Siirry pääsisältöön


1772. Apteekkien monopoli on perusteeton

      Apteekkien monipoli on ollut perusteeton aina, 1970-luvuta lähtien hyvin perusteeton liikenneyhteyksien parannuttua koko maassa ja nyt erittäin perusteeton hallituksen vannoessa kilpailun nimiin.

     Tämä hallituksen vannominen on tullut erityisesti esiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen laajamittaisessa siirtämisessä jättireformilla yksityissektorille. Ruotsin mallia on kehuttu kilvan ja todistettu, että terveyspalvelujen yksityistämisellä on Ruotisissa estetty hintojen nousu.
Viimeksi vakavimmin apteekkimonopolia yritettiin purkka Ahon hallituksen aikana osana hallittua rakenneuudistusta. Silloin ylipääsemättömäksi esteeksi nousi apteekkariliiton lobbaus ja vastustus. Perustelut olivat samoja kuin nytkin: lääketurvallisuus ja –saatavuus.   

     Nyt edelleenkin valtio määrää lääkkeiden nimihinnat kannattavan apteekkitoiminnan turvaamiseksi syrjäseuduilla. Tämän lisäksi Fimea määrä, missä ja kuinka monta apteekki tarvitaan, ei siis kilpailua. Apteekkariliitto ja alaa lähellä olevat puolueet ovat tässä yhteydessä hiljaa Ruotsin ja Norjan hyvistä kokemuksista kilpailun vapauttamisesta.

     Apteekkien monopolin perusteluja voi verrata siihen, että palvelun saatavuuden ja turvallisuuden takaamiseksi lääkärikeskukset olisivat luvan varaisia tai ruokakauppalupaa pitäisi anoa.
      Mitä monimutkaisemmin jotain ala on säädelty ja tuettu, sitä monimutkaisempia ongelmia alalle syntyy.  Kilpailun tyrehtymisen ja korkeiden hintojen lisäksi tämä näkyy apteekkialalla muiden kuin reseptilääkkeiden myyntinä. Tällöin apteekin on mahdollista ujuttaa veroetujen saamiseksi halpahenkilökuntaa farmaseuttien töihin. Verottaja on tähän puuttunutkin.

     Päivän HS:n mukaan kilpailu- ja kuluttajavirasto toteaa, että lääkkeiden hinnat saadaan kilpailulla kuriin. Tämä olisi myös oiva veto Sipilältä kompensoida kansalaisten lääkekorvausten omavastuun alentamista.
      Aika on ajanut apteekkimonipolin ohi perustellusti ja Sipilän aikaan ehdottomasti.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *