Siirry pääsisältöön


1779. Halaus, onko se miehekästä

      Nyt ei enää tiedä, miten pitäisi tervehtiä. Asia tuntui alkavan menevän sekavaksi siihen aikaan, kun Paul Anka kävi villitsemässä Suomen nuorisoa Linnanmäellä 1960-luvun alussa. Pohjanmaan poika joutui huonosti kasvatettujen teininen joukkoon, kun ei ymmärtänyt vastata pääkaupunkilaisten moi moi huudahduksiin. Nyt meillä koko kansa on yhtä moikkakansaa.

     Ei ole kulunut kuin puoli vuosisataa, kun koulun opettajaa tervehdittiin oikea jalkaa sivulle nostamalla ja kopsauttamalla kantapäät yhteen. Tämä tapa loppui lyhyeen poikien odottaessa koulun pihalla oikea jalka sivulla valmiina kopautukseen opettajan kulkiessa ohi.

     Tyttöjen niiaukset ovat säilyneet tähän päivään saakka. Tosin näitä alamaisuuden osoiteuksia ei nähdä kuin silloin tällöin presidentin vastaanottojuhlissa itsenäisyysjuhlissa.

     Halaamisien kanssa vaeltelemme kuin laivat sumussa. Siinä on tehtävä jyrkkä ero miesten ja naisten väliällä.

     Naisille halaus on luonteva jatko joko luottamukselliselle keskustelulle tai sinetti sen päättymiselle.

     Miesten halauksia on kolmenlaisia.
      Rautakankihalaus tehdään pakon sanelemana jokinlaisen ystävyyden tai sukulaisuuden osoituksena sukupiirin seuratessa ympärillä, miten toimitus etenee. Siinä ei tulee mieleenkään poskikoskettelu puhumattakaan poskien puristelu vastakkain.

     Toverillisessa halauksessa salittaan poskikontakti, mutta se vaatii samalla voimakkaat nyrkiniskut vasta puolten selkiin. Muutoin halauksesta katoaa jyty ja se muuttuu epäilyttäväksi.
      Kolmas halausmuoto on käsivarsihalaus. Siinä osapuolet nostavat oikeat kätensä toistensa olkapäille katsoen toistensa silmiin lausuen joko maallisen tai uskonnollisen tervehdyksen.

     Poskisuudelmaa ei suomalainen mies osaa antaa. Tämä ei ole miehen vika, vaan aivan liian innokkaan ja nopeaan innovaation maahan tuonnin syytä. Poskisuudelman säännöt ovat kerta kaikkiaan niin monimutkikkaat ja ongelmalliset, että on kysymys vain siitä, kuinka vähän niissä epäonnistuu.
      Käsisuudelmaa tässä ei ole enää mahdollisuus käsitellä.

 

Tunnisteet

Tunnisteet:

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

3803. HS:n pilapiirros eilen ja nyt

Ehkä jotkut ovat havainneet, kuinka HS:n nykyinen pilapiirtäjä Ville Ranta ja hänen edeltäjänsä Kari Suomalainen poikkeavat  pilapiirroksiensa  ilmaisutyyleiltään kuin yö ja päivä. Suomalainen oli viivan mestari Rannan ollessa viivajoukon tulkki. Tällainen asetelma esiintyy myös monessa muussa taiteen lajissa kuten esimerkiksi kirjallisuudessa. Kalle Päätalo oli yksinkertaisen tapahtumien moniselitteisen ja monimutkaisen kuvaamisen lyömätön kingi, kun taas Antti Tuuri niukkasanaisen kirjoittamisen prototyyppi, aivan kuin ihailemani Albert Camus, esimerkiksi Rutto romanissaan. En haluasi asua missään nimessä Rutossa kuvatussa afrikkalaisessa kaupungissa.  Reidar Säreistöniemi oli Lapin värien ponnekas airut norjalaisen Edvard Munchin taulujen tihkuessa Huuto taulussa kammottavan pelottavaa pohjattomuuden tuskaa. Mennään takaisin Ville Rantaan. Hänen vertaamisensa Kari Suomalaiseen ei tee oikeutta Villelle, sillä Kari Suomalaisen aikaan painetulla lehdellä ja tässä tapauk...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3856. Ylen Jälkiviisaat ei meuhkannut, vaan oli Karvalan kynsien alla

Jälkiviisaat yritti olla reteellä ja laaja-alaisella päällä päättäen käsitellä koko Homo Companyin. Nato teemasta keskustellessa Janne Saarikivi nypi harvennutta kaljun alkuaan ja partaansa aivan kuin vertaillen, ovatko karvat kummassakin vielä saman harmaan sävyisä. Olihan ne, minkä teet. Jos Reetta Karvala ei olisi ollut tomera, Saarikivi olisi pitänyt meneillä olevaa aikaa outona monella tapaa. -Vasemmisto hallitus vie maamme Natoon ja joutuu tavalla tai toisella hoitamaan sairaanhoitajien lakon, totesi Saarikivi. Tämä jälkeen aina, kun Saarikivi yritti avata uuden keskustelun aiheen, Karvala torppasi se suoraryhtisenä. -Naton mennään, se on selvä, sanoi Karvala. Saarikivi venytteli pitkiä käsivarsiaan eteen ja taakse osoittaen näin, missä päin ovat imperfekti, preesens ja futuuri. Hän aloitti kuitenkin futuurista. Hän ajatteli näin. -Emme tiedä millaisia riskejä otamme mennessämme sotilasliittoon. -Yhtenä kauniina päivänä pataljoonan verran poikiamme komennetaan Kongoon, töräytti S...
Lähetä kommentti
Lue lisää

3783. Mitä jos Halla-ahon loogisuus ja Marinin verbaalinen johdonmukaisuus olisivat samassa päässä

Taannoisessa  TV 1:n Halla-ahon kuntavaali tentissä itse kukin mukaan lukien haastattelijat, saattoivat kokea tulleensa henkisesti mukiloiduksi. Tämä ei tarkoita perusuomalaisuuttaa aatteena, vaan Halla-ahon  ilmeettömän loogista ja purevaa argumentaatiota. Logiikalla piirretyn vastauksen ollessa häijy, haastattelija joutuu miettimään, jatkaako hän istuntoa lisäkysymyksellä aiheesta, vaan vaihtaako uuteen teemaan. Se murentaa vetäjien itsetuntoa. Uusi teema voi päätyä samankaltaiseen logiikka jargoniin, mutta voi päätyä myös Halla-ahon muita kirvelevän etulyöntiaseman kasvamiseen. Haastattelijan tentatessa, miten pitäisi menetellä kuntien ylimitoitettujen korona tukien kanssa.    Halla-aho vastasi, että nyt hallituksella kelpaa, kun hallitus lahjoo kuntalaisia heidän omilla rahoillaan. Se mitä Halla-aho sanoi maahanmuutosta, oli varmaakin monilla toistoilla hioutunut syvälle miehen päähän. Maahanmuuton juoni lähti tarinasta, että maahanmuutto on hyvä asia, kunhan saa...
Lähetä kommentti
Lue lisää

Yhteydenottolomake

Nimi

Sähköposti *

Ilmoitus *