoiseen. Saksa rypee vieläkin viime sodan kärsimysliemissään uska...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *